Poikkesin tänään Lehtimäen metsissä, mitä parempaa paikkaa on vaikea keksiä. Reissun varsinainen tarkoitus oli toinen, mutta päädyin lopulta kuvailemaan suon vedenalaista alkukesää ja pesivää joutsenta. Joutsenen kuvat ovat vielä kamerassa, kännykällä otetut kuvat jatkavat aiempia kevään vedenalaisotosten swamp ja rapids -sarjaa.
Kuvakulmilla aikaisemmin keväällä julkaistu Finnish Coral Reef -juttu saa jatkoa. Käväistiin tänään synttäreillä Virroilla ja poikettiin samalla Herraskoskella. Vesi oli laskenut viime visiitistä, mutta edelleen koskessa on liikaa vettä esimerkiksi perhokalastukseen. Melontaan voisi olla sopivasti vettä? Ilma oli todella kirkas, eikä järkkäriin löytynyt tarpeeksi tummaa suodinta virtaavan veden kuvaamiseen. Tilanteen pelasti kännykkä, jota uittamalla tuli taas hauskoja kuvia. Kussakin kuvaparissa on ensin kuva pinnalta ja toisena kuva samasta kohdasta veden alta.
Kuvakulmilla -blogi seuraa vuodenkiertoa. Törnävän sairaalan alueella sijaitsevia puita kuvaava sarjassa ilmestyy nyt toinen juttu. Tuomi on tällä hetkellä erittäin komeassa kukassa Seinäjoella. Joku vanha sanonta yhdistääkin tuomen kukinnan ja koulujen päättymisen samaan aikaan. Törnävän sairaalan kirsikkapuut eivät vielä kuki, kyseiset kirsikat ovat ilmeisesti varsin myöhään kukkivaa lajiketta.
Mahtavaa seurata kevättä ja vihreyttä sekä värisävyjen vaihtelua! Kannattaa tsekata äitienpäivänä otetut kuvat täältä.
Ensimmäinen vierailluni Muilusenpurolla 2.5. teki niin suuren vaikutuksen, että päätin käydä vielä kevään sulamisvesien aikana uudelleen paikan päällä. Sunnuntaina 17.5. oli puolipilvistä. Pari pientä vesiputousta virtasivat edelleen. Varmasti kuivuvat kesällä. Nyt sain otettua kuvat ilman heijastuksia. Aiemmat kuvat löydä täältä.
Pääsin perjantaina 15.5. käymään ensimmäistä kertaa Juveninkoskella Jämsässä. Juveninkoskelta löytyy yli 6 metriä korkea vesiputous, jolle on annettu 3/5 tähteä Suomen vesiputoukset -sivuilla. Saapuessani Juveninkoskella ilma oli aurinkoinen, mutta muuttui pilviseksi. Pilvisellä taivaalla kerkisin kuvaamaan vähän aikaa, kunnes alkoi vesisade. Putouksen alapuolella on tosin niin paljon vesipisaroita ilmassa ja korkea kosteusprosentti, että ei ole oikeastaan väliä sataako vai ei. En tiedä miten valokuvaus järkkärillä onnistuisi tuossa olosuhteessa? Sonyn Xperia Z3:lla kuvailin putouksen alapuolella.
Putouksen lähimaastosta löytyi kauniita paikkoja ja pienempiä virtauspaikkoja. Todella kaunis paikka ja näyttävä putous, ainakin näin keväällä. Menen ehdottomasti käymään toisenkin kerran.
Jyväskylän Vaajakoskella sijaitseva kanava yhdistää Leppäveden Päijänteeseen. Kanava-alueelta löytyy sulku sekä vanha ja uusi voimalaitos. Vanha vuonna 1920 rakennettu vesivoimalaitos oli käytössä vuoteen 1940 saakka. Oheisissa kuvissa vanhavoimalaitos ja sulku keväisessä illassa kuvattuna.
Kuvakulmilla -blogi seuraa vuodenkiertoa kohteena puut. Seurattavat puut ovat Lehmus, tuomi, kirsikkapuu ja omenapuu. Puut sijaitsevat Törnävän sairaalan alueella. Kuvakulmilla -blogista on vuoden 2015 aikana luettavissa miten kevään eteneminen, kesä ja syksy näkyvät puissa.
Törnävän sairaalan puiston puiden historiaa
1790-luvulla Abraham Falander-Wasastjerna perusti rautaruukin Seinäjoen koskien varrelle. Adraham ja hänen poikansa Gustaf Adolf olivat varsinaisia monialayrittäjiä. Ruukin mailla harjoitettiin liiketoimintaa maanviljelystä sahaukseen. 1820-luvulla Törnävälle rakennettiin Suomen ensimmäinen ruutitehdas.
Ruutitehtaalla oli oma puisto. Ruutipuisto on nykyisin luonnonsuojelualue. Ilmeisesti puisto jatkui nykyistä luonnonsuojelualuetta pidemmälle. Tämä loppuosa sai uutta käyttöä, kun keisarillisen asetuksen mukaisesti Seinäjoelle päätettiin rakentaa piirimielisairaala 1915. Törnävän sairaala rakennettiin 1920-luvulla ruutitehtaan puiston viereen, lähelle Seinäjoen rantaa. Kaikkiaan alueella on yhteensä 29 rakennusta.
Törnävän sairaala-alueella kasvaa lukuisia eri puulajeja. Puut ovat todennäköisesti hiukan alle 100 vuotta vanhoja.
Björkenheimintien silta ylittää Seinäjoen lähellä Törnävän entistä ruukinaluetta ja sairaalaa. Silta on rakennettu 1921-1922. Sillan lähellä joessa on pato ja sillan alla myllynrauniot. Kaksi viimeistä kuvaa ovat kanavasta, jolla myllyn vettä ohjattiin. Vettä ei enää nykyisin virtaa joessa kuten aikaisemmin. Kyrkösjärven tekoaltaan rakentaminen 1980-luvulla ja tulvavesien säännöstely ovat vähentäneet virtauksia. Sillasta on tehty 1920-luvulla postikortti, mistä löytyy kuva Eteläpohjalaiset juuret ry:n sivuilta.
Muilusenpuro on todella kaunis alue Kuortaneen ja entisen Lehtimäen kunnan rajamailla. Alue on luonnontilaisen kaltainen erilaisine sammaleineen ja puroalueen kosteikkoineen. Alue on rauhoitettu Lehtimäen kunnanhallituksen vuonna 1987 tekemällä päätöksellä. Muilusenpurolla on kota ja wc. Kodan ympäristön viihtyvyyttä heikentää läheinen Alajärven kaupungin teettämä päätehakkuu. Rauhoitusalueen ja päätehakkuun väliin on onneksi jätetty suojakaista ja varsinainen puroalue on edelleen hyvin suojassa.
Kannattaa ehdottomasti tutustua Muilusenpuroon. Puroalue on kuin suoraan satukirjasta. Puron törmiltä löytyy myös hauskoja pieniä vesiputouksia. Kuvailin harmaasuotimella (Pro1 Digital ND8). Vastavalosuojaa minulla ei ole, mutta nyt senkin hankinta tulee ajankohtaiseksi, sen verran ”palloja” tuli noihin vesiputouskuviin.
Pääosa Kuvakulmilla -Blogin kuvista on otettu Panasonic Lumix GX7 -kameralla. Kameran panoraamakuvaus on erittäin nopea, mutta vaatii kameran kääntämistä samalla nopeudella ja samassa kulmassa koko kuvan ajan. Kamera yhdistää kuvat toisiinsa. Pienikin vauhdin muutos tai heilahdus näkyy kuvassa katkoksena. Mitä lähempää panoraamaa ottaa, sitä enemmän kuvan ottamisessa saa tapahtua heilahduksia. Panoraamakuvien ottaminen on armoton laji, missä ei saa tulla virheitä. Onnistuneet kuvat palkitsevat ja ovat parhaimmillaan todella näyttäviä. Ohessa muutama kuva Seinäjoen Kyrkösjärveltä 30.4.2015.
kuvakulmilla.com 