Lammasputous, Risteilijäputous, Shellputous, Karavaanariputous, L.O.L. -putous ja 7 putousta kerralla!

Suomi on tuhansien järvien – Norja tuhansien vesiputousten maa. Maailman 30 korkeimmasta vesiputouksesta 10 sijaitsee Norjassa. Norjan putoukset nousevat kerta toisensa jälkeen kärkisijoille matkailusivustojen listatessa maailman kauneimpia putouksia. Vietimme perheen kanssa Norjassa viikon heinäkuussa ihailemassa toinen toistaan komeampia koskia.

Narvikin Shellin pihasta kuvattu putous.

White Tank Mountaisin kautta Palsankoskelle ja edelleen Lofooteille Näin vesiputouksen ensimmäistä kertaa vuonna 2001 White Tank Mountains -Patikointireitillä Arizonassa. Loppukeväästä putous oli lähes kuiva. Se oli kuitenkin paikallisille luonnossa liikkujille tärkeä retkikohde. White Tankin retken jälkeen vesiputoukset unohtuivat minulta pitkäksi aikaa. Hurahdin putouksiin ja virtaavaan veteen Palsankosken ansiosta. Otin vuosien 2012-2013 aikana tavakseni pysähtyä hetkeksi katselemaan Palsankosken kuohuja siitä ohi ajaessani.

Lammasputous Haukland beachillä.

Jossain vaiheessa aloin kuvata koskea ensin kännykällä ja sitten hankin kameran. Etsin tietoa virtaavan veden kuvaamisesta ja valokuvauksesta ylipäätään. Keväällä 2015 kävin Suomen Vesiputoukset -nettisivuston innoittamana ensimmäistä kertaa parilla putouksella. Rakkaus vesiputouksiin syttyi. Tuntui ihmeelliseltä, että Suomen luonnosta löytyi niin mahtavia vesiputouksia, joita en tiennyt olevan olemassakaan. Vesiputousten kuvaamisesta erityisesti Suomessa on muodostunut minulle suuri intohimo. Suomessa on kuutisenkymmentä putousta. Kuluneen neljän vuoden aikana olen nähnyt niistä puolet. Kaikki nämä putoukset löydät jutusta Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin. Onneksi on vielä monta putousta näkemättä!

Karavaanariputous autosta apukuskinpaikalta kuvattuna.

Norjassa ensimmäistä kertaa autoillessa eniten ihmetytti putousten määrä. Norjassa voi nähdä päivässä helposti yhtä paljon putouksia, joiden kuvaamiseen Suomessa on minulta kulunut neljä vuotta. Vesiputouksia on Norjassa niin paljon, ettei kukaan ole pystynyt laskemaan niiden tarkkaa määrää.

Enää ei pysähdytä, vaikka joku näkisi lentävän lehmän

Ajoimme menomatkan Norjaan Ruotsin Lapin läpi. Norjan rajan lähestyessä saimme esimakua putousten kasvavasta määrästä. Katselimme ihmetellen vieri vieressä valuvia vesiputouksia. Tämän tästä joku seurueestamme huudahti: Tuollakin on vesiputous! Välillä pysähdyimme ihailemaan bongaamamme joen tyrskyjä. Pisimpään viivähdimme Silverfalletilla. Toisinaan tyydyimme päivittelemään virtaavan veden kauneutta autosta.

Azamara Journey -Laiva Tengelfjord -vuonossa taustanaan vesiputouksia.

Koska ilta alkoi olla jo pitkällä sanoin lopulta, että enää ei pysähdytä, vaikka joku näkisi lentävän lehmän. Vaikka emme nähneet edes kävelevää lehmää pysähdyimme silti tyttären Lolliska -putoukseksi L.O.L -hahmojen mukaan nimeämän virran kohdalle.

Lolliskaputous nuken vasemmalla puolella auton ikkunan läpi kuvattuna.
Lolliskaputous lähempää.

Seuraavana päivänä Lofooteilla laskimme erästä vuonon perukkaa kiertävällä tiellä näkevämme viisi putousta kerralla. Narvikista pohjoiseen matkustaessamme laskimme erästä vuoren seinää kohisevan alas peräti seitsemän koskea.  

Pikkuputous patikkareitin varrella Tengelfjordin varrella.

Julkaisen myöhemmin erilliset jutut muutamasta putouksesta. Luvassa todella mielenkiintoisia juttuja esimerkiksi kielekeputouksesta ja todella voimakkaasta putouskoskesta. Tässä jutussa kuvia autosta tai parkkipaikoilta satunnaisesti kuvatuista putouksista.

Tsekkaa myös aiemmat Norjan reissusta kertovat jutut:

Silverfallet -Miljoonien kauniiden kivien ja kristallinkirkkaan veden valtakunta

Pieni askel norjalaisille, mutta valtava harppaus Pohjanmaan pojille – Nousu Offersøykammenille

Silverfallet -Miljoonien kauniiden kivien ja kristallinkirkkaan veden valtakunta

Olimme perheen kanssa viikon Lofooteilla. Menomatkan ajoimme Ruotsin Lapin läpi. Suomeen palasimme Kilpisjärven kautta. Mennessä erinomaiseksi taukopaikaksi osoittautui Silverfallet -vesiputous. Suomessa Hopeaputoukseksi kutsuttu Silverfallet hurmasi meidät pitkän autossa istumisen jälkeen kristallinkirkkaalla vedellään. Putouksen suurin yllätys odotti meitä kuitenkin vasta sen alapuolella.

Rakkasjohkan helmi Torniojärven rantakalliolla

Olimme etukäteen selvittäneet Silverfalletin olevan yli 30 metriä korkea portaittain kalliota alas laskeva kaskadi-putous. Se koostuu useammasta pienemmästä putouksesta. Jyrkin ja korkein porras on viimeisenä ennen Torniojärveä (Torneträsk).

Reilun tunnin ajon jälkeen Kiirunasta kohti Narvikkia saavuimme Rakkasjohka -Joelle.

Kiirunan jälkeen jylhemmiksi muuttuneissa maisemissa köröttelimme häikäisevän kauniita näkymiä ihaillen. Viimein totesimme saapuneemme Silverfalletille. Parkkeerasimme auton ja nappasimme kamerat mukaan. Autossa istumisen kangistamina jalkoja oikoen kävelimme parkkipaikalta joelle. Pysähdyimme kallioiselle rannalle. Ihailimme kristallinkirkkaan veden kulkua sileäksi hioutuneissa uomissa.

Joki kohisi alaspäin vuosien saatossa kallioon uurtamiaan uomia.
Rakkaudellisia kuvioita Rakkasjohkalla.

Jatkoimme polkua pitkin kalliota alaspäin. Putouksen suurimman pudotuksen yli johtaa silta. Sillalla putouksen korkeimman kohdan näkee hienosti, mutta kuvaaminen oli haastavaa ilmassa leijuvien vesipisaroiden takia.

Jyrkin ja korkein putouksen osa sillan kupeesta kuvattuna pystypanoraamana.

Seuraavaksi polku johdatti meidät lyhyen matkan alas järvenrantaan. Eteemme avautui putouksen ehdoton erikoisuus, alajuoksun lukemattomat sileiksi ja pyöreiksi hioutuneet pikkukivet. Toinen toistaan kauniimpia kiviä oli kasautunut valliksi, kuin lumikinokseksi talvella. Tyttäreni ihmetteli kivimäärää ja totesi: Näitä kauniita kiviä on niin paljon, että jos aikoisi viedä edes muutaman matkamuistoksi, niin ne eivät sopisi taskuihin. Pitäisi kantaa lippalakilla.

Turkoosi vesi lipui tasaisen sileäksi hioutuneiden kivien yli Torniojärveen. Valtava sileiden kiven määrä näytti innostavan useita putouksella kävijöitä leivänheittokilpailuun.

Kivipolanteelta ihailimme putousta ja takanamme avautuvaa korkeiden tuntureiden kehystämää järveä. Kaikki tuntui täydelliseltä. Emme olisi millään malttaneet lähteä jatkamaan matkaa.

Maisemat ovat niin kauniit, ettei Silverfalletilta raaskisi millään lähteä jatkamaan matkaa.
Katso video putoukselta Youtubesta!

Putous kartalla:

Lisää tunnelmia, kuvia ja videoita Norjan reissulta lähiaikoina. Seuraa blogia!

Lisää Kuvakulmilla -blogissa esiteltyä vesiputouksia löydät jutusta Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin.

Äkäsmylly on idyllinen lapsiperheen luontoretkikohde Kolarissa

Vietimme perheen kanssa hiihtoloman Muonion Jerisjärvellä. Ensimmäisenä lomapäivänä ajoimme Äkäslompoloon laskettelemaan. Skimbailun jälkeen köröttelimme kapeaa Pallas-Yllästunturin muotoja myötäilevää tietä. Matkan varrella huomioni kiinnittyi uutuuttaan hohtavaan Ekokahvila -tienviittaan.

Tienviitta Äkäslompolontien varrella.

Päästyäni Jerisjärven vuokramökillemme aloin tutkia asiaa. Löysin netistä jutun uusista kahvilayrittäjistä Äkäsmyllyllä. Huomasin, että uudelleenavatun kahvilan vieressä virtaa yksi alueen kolmesta vesiputouksesta. Kahvilasta ja putouksesta innostuneita päätimme tehdä ystävänpäivänä retken Äkäsmyllylle.

Ystävänpäivä valkeni Jerisjärvellä sankassa lumisateessa. Emme antaneet tuiskun lannistaa suunnitelmiamme, vaan lähdimme matkaan. Ekokahvila -tienviitalta ajoimme muutaman sadan metrin matkan parkkialueelle. Parkkikselta käpyttelimme hyväkuntoista polkua Myllylle. Polkua pystyi kulkemaan helposti ilman lumikenkiä.

Myllylle päästyämme kuvasimme ensin kuukkeleita. Kesyjen kuukkelien näkeminen oli lapsille retken huippukohtia.

Pörheä kuukkeli katseli puusta myllylle saapuvaa perhettämme.

Joimme kahvit ja mehut Ekokahvilassa. Paikallisista raaka-aineista valmistettu marjapiirakka oli todella hyvää. Luoteis-Lappi lehden toimittaja saapui myös kahville. Hän teki jutun ekologisista emännistä lehteensä. Osa jutusta on luettavissa kirjautumatta lehden nettisivuilta.

Vesiputous pauhaa Äkäsmyllyllä pakkasellakin

Ekokahvilassa herkuttelun jälkeen ihailimme Äkäslinkka -vesiputousta. Kaksihaaraisen Äkäslinkan toinen uoma virtasi vuolaasti pakkasta ja lumisadetta uhmaten. Toinen haara oli hautunut lumeen. Lisätietoa Äkäslinkasta löydät Suomen vesiputoukset -sivustolta.

Katso video retkestämme Kuvakulmilla -Youtubekanavalta.

Teimme tulet koskenniskan laavun edustalle muurattuun vuolukivitakkaan. Äkäslinkka on ainoa vesiputous Suomessa, minkä ääreltä löytyy yhtä komea tulisija. Vielä ennen lähtöä lämmitimme täytetyt kivitakkarieskat.

Onkohan Äkäslinkka maailman ainoa vesiputous, jonka niskalle on muurattu komea vuolukivitakka?

Äkäslinkan lisäksi Suomesta löytyy ainakin yksi kaksihaarainen vesiputous, Komulanköngäs Hyrynsalmelta. Tsekkaa jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta kuvat Komulankönkäältä ja retkivinkkejä muille linkoille eri puolilla Suomea.

Lisätietoa Äkäsmyllystä löydät esimerkiksi Retkipaikasta.

Saukko-Ojan putous -Pientä ja kaunista (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 7)

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Sarjan seitsemännessä jutussa piipahdetaan suositun Korouoman patikkareitin varressa virtaavalla Saukko-Ojan putouksella.

Saukko-ojan putous on Korouoman metsien keiju, hento ja kaunis

Parkkeerasimme poikani kanssa Saukkovaaranpysäköintialueelle. Korouoman putousreissumme viimeinen päivä oli alkamassa. Nappasimme reput selkään ja lähdimme astelemaan Vanhaa hevostietä kulkevaa Koronjää -reittiä.

Saavuimme tuossa tuokiossa putoukselle. Joko olimme perillä? Poikani kysyi. Alle kilometrin päässä pysäköintialueelta sijaitsevan Saukko-ojan putouksen yllä on näköalatasanne. Koronjää -reitti kulkee senkautta. Laskeuduimme tasanteelta vähävetisenä virtaavan putouksen alapuolelle.

Saukko-ojan putous ei pauhaa, eikä raivoa. Kahdeksan metriäkorkea köngäs muistuttaa äänimaailmaltaan japanilaisen puutarhan rauhallistasuihkulähdettä. Solisevan virtauksen vierestä voi kävellä kastumatta. Hiljaista putousta on helppo kuvata kameran kastumatta.

Saukko-ojan putousta aikamme ihailtuamme jatkoimme Koronjää -reittiä eteenpäin. Polun varrella sijaitsevat Suomen tunnetuimpiin kuuluvat jääputoukset Jaska Jokunen, Ruskean virta ja Mammutti. Korouomaan virtaavien purojen vesi jäätyy talvisin rotkolaakson seiniin valtaviksi jäämuodostelmiksi.

Koronjää -reitti oli vaikuttava. Polulla pääsee ihailemaan Korouomaa korkeilta näköalapaikoilta. Rotkolaakson pohjalla reitti kulkee laajojen kivikoiden ohitse myötäillen välillä Korojoen mutkaista uomaa. Kaikkien Korouomassa vierailevien kannattaa ehdottomasti kiertää Koronjää.

Korouoma on ainutlaatuinen koskikeskus

Saukko-ojan putous oli 34 Suomessa näkemäni vesiputous. Liki kolmannes niistä sijaitsee Korouoman poikkeuksellisella alueella. Missään muualla Suomessa putouksia ei ole yhtä paljon. Julkaistuani neljä ensimmäistätämän juttusarjan osaa facebook -sivuni seuraaja lähetti kuvan uudesta putouksesta Korouomalla. Putous näytti kuvassa tosi kauniilta.

Otin yhteyttä Suomenvesiputoukset.fi -sivuston Jussi Laineeseen. Hän kertoi käyneensä putouksella pari kertaa. Laine oli parastaaikaa tekemässä uutuusputouksesta juttua Suomenvesiputoukset.fi -sivustolle. Ja niinhän siinä kävi, että kesken juttusarjan julkaisujen Korouoman putousmäärä kasvoi taas yhdellä uudella putouksella! Tämä viimeisimpänä putouksena Korouomalta suuren yleisön tietoon noussut putous on Neitoköngäs.

Juttusarjassa on aiemmin julkaistu bloggaus kuudelta Korouoman alueen putoukselta. Löydät jutut allaolevista linkeistä.

Alaköngäs ja Koivuköngäs -Kurttajoen Stan ja Oliven (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 6

Savotalla sammuminen leveän Koivukönkään Synnyn taustalla -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 5

Vuolas Auttiköngäs. Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kerokönkönkään luolaputous

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2. Vähänojanköngäs -Yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1. Paloköngäs.

Muut Kuvakulmien putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta. Lisää tietoa Saukko-Ojan putouksesta löydät Suomen vesiputoukset –sivustolta. Katso myös video Korouomalta, linkki alla!

Alaköngäs ja Koivuköngäs – Kurttajoen Stan ja Oliver (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 6)

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Seitsemäs juttu vie lukijan Alakönkäälle.

Alaköngäs ja Koivuköngäs -Kurttajoen Stan ja Oliver

Edellisessä jutussa vierailimme lyhyellä ja leveällä Koivukönkäällä. Viereinen Alaköngäs on sen vastakohta. Pitkä ja kapea. Ala- ja Koivuköngäs ovat kuin Ohukainen ja Paksukainen. Koivukönkäällä vesi syöksyy alas poikkeuksellisen leveänä virtana lähes pystysuoran kallion jyrkänteen yli. Alakönkään virta venyy pitkänä ja hoikkana nauhana kohti Korouoman rotkoa.

Koskea on vaikea nähdä kokonaan yhdellä vilkaisulla. Kallion laelta alkava koski kaartaa jyrkästi kulman taakse. Korouoman putouksista Alaköngäs oli poikani suosikki. Jyrkkien kallioseinien reunustamaa putousta voi valokuvata useista paikoista. Joissain kohdin kalliolta pääsee laskeutumaan aivan virran ääreen. Poikani kuvasi putousta varsinkin kallion korkeimmilta kohdilta. Jylhiltä kallioilta saa lintuperspektiivimäisen kuvakulman alapuolella pauhaavaan koskeen.

Juttusarjassa on aiemmin julkaistu bloggaus viideltä Korouoman alueen putoukselta. Löydät jutut allaolevista linkeistä.

Savotalla sammuminen leveän Koivukönkään Synnyn taustalla -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 5

Vuolas Auttiköngäs. Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kerokönkönkään luolaputous

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2. Vähänojanköngäs -Yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1. Paloköngäs.

Savotalla sammuminen leveän Koivukönkään synnyn taustalla -Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 5

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Kuudennessa jutussa ihailemme leveän Koivukönkään virtausta.

Uittomiesten kostea ilta johti Korouoman nuorimman vesiputous syntymiseen

Istuin Koivuköngään alapuolelle tehdyllä tasanteella. Katselin kalliota. Joki ryöppysi sitä pitkin alas. Se levisi kalliota pitkin kuin merenneidon pyrstö. Putouksen leveys lienee kolminkertainen joen leveyteen nähden.

Leveää Koivuköngästä ihaillessani pohdin mitä lienee liikkunut samalla paikalla tukkijätkän mielessä kesällä 1893? Osasiko hän nauttia juuri syntyneen vesiputouksen kauneudesta? Koivukönkäällä on varsin erikoinen syntyhistoria. Reilut 100-vuotta sitten Kurttajoella tukinuitossa olleen jätkät olivat rakentaneet uittopatoja, eli tammeja. Säädettävien patojen avulla joen vedenkorkeus saatiin pysymään sopivana tukkien uittamista varten.

Erään vonkamiesten illanvieton jälkeen yksi uittojätkistä määrättiin tammen luo vedenkorkeutta seuraamaan. Hän kuitenkin nukahti työpisteelleen. Tammivahdin nukkuessa vesi mursi padon ja lähti etsimään uutta uomaa kohti korouoman rotkolaakson pohjaa. Virta raivasi itselleen tien parin sadan metrin päästä alkuperäisestä joen reitistä. Uuden reitin varteen osui kalliojyrkänne. Siihen paikkaan syntyi Koivuköngäs. Koivukönkäästä muodostui vuosikymmenten jälkeen yksi Lapin suosituimmista vesiputouksista.

Koivuköngäs kuvakulmilla-2
Joella on käynyt onnenpotku päästessään virtaamaan alas näin hienolta kalliolta.

125-vuotias Koivuköngäs lumoaa katselijansa

Koivuköngäs sijaitsee Korouoman patikkareitin varrella.  125 vuoden ikäistä Koivuköngästä pääsee ihailemaan portaita pitkin suoraan putouksen alapuolelle. Putous vangitsee kuvaajan huomion 100%:sti. Kaikki muu unohtuu veden kohinan keskellä ja putouksen täyttäessä verkkokalvot.

Koivuköngäs kuvakulmilla-1
Leveä virta täyttää laajakulmaisenkin objektiivin. Kuva on otettu Olympuksen TG-4 kameralla + kalansilmälisäkkeellä. Kuva: Helmeri Hintsa.

Putousta kuvattuamme nousimme portaita joen törmälle. Sinne rakennetulta laavulta katselimme Koivuköngästä vielä hetken.

Koivuköngäs kuvakulmilla-7

Putouksilta lähtiessä minulle tulee aina haikea olo. Kuin lähtisi lomamatkalta kotiin. Nyt lähdöntunne ei kasvanut kovin suureksi. Seuraava putouskohteemme, Alaköngäs, odotti meitä vain 15 minuutin kävelymatkan päässä! Siirrytään Alakönkäälle juttusarjan seuraavassa osassa.

Löydät lisää Korouoman putouksia juttusarjan aiemmista jutuista:

Vuolas Auttiköngäs. Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kerokönkönkään luolaputous

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2. Vähänojanköngäs -Yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1. Paloköngäs.

Lisää tietoa Koivuköngäästä Suomen vesiputoukset -sivustolta ja Retkipaikasta.

Koivuköngäs kuvakulmilla-6

Vuolas Auttiköngäs (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4)

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Sarjan neljännessä jutussa käväistään alueen tunnetuimmalla putouksella, Auttikönkäällä.

Auttiköngäs on helppo saavuttaa

Korouoman vesiputousmatkan toinen päivä käynnistyi Wanha Autti Campingin maittavalla aamupalalla. Vatsat täynnä suuntasimme auton nokan kohti Auttiköngästä.

Auttiköngäs-2-2
Korkea kalaverkko Wanha Autti Campingin seinällä muistuttaa ajasta ennen Kemijoen rakentamista. Joessa pystyttiin käyttämään 1950-luvun alkuun asti monta metriä korkeita verkkoja Wanha Autti Campingin kohdalla. Nyt Kemijoki ohittaa Wanha Auttin maanalaista tunnelia pitkin. Joen uoman täyttää osittain Auttijoen vesi. Wanha Autti Campingistä järjestetään melontaretkiä Auttikönkäälle.

Putoukselle patikointiin ei tarvitse varustautua vaelluskamppeilla. Matkaa parkkipaikalta putouksen niskalle on vain muutama kymmenen metriä alaspäin viettävää rinnettä.

Virtaavan veden ääni kantautui korviimme parkkipaikalla autosta noustessamme. Mitä lähemmäs putousta laskeuduimme sitä kovempaa kosken pauhu kuului.  Jyrkän kosken yläjuoksulta aukesi hieno näkymä kiviseinien reunustamaan rotkolaaksoon. Jatkoimme matkaa putouksen yli siltaa pitkin. Vesi rynni alitsemme laakson pohjalle lähes 20 metriä korkeaa putousta myöten.

Auttiköngäs-3-2
Auttiköngäs on korkea putous. Putouksen vasemmalla puolelle on rakennettu puinen tukinuittoränni 1800-luvun lopussa. Putouksen niskalle on tehty pato. Sen avulla uittoränniin saatiin ohjattua riittävästi vettä.

Ylitettyämme Auttijoen nousimme parkkipaikan vastapäiselle joentörmälle. Se päällä kulkeva polku johdatti meidät läheiselle näköalapaikalle. Siellä oli hyvät olosuhteet kuvata putousta.

Korkea, mutta ei koskematon

Kanjonin pohjalle laskeva putous jäi itselleni hiukan etäiseksi. En päässyt putouksen ”iholle” asti. Tuntemaan roiskuvia pisaroita kasvoilla tai kuuntelemaan vierestä veden pauhantaa. Tulevaisuuden haaveeksi jäikin päästä kokemaan Auttiköngäs putouksen alapuolelta kanjonin pohjalta. Putouksen alapuolelle järjestetään melontaretkiä ainakin Wanha Autti Campingistä. Ainakin aloittelijan kannattaa matkan pituuden takia varata melontareissulle koko päivä aikaa.

Syöte_Helmeri-01.jpg
Kemiinjokeen laskevaa Auttijokea pitkin pääsee melomaan Auttikönkäälle asti. Pojan kanssa meloimme osan matkasta. Ensi kerralla perille asti!

Jylhään rotkolaaksoon Suomen mittakaavassa runsasvetisenä laskevan Auttikönkään ulkoasua latistivat ihmisen tekemät rakennelmat. Tukinuittoränni ja erityisesti betoninen patosilta putouksen yläosassa eivät tee oikeutta yhdelle Suomen suurimmista vesiputouksista.

Rakennelmista huolimatta korkea Auttiköngäs oli näyttävä näky. Putoukselle on lyhyt matka. Helppona saavuttaa se sopii myös perheen pienimmille matkakohteeksi. Auttikönkäältä löytyy patikkareitti, laavu ja kesäaikaan jopa kahvila. Lue Auttikönkäästä perheretkikohteena Retkipaikasta. Tarkemmat faktat Auttikönkään putouksesta löydät Suomen vesiputoukset -sivustolta.

Juttusarjan aiemmat osat löydät täältä:

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kerokönkönkään luolaputous

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2. Vähänojanköngäs -Yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1. Paloköngäs.

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3 Kerökönkään luolaputous

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Sarjassa on jo julkaistu juttu Kirkkaan erämaisesta Palokönkäästä sekä juttu Vähänojanköngäs – yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista.

Luola ja muurahaisia Kerökönkäällä

Kerokönkään putous virtaa metsän siimeksessä, eikä sinne johda polkua. Kävelymatka metsän halki putoukselle ei kuitenkaan ole pitkä. Lompsimme pojan kanssa könkäälle Kaarlojoentieltä. Lähestyessämme putousta korviimme kantautui kosken kuohu ja puunrunkojen lomasta vilkkui välkehtivä vesi.

Saavuimme putoukselle sivusuunnalta, suoraan keskeltä kuivaa kangasmetsää ja kuin odottamatta putous oli edessämme jyrkkänä ja korkeana. Kerokönkään yläpuolella vesi virtaa leppeän rauhallisesti. Köngäs ikään kuin yllättää Kero-ojassa virtaavan veden ja paiskaa sen äkisti voimalla neljä metriä alaspäin.

 

Putouksen ääreen päästyämme päätimme syödä eväät. Poika löysi meille erinomaisen mättään istuinpenkiksi. Mättäällä istuessamme alkoi muurahaisia kiivetä housunlahjetta ylöspäin. Istuinalustamme osoittautui muurahaisten kodiksi. Karistettuamme muurahaiset housuista pääsimme viimein nauttimaan eväistämme. Leivän syönnin lomassa katselimme putousta ja meitä ympäröivää maisemaa. Vastarannalla putouksen vieressä oli kalliossa ulkoneva lippa. Kun viimeisetkin muruset oli mutusteltu, päätimme ylittää joen. Taiteilimme kiviä pitkin toiselle rannalle.

Poika konttasi kallion koloon. Sinne mahtuu juuri ja juuri, jos vaikka sade sattuu yllättämään.

Keroköngäs on 30:s Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta. Lisää tietoa Kerokönkäästä löydät Suomen vesiputoukset –sivustolta.

Lähiaikoina julkaistaan juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4. Kannattaa vierailla blogissa! Lue myös aiempi juttu  Osa 1 Paloköngäs ja Osa 2 Vähänojanköngäs -yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista.

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2 Vähänojanköngäs – yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä. 19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Juttusarjan aloitti Paloköngäs. Nyt vuoron saa Vähänojanköngäs.

Tiimalasin taikaa Vähänojankönkäällä

Tiimalasin muotoiset vesiputoukset ovat harvinaisia. Patikkareitin varrelta löytyy esimerkiksi Shepperd’s Dell Yhdysvaltain Oregonin Columbiajoessa ja Shuck Ridge Creekin vesiputous Pohjois-Carolinassa.

Suomen ainoa ja yksi kauneimmista tiimalasiputouksista on Vähänojanköngäs. Rovaniemen itäosassa Vanttauskoskella sijaitseva putous on kuusi metriä korkea. Putouksen yläosa on kuin ylöspäin aukeava ja alaosa päinvastoin alaspäin aukeava viuhka.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080072
Vähänojanköngäs alkukesän asussaan.

Vähänojankönkäälle pääsee nopeasti Rovaniemi – Kuusamo tieltä. Poikkesimme putouksella matkatessamme Seinäjoelta Wanha Autti Campingiin. Parkkeerasimme pojan kanssa Kuusamontieltä kääntyvälle nimettömälle metsäautotielle. Vastakkaiseen suuntaan lähtee Hyypiöharjuntie. Noin sadan metrin päässä nimettömällä metsäautotiellä on kääntöpaikka, johon jätimme auton. Kävelimme polkua pitkin parisataa metriä voimalinjalle, jota myöten laskeuduimme Vähäojan varteen.

Suomenvesiputoukset.fi -kuvauksen perusteella tiesimme odottaa erikoista putousta. Ennen putoukselle saapumista jännitys kasvoi. Pohdimme, onko putous todella tiimalasin muotoinen? Vähäojan vartta talsiessa kuulimme voimistuvan veden kohinan. Tiesimme, että olemme lähellä.

Saavuttuamme putoukselle tiimalasin muotoinen virtaus mykisti. Vesi todella supistui pieneen suppiloon ja levisi uudelleen laajaksi viuhkaksi. Keväällä ilmiö lienee vielä voimakkaampi.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080074

 

Vähänojankönkäällä on helppoa vaihtaa kuvakulmaa

Vähänojankönkäällä valokuvaaminen oli helppoa. Vähäojan pystyy ylittämään saappailla putouksen ylä- ja alapuolilta. Kokeilin kuvata putousta suoraan sen yläpuolelta. Yläkuvista tulikin kivan näköisiä, vaikka tiimalasin muoto ei niissä korostukaan samalla tavalla kuin suoraan edestä otetuissa kuvissa.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080100
Putous niskalta alaspäin kuvattuna.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080087
Poika otti muutamia kuvia suoraan putouksen sivulta Olympuksen vedenkestävällä Tough TG-4 -kameralla.

Vähänojanköngäs on 29 Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta.

Lähiaikoina julkaistaan juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kannattaa vierailla blogissa! Lue myös aiempi juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1 Paloköngäs.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080068
Vähänojanköngäs kuuden sekunnin valotusajalla kuvattuna.

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1 Paloköngäs

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Juttusarjan aloittaa Paloköngäs.

 

Paloköngäs

Parkkeerasimme pojan kanssa Rovaniementien varteen pysäköintialueelle. Autosta noustessa Palojoessa virtaava vesi vilkkui puiden takaa. Heitimme reput selkään ja lähdimme kulkemaan joen vartta alajuoksulle. Polku seuraili jokea, joka syöksyi koskena pauhaten lähes koko matkan putoukselle asti. Joen rannat olivat avoimet. Täällä rantapusikot eivät vaikeuta kulkemista eivätkä haittaa kuvaamista. Noin vartin kävelyn jälkeen koski jyrkkeni. Lähestyimme putousta. Näytti siltä, että vesi kiihdytti vauhtiaan joessa ennen päätymistä järven lempeään syleilyyn.

Jyrkkäreunaiseen Auttijärveen laskeva Palojoen putous on ainutlaatuinen. Kirkasvetinen joki keskellä Lapin metsiä virtasi raikkaana ja elävöittävänä. Astelin rantaan ja katselin joen pohjan kiviä välkehtivän veden läpi. Kumarruin ja hörppäsin virkistävää vettä. Tuli mahtava fiilis. Tuntui kuin tankkaisi luonnon energiaa suoraan lähteestä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Koskikara nappasi hyönteisen nokkaansa.

Katselimme pojan kanssa järveen virtaavaa putousta. Koskikara taiteili rantakivillä. Lintu pyydysti ruokaa poikasilleen. Aikamme putousta ihailtuamme pakkasimme kamppeet ja suuntasimme seuraavalle könkäälle.

Paloköngäs on 28 Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta. Lisää tietoa Palokönkäästä löydät Suomen vesiputoukset –sivustolta.