Kuvakulmilla

KUVIA LUONNOSTA – NATURE PICTURES

By

Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin

Jokainen putousten kuvausreissu on minulle huippuhetki. Odotan ja valmistaudun putousretkelle huolellisesti sekä ajan kanssa. Kutkuttava odotus alkaa yleensä jo viikkoja ennen putoukselle lähtöä. Erityisesti ensimmäistä kertaa jollekin putoukselle meneminen on jännittävä hetki ja mielessä pyörii kysymyksiä. Kuinka paljon vettä joessa on, onko paikalla muita ihmisiä, minkälaiseksi sää muodostuu? Putouksen ääreen päästyäni rauhoitun. Virtaava vesi täyttää mieleni ja aika tuntuu pysähtyvän. Voisin jäädä ihailemaan putousta kuin putousta kuinka pitkäksi aikaa tahansa.

Toivon voivani vesiputouskuvilla välittää blogin seuraajille edes osan niistä tunteista, joita putoukset ovat minussa synnyttäneet. Toivottavasti tämä juttu innostaa katselemaan vesiputouksia uusin silmin ja uusista kuvakulmista!

 Järjestelmäkameran asetukset vesiputousten kuvaamisessa

Kameran suljinajasta päättäminen on tärkein valinta putousten kuvaamisessa. Kuvaaja voi valita kahdesta ”päävaihtoehdosta”. Ensimmäinen on pysäyttää veden liike nopealla suljinajalla (1/1000 ja siitä ylöspäin). Tätä kannattaa hyödyntää etenkin voimakkaissa virtauksissa, joissa esiintyy isoja pärskeitä. Nopea suljinaika varsinkin yhdessä pidemmän polttovälin (esim 100 mm) kanssa mahdollistaa pienten yksityiskohtien esiin nostamisen putouskuvasta, jossa on paljon sisältöä. Pidempi polttoväli mahdollistaa kuvaamisen kauempaa. Kuvaajan ei tarvitse kahlata (joskus hyvinkin) kivistä, liukasta ja epätasaista pohjaa pitkin kovassa virtauksessa.

Toinen ja oma suosikkivaihtoehtoni on käyttää huomattavasti pidempiä suljinaikoja. Pidempi suljinaika tekee vedestä samettista. Ilmiötä kutsutaan blurraantumiseksi. Isoja ja voimakkaita putouksia kuvattaessa sopivaa suljinaikaa voi lähteä etsimään sekunnin kieppeiltä. Pienempien putouksien kuvaamisessa sopiva aika on usein 1-5 sekuntia. Alla kuvasarjat eri valotusajoilla Härkähon koskelta ja Strömbergin koskelta.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Hyvin pitkä valotus, esimerkiksi 10 sekuntia saa ison putouksen näyttämään jättimäiseltä blurrimuodostelmalta. Jos putouksen edessä on allas tai suvanto, voi siitä saada hyvin pitkällä valotuksella esiin pyörteitä, joita silmä ei hahmota lyhyillä valotuksella otetuista kuvista. Kannattaa siis kokeilla pitkää valotusta paikoissa, joissa vesi putoaa altaaseen. Esimerkiksi Puolangan Hepokönkäällä putouksen kanssa samaan altaaseen laskee pieni oja. Tällaisia erisuuntaisia virtauksia ei saa näkyville ilman hyvin pitkää valotusta. Kitkajoen Myllykosken alasuvanto on monissa matkailuesitteissä kuvattu noin minuutin valotusajalla, kuten alla. Muista varmistaa etukäteen kamerastasi kuinka pitkäksi valotusajan saa säädettyä. Usein maksimiarvo on 30 sekuntia. Tämä ei välttämättä riitä ison altaan pyörteen kuvaamiseen. Pystyt käyttämään pidempää valotusaikaa erillisellä kaukosäätimellä tai lataamalla remote -sovelluksen puhelimeesi.

Kuusamo Myllykoski 60 S lr

Kitkajoen Myllykosken alajuoksun suvanto 60 sekunnin valotuksella.

Liian pitkä valotusaika väärässä tilanteessa saa veden näyttämään maitomaiselta mössöltä. Kuva ei välttämättä ylivalotu (pala puhki) mutta yhteen kohtaan piirtyy niin paljon infoa, ettei vedestä enää hahmotu mitään muotoja.

Toinen pitkien valotusaikojen huono puoli on, että vesiputousten ympärillä olevien puiden, erityisesti lehtipuiden, terävyys heikkenee. Lehtien heiluminen näkyy kuvissa kuin kamera olisi heilahtanut kuvaa otettaessa. Terävyyden heikentymistä voi minimoida kuvaamalla mahdollisimman tyynellä säällä. Jotkut vesiputouskuvaajat ovat ratkaisseet ongelman ottamalla kaksi otosta eri valotusajoilla ja yhdistämällä nämä kuvankäsittelyohjelmalla. Monivalotukseksi kutsuttu tapa on kaikkein varmin tapa, mutta en ole ainakaan vielä itse siirtynyt sen käyttöön. Monivalotus on useimmissa kuvauskilpailuissa kielletty toimintatapa.

ISO -arvoksi kannattaa säätää pienin mahdollinen, kuten ISO125. ISO -arvoa kasvatettaessa kohina kuvissa lisääntyy nopeasti. Varsinkaan pitkillä valotusajoilla ISO -arvo ei ole olennainen asia vesiputouksia kuvattaessa.

Hyväksi perusaukoksi vesiputouksille olen todennut f7-11 (Panasonic GX7 ja Lumix 20 mm objektiivi sekä Sony Alpha A7 Mark II ja 28 mm objektiivi). Nykyisellä Olympus OM-D E-M1 Mark II -kameralla en ole vielä juurikaan kuvannut putouksia, mutta odotan todella paljon pääseväni uuden Olympuksen kanssa putouksille.

Vesiputouskuvaaja tarvitsee ainakin yhden laajakulmaisen objektiivin. Monet putoukset Suomessa sijaitsevat paikoissa, joissa toimiva kuvausmatka on kohtuullisen lyhyt. Ilman laajakulmaista objektiivia kuvaan ei saa sopimaan kaikkea mitä haluaisi. Lisäksi vesiputouksilla matkan pidentyessä lisääntyvät yleensä oksat ja muut kuvattavan kohteen eteen tulevat esteet joen rannoilla. Hankin itse ahtaita paikkoja varten kalansilmälisäkkeen Olympyksen Tough TG-4 kameraan. Todella laajan kuvakulman lisäksi se on vettä kestävä. Tämä mahdollistaa kuvaamisen niin, että osa kuva-alasta on veden alla.

Kyröskoski Hämeenkyrö Tero Hintsa

Kyröskosken valtavan putouksen katselutasanne sijaitsee aivan putouksen vieressä. Koko putouksen saaminen samaan kuvaan voisi onnistua kalansilmäobjektiivilla. Oheinen kuva Panasonic GX7 ja 20 mm objektiivi.

Aukon valinta on kuvaajan henkilökohtainen asia: haluaako tallentaa putouksen terävänä ympäristöineen vai nostaa putouskuvasta esille jotain kohtia, jotka toistuvat muita terävämpinä. Myös tarkennusalue on kuvaajan mieltymysten mukaan valittavissa. Manuaalitarkennusta käytettäessä olen todennut hyväksi tavaksi tarkentaa putouksen vieressä sijaitsevaan asiaan, esimerkiksi pensaaseen tai puuhun.

Välineet

1) Jalusta. Pitkä suljinaika tuo mukanansa pari vaatimusta. Kun kuvanvakaaja ei enää kykene pitämään ympäröivää maisemaa vakaana, pitää käyttää jalustaa. Hyvä jalusta on tukeva, kestää vettä, eikä kaadu virtauksessa. Pidän itse jalustan säätönopeutta ja monipuolisuutta tärkeänä. Nopeus on paljon kiinni lukkojen, kierteiden/jenkatappien ja kahvojen/vipstaakien laadusta. Vesiputouksia kuvataan usein virtaavassa vedessä. Saappaiden alla on mukuraisia, liukkaita kiviä. Sääsket ja mäkärät syövät ja hiki virtaa. Juuri kun kameran säädöt ovat kohdillaan, pitääkin paikkaa siirtää 40 senttiä. Jos jalusta ei tässä tilanteessa säädy nopeasti uuteen asentoon, saattaa innostus kuvaamiseen lopahtaa äkkiä. Asiantunteva valokuvakauppa osaa neuvoa jalustankin valinnassa. Seinäjoen Foto-Forman suosittelema Manfrotton jalusta on toiminut minun käytössäni erittäin hyvin.

2) Suotimet. Toinen vaatimus liittyy valon määrään. Etenkin kirkkaassa auringonvalossa alhaisin herkkyys (ISO) ja pienin aukko (f) eivät enää riitä pidentämään suljinaikaa tarpeeksi. Kuva palaa puhki vaikka aukoksi valitsee f22. Tilanteen pelastaa harmaasuodin eli ND-suodin.

Harmaasuotimia on saatavana sekä kiinteällä että säädettävällä tummennuksella. Lievempien harmaasuotimien (ND2-8) kanssa voi kuvata täysin normaalisti, kuten ilman suodinta, riippuen toki objektiivista. Tummemmilla suotimilla, kuten ND400, ei pysty tarkentamaan, koska kamerasta ei näe läpi. Manuaalinen tarkennus on tehtävä ensin ja lisättävä suodin sitten paikoilleen. Edellä mainittujen väliin osuvilla suotimilla, kuten ND64, tarkennuksen voi tehdä kameran automaattiasetustoiminnolla ja kääntää sitten manuaalille ennen kuvan ottamista. Käytän itse kesäaikaan pääosin Hoyan ND64 -suodinta päivällä otetuissa vesiputouskuvissa. Varhain keväällä ja syksyllä suotimeksi riittää useimmiten ND8. Kamerarepusta löytyy myös aina säädettävä ND4-400 suodin.

Pyöröpolarisaatiosuodin oli monelle luontokuvaajalle pitkään välttämätön työkalu. Suodin vähentää heijastuksia/heijastunutta valoa ja lisää kontrastia. Nykyisin RAW-kuvia kuvattaessa edellä mainittuja ominaisuuksia voidaan säätää jälkikäteen tietokoneella.

Oma kokemukseni perustuu Hoyan pyöröpolarisaatiosuotimeen. Pyöröpolarisaatiosuotimesta hyötyy varmasti, jos haluaa kuvata putousta niin, että kuvan etualalla veden alla kivet ja muut pohjan muodot näkyvät pinnan läpi. Pyöröpolarisaatiosuotimella saa myös vähennettyä utuisuutta putouksilla, joissa alajuoksussa kuvataan sumun seassa. Alla olevista kuvapareista Katikankanjonista näkyy pyöröpolarisaatiosuotimen vahvuus veden läpi kuvatessa.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

UV-suodin ei periaatteessa muuta kuvaa mitenkään. Käytän UV-suodinta putouksilla, joissa putoava vesi aiheuttaa putouksen alajuoksulle voimakkaan sumun. UV-suotimen paikallaan ollessa voi rauhassa säätää kameraa ja ottaa testikuvia ilman pelkoa vesipisaroista objektiivissa sekä kuvassa. Kun säädöt ovat kunnossa, UV-suodin pois ja varsinaista kuvaa ottamaan!

3) Vastavalosuoja on pakollinen vesiputousten kuvaajan lisävaruste. Se vähentää tehokkaasti auringon aiheuttamia heijastuksia, lisää kontrastia ja suojaa linssiä pisaroilta.

4) Kosteussuojat. Vesiputouskuvaajan on varauduttava hyvään vesieristykseen. Putouksesta alas syöksyvä vesi lisää ilman kosteutta todella paljon, varsinkin jos vesi tippuu suoraan kallion päälle. Tällainen putous on esimerkiksi Juveninkoski Jämsässä. Lapissa sään vaihtelu saattaa yllättää, sadekuuro voi muodostua hyvinkin nopeasti. Sekä kameralaukku että kamera on suojattava riittävästi. Käytän itse raincover -suojaa Sonyn järkkärissä. Kamerarepussa on sisäänrakennettu ulosvedettävä suojapussi.

Kaiken varalle on aina mukana Olympuksen tough TG-4 pokkari, joka kestää vettä 15 metrin syvyyteen asti. Kännyköiden vesitiiviyden kanssa kannattaa olla varovainen. Hajotin yhden Sonyn Xperia puhelimen Kalmakurjenkosken putouksella. Vaikka kännykän luvataan kestävän vettä esimerkiksi 5 metrin syvyyteen, voi virtaus putouksella olla niin kova, että pintavedessäkin paine muodostuu puhelimelle liian suureksi. Osa putouskuvaajista kuljettaa mukanaan keittämätöntä riisiä isossa minigrip -pussissa. Rutikuiva riisi imee hyvin kosteutta ja on pelastanut monia kännyköitä sekä kameroita.

Hyvilläkin suojavälineillä kuvattaessa linssin pintaan osuu putouksilla aika-ajoin pisaroita. Linssi kannattaa tarkastaa usein, ettei vesipisko pilaa muuten täydellistä kuvaa. Linssin putsaamiseen soveltuvia mikrokuituliinoja on oltava mukana.

5) Muut varusteet. Vaatteisiin ja kenkiin kannattaa panostaa. Olin kerran Pornaisten Lahankoskella vanhoilla saappailla, jotka pitivät kyllä vettä, mutta pohjat olivat sileät. Kävelin mielestäni varovasti putouksen alajuoksun kiviä pitkin mutta yhtäkkiä jalat lähtivät alta. Kuvaajan reflekseillä kamera niin ylös kun saa ja mies kyljelleen kivien päälle. Kylki oli mustana viikon, mutta kamera säilyi ehjänä.

Kuusamon putouksia talvella kuvattaessa kannattaa laittaa jalkaan laittaa nastalliset kengät. Riippusillat ja kanjonien portaat ovat usein todella liukkaita. Jotkut putoukset ovat varsinaisia hyönteismagneetteja. Esimerkiksi Kurun Kettuojan Jylhänkosken putoukselle kannattaa ehdottomasti varata hyönteissuoja päähän.

 Sää, vuodenaika ja vuorokauden aika

Vesiputousten kuvaaminen onnistuu pääsääntöisesti parhaiten auringonlaskun ja -nousun aikoihin. Pilvinen poutasää on vesiputouskuvaajalle lottovoitto. Tuolloin vältytään suoran auringonvalon aiheuttamilta heijastuksilta ja valotusaikoja on helpompi pidentää kuin auringonpaisteella.

Edellisessä luvussa esitellyillä suotimilla voidaan keskipäivälläkin saada hyviä kuvia. Keskipäivällä ei ole riskiä sille, että joutuu kuvaamaan suoraan vastavaloon, koska aurinko paistaa ylhäältä. Myös varjot ovat lyhyimmillään, mikä helpottaa kuvaamista silloin, jos putous on notkelmassa tai muussa varjoisessa paikassa.

Vesiputoukset näyttävät parhaalta runsaan veden aikaan keväällä ja sateiden jälkeen. Keväisin putouksilta on löydettävissä virtauksia, joita ei kesän kuivilla ilmoilla ole. Varhain keväällä putousten ympäristö näyttää karulta. Värejä on niukasti ja puut ovat lehdettömiä. Ideaalia kalenteripäivää putousten kuvaamiseen ei ole, koska keväät ovat erilaisia.

Vihreäksi sammaloituneet kivet ovat parhaimmillaan erinomaisia kuvattavia. Joillakin putouksilla ja erityisesti säännellyillä koskilla vedenmäärän nopean laskun jälkeen kivien sammaleet ovat hyvin tumman vihreitä, lähes mustia. Vedenmäärässä on myös niin suuria jokikohtaisia eroja, että optimaalisen kuvausajankohdan löytäminen vaatii usein useamman reissun.

Lopuksi

Suomessa on paljon kauniita vesiputouksia. Löydät lähimmät putoukset helpoiten suomenvesiputoukset.fi nettisivustolta. Kamera mukaan ja kuvaamaan!

Kiitos kommenteista Jussi Laineelle ja Antti Hintsalle.

 

Kuvakulmilta löydät vesiputouskuvia alle listatuilta putouksilta:

Korkeakoski Maaningalla

Särkiköngäs Kuusamossa

Suomen ainoa maljaputous Putaanköngäs Kuusamossa

Jyrävän turkoosit jääaivot -Jyrävä Kuusamossa osa 2

Myllynputous Multialla

Korvenkoski Leivonmäellä

Hepoköngäs Puolangalla

Komulanköngäs Hyrynsalmella

Kangasjoen putous Suomussalmella

Varisköngäs Suomussalmella

Härkäahonkoski Haapajärvellä

Kiutaköngäs Kuusamossa

Jyrävä Kuusamossa

Myllypuron putous Tampereella

Kyröskosken putous Hämeenkyrössä

Risslan putous Fiskarissa

Myllykosken putous Karkkilassa

Myllykosken putous Karkkilassa osa 2

Koskenpään putous Salossa

Kalmakurjenkosken putous Tampereella

Kettuojan putous Kurussa

Kuhankosken putous Nurmijärvellä

Lahankosken putous Pornaisissa

Strömbergin kosken putous Helsingissä

Juveninkosken putous Jämsässä

Jägalan vesiputous Virossa

Sahakoski Kauhavalla

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Revontulia

by Liisa Peltonen

Tapio Osala

Vaasasta ja vähän muualtakin

annabel claire

writer | traveller | coffee enthusiast

KEAN RETKI

Kaupunkilaisneito etsii luontoaan

Dusty Hiking Boots

Adventures on the trail in the kitchen

Retkipaikka

Lähiretkeilyä ja mielenrauhaa

Mielikuva

Kuvaan kaikkea, mitä mä nään, ja mitä tunnen sisällä pään.

La Posada de Cuispes

Change the way you travel, sustainable tourism

Stu Gallagher Photography

Upstate, NY photography

Totaalisen pihalla / Totally out

Sekalaisia kertomuksia kiipeilystä, talvivaelluksista ja niihin liittyvistä asioista sekä aivopieruista / Random stories of climbing and winter skihikes and things related to those // Follow me on twitter @LauriHilander

Korpijaakko

- my personal views on all walks of outdoor life

Anssin melontablogi

Miten värikäs muovinpala voikaan sopia näin hyvin luontoon!

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi

Näkökulmia elinkeinoelämään, liikenteeseen ja ympäristöön Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla

Rento retkeilijä

Metsäretkiä ja luontopolkuja kamera kaulassa

Retket Suomen luontoon

luonnollisesti suomalainen

Löytöretkiä lähelle

Kuudestaan ry:n ylläpitämä retkeilysivusto

%d bloggers like this: