Alaköngäs ja Koivuköngäs – Kurttajoen Stan ja Oliver (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 6)

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Seitsemäs juttu vie lukijan Alakönkäälle.

Alaköngäs ja Koivuköngäs -Kurttajoen Stan ja Oliver

Edellisessä jutussa vierailimme lyhyellä ja leveällä Koivukönkäällä. Viereinen Alaköngäs on sen vastakohta. Pitkä ja kapea. Ala- ja Koivuköngäs ovat kuin Ohukainen ja Paksukainen. Koivukönkäällä vesi syöksyy alas poikkeuksellisen leveänä virtana lähes pystysuoran kallion jyrkänteen yli. Alakönkään virta venyy pitkänä ja hoikkana nauhana kohti Korouoman rotkoa.

Koskea on vaikea nähdä kokonaan yhdellä vilkaisulla. Kallion laelta alkava koski kaartaa jyrkästi kulman taakse. Korouoman putouksista Alaköngäs oli poikani suosikki. Jyrkkien kallioseinien reunustamaa putousta voi valokuvata useista paikoista. Joissain kohdin kalliolta pääsee laskeutumaan aivan virran ääreen. Poikani kuvasi putousta varsinkin kallion korkeimmilta kohdilta. Jylhiltä kallioilta saa lintuperspektiivimäisen kuvakulman alapuolella pauhaavaan koskeen.

Juttusarjassa on aiemmin julkaistu bloggaus viideltä Korouoman alueen putoukselta. Löydät jutut allaolevista linkeistä.

Savotalla sammuminen leveän Koivukönkään Synnyn taustalla -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 5

Vuolas Auttiköngäs. Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kerokönkönkään luolaputous

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2. Vähänojanköngäs -Yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1. Paloköngäs.

Savotalla sammuminen leveän Koivukönkään synnyn taustalla -Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 5

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Kuudennessa jutussa ihailemme leveän Koivukönkään virtausta.

Uittomiesten kostea ilta johti Korouoman nuorimman vesiputous syntymiseen

Istuin Koivuköngään alapuolelle tehdyllä tasanteella. Katselin kalliota. Joki ryöppysi sitä pitkin alas. Se levisi kalliota pitkin kuin merenneidon pyrstö. Putouksen leveys lienee kolminkertainen joen leveyteen nähden.

Leveää Koivuköngästä ihaillessani pohdin mitä lienee liikkunut samalla paikalla tukkijätkän mielessä kesällä 1893? Osasiko hän nauttia juuri syntyneen vesiputouksen kauneudesta? Koivukönkäällä on varsin erikoinen syntyhistoria. Reilut 100-vuotta sitten Kurttajoella tukinuitossa olleen jätkät olivat rakentaneet uittopatoja, eli tammeja. Säädettävien patojen avulla joen vedenkorkeus saatiin pysymään sopivana tukkien uittamista varten.

Erään vonkamiesten illanvieton jälkeen yksi uittojätkistä määrättiin tammen luo vedenkorkeutta seuraamaan. Hän kuitenkin nukahti työpisteelleen. Tammivahdin nukkuessa vesi mursi padon ja lähti etsimään uutta uomaa kohti korouoman rotkolaakson pohjaa. Virta raivasi itselleen tien parin sadan metrin päästä alkuperäisestä joen reitistä. Uuden reitin varteen osui kalliojyrkänne. Siihen paikkaan syntyi Koivuköngäs. Koivukönkäästä muodostui vuosikymmenten jälkeen yksi Lapin suosituimmista vesiputouksista.

Koivuköngäs kuvakulmilla-2
Joella on käynyt onnenpotku päästessään virtaamaan alas näin hienolta kalliolta.

125-vuotias Koivuköngäs lumoaa katselijansa

Koivuköngäs sijaitsee Korouoman patikkareitin varrella.  125 vuoden ikäistä Koivuköngästä pääsee ihailemaan portaita pitkin suoraan putouksen alapuolelle. Putous vangitsee kuvaajan huomion 100%:sti. Kaikki muu unohtuu veden kohinan keskellä ja putouksen täyttäessä verkkokalvot.

Koivuköngäs kuvakulmilla-1
Leveä virta täyttää laajakulmaisenkin objektiivin. Kuva on otettu Olympuksen TG-4 kameralla + kalansilmälisäkkeellä. Kuva: Helmeri Hintsa.

Putousta kuvattuamme nousimme portaita joen törmälle. Sinne rakennetulta laavulta katselimme Koivuköngästä vielä hetken.

Koivuköngäs kuvakulmilla-7

Putouksilta lähtiessä minulle tulee aina haikea olo. Kuin lähtisi lomamatkalta kotiin. Nyt lähdöntunne ei kasvanut kovin suureksi. Seuraava putouskohteemme, Alaköngäs, odotti meitä vain 15 minuutin kävelymatkan päässä! Siirrytään Alakönkäälle juttusarjan seuraavassa osassa.

Löydät lisää Korouoman putouksia juttusarjan aiemmista jutuista:

Vuolas Auttiköngäs. Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kerokönkönkään luolaputous

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2. Vähänojanköngäs -Yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1. Paloköngäs.

Lisää tietoa Koivuköngäästä Suomen vesiputoukset -sivustolta ja Retkipaikasta.

Koivuköngäs kuvakulmilla-6

Vuolas Auttiköngäs (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4)

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Sarjan neljännessä jutussa käväistään alueen tunnetuimmalla putouksella, Auttikönkäällä.

Auttiköngäs on helppo saavuttaa

Korouoman vesiputousmatkan toinen päivä käynnistyi Wanha Autti Campingin maittavalla aamupalalla. Vatsat täynnä suuntasimme auton nokan kohti Auttiköngästä.

Auttiköngäs-2-2
Korkea kalaverkko Wanha Autti Campingin seinällä muistuttaa ajasta ennen Kemijoen rakentamista. Joessa pystyttiin käyttämään 1950-luvun alkuun asti monta metriä korkeita verkkoja Wanha Autti Campingin kohdalla. Nyt Kemijoki ohittaa Wanha Auttin maanalaista tunnelia pitkin. Joen uoman täyttää osittain Auttijoen vesi. Wanha Autti Campingistä järjestetään melontaretkiä Auttikönkäälle.

Putoukselle patikointiin ei tarvitse varustautua vaelluskamppeilla. Matkaa parkkipaikalta putouksen niskalle on vain muutama kymmenen metriä alaspäin viettävää rinnettä.

Virtaavan veden ääni kantautui korviimme parkkipaikalla autosta noustessamme. Mitä lähemmäs putousta laskeuduimme sitä kovempaa kosken pauhu kuului.  Jyrkän kosken yläjuoksulta aukesi hieno näkymä kiviseinien reunustamaan rotkolaaksoon. Jatkoimme matkaa putouksen yli siltaa pitkin. Vesi rynni alitsemme laakson pohjalle lähes 20 metriä korkeaa putousta myöten.

Auttiköngäs-3-2
Auttiköngäs on korkea putous. Putouksen vasemmalla puolelle on rakennettu puinen tukinuittoränni 1800-luvun lopussa. Putouksen niskalle on tehty pato. Sen avulla uittoränniin saatiin ohjattua riittävästi vettä.

Ylitettyämme Auttijoen nousimme parkkipaikan vastapäiselle joentörmälle. Se päällä kulkeva polku johdatti meidät läheiselle näköalapaikalle. Siellä oli hyvät olosuhteet kuvata putousta.

Korkea, mutta ei koskematon

Kanjonin pohjalle laskeva putous jäi itselleni hiukan etäiseksi. En päässyt putouksen ”iholle” asti. Tuntemaan roiskuvia pisaroita kasvoilla tai kuuntelemaan vierestä veden pauhantaa. Tulevaisuuden haaveeksi jäikin päästä kokemaan Auttiköngäs putouksen alapuolelta kanjonin pohjalta. Putouksen alapuolelle järjestetään melontaretkiä ainakin Wanha Autti Campingistä. Ainakin aloittelijan kannattaa matkan pituuden takia varata melontareissulle koko päivä aikaa.

Syöte_Helmeri-01.jpg
Kemiinjokeen laskevaa Auttijokea pitkin pääsee melomaan Auttikönkäälle asti. Pojan kanssa meloimme osan matkasta. Ensi kerralla perille asti!

Jylhään rotkolaaksoon Suomen mittakaavassa runsasvetisenä laskevan Auttikönkään ulkoasua latistivat ihmisen tekemät rakennelmat. Tukinuittoränni ja erityisesti betoninen patosilta putouksen yläosassa eivät tee oikeutta yhdelle Suomen suurimmista vesiputouksista.

Rakennelmista huolimatta korkea Auttiköngäs oli näyttävä näky. Putoukselle on lyhyt matka. Helppona saavuttaa se sopii myös perheen pienimmille matkakohteeksi. Auttikönkäältä löytyy patikkareitti, laavu ja kesäaikaan jopa kahvila. Lue Auttikönkäästä perheretkikohteena Retkipaikasta. Tarkemmat faktat Auttikönkään putouksesta löydät Suomen vesiputoukset -sivustolta.

Juttusarjan aiemmat osat löydät täältä:

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kerokönkönkään luolaputous

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2. Vähänojanköngäs -Yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1. Paloköngäs.

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3 Kerökönkään luolaputous

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Sarjassa on jo julkaistu juttu Kirkkaan erämaisesta Palokönkäästä sekä juttu Vähänojanköngäs – yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista.

Luola ja muurahaisia Kerökönkäällä

Kerokönkään putous virtaa metsän siimeksessä, eikä sinne johda polkua. Kävelymatka metsän halki putoukselle ei kuitenkaan ole pitkä. Lompsimme pojan kanssa könkäälle Kaarlojoentieltä. Lähestyessämme putousta korviimme kantautui kosken kuohu ja puunrunkojen lomasta vilkkui välkehtivä vesi.

Saavuimme putoukselle sivusuunnalta, suoraan keskeltä kuivaa kangasmetsää ja kuin odottamatta putous oli edessämme jyrkkänä ja korkeana. Kerokönkään yläpuolella vesi virtaa leppeän rauhallisesti. Köngäs ikään kuin yllättää Kero-ojassa virtaavan veden ja paiskaa sen äkisti voimalla neljä metriä alaspäin.

 

Putouksen ääreen päästyämme päätimme syödä eväät. Poika löysi meille erinomaisen mättään istuinpenkiksi. Mättäällä istuessamme alkoi muurahaisia kiivetä housunlahjetta ylöspäin. Istuinalustamme osoittautui muurahaisten kodiksi. Karistettuamme muurahaiset housuista pääsimme viimein nauttimaan eväistämme. Leivän syönnin lomassa katselimme putousta ja meitä ympäröivää maisemaa. Vastarannalla putouksen vieressä oli kalliossa ulkoneva lippa. Kun viimeisetkin muruset oli mutusteltu, päätimme ylittää joen. Taiteilimme kiviä pitkin toiselle rannalle.

Poika konttasi kallion koloon. Sinne mahtuu juuri ja juuri, jos vaikka sade sattuu yllättämään.

Keroköngäs on 30:s Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta. Lisää tietoa Kerokönkäästä löydät Suomen vesiputoukset –sivustolta.

Lähiaikoina julkaistaan juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4. Kannattaa vierailla blogissa! Lue myös aiempi juttu  Osa 1 Paloköngäs ja Osa 2 Vähänojanköngäs -yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista.

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2 Vähänojanköngäs – yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä. 19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Juttusarjan aloitti Paloköngäs. Nyt vuoron saa Vähänojanköngäs.

Tiimalasin taikaa Vähänojankönkäällä

Tiimalasin muotoiset vesiputoukset ovat harvinaisia. Patikkareitin varrelta löytyy esimerkiksi Shepperd’s Dell Yhdysvaltain Oregonin Columbiajoessa ja Shuck Ridge Creekin vesiputous Pohjois-Carolinassa.

Suomen ainoa ja yksi kauneimmista tiimalasiputouksista on Vähänojanköngäs. Rovaniemen itäosassa Vanttauskoskella sijaitseva putous on kuusi metriä korkea. Putouksen yläosa on kuin ylöspäin aukeava ja alaosa päinvastoin alaspäin aukeava viuhka.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080072
Vähänojanköngäs alkukesän asussaan.

Vähänojankönkäälle pääsee nopeasti Rovaniemi – Kuusamo tieltä. Poikkesimme putouksella matkatessamme Seinäjoelta Wanha Autti Campingiin. Parkkeerasimme pojan kanssa Kuusamontieltä kääntyvälle nimettömälle metsäautotielle. Vastakkaiseen suuntaan lähtee Hyypiöharjuntie. Noin sadan metrin päässä nimettömällä metsäautotiellä on kääntöpaikka, johon jätimme auton. Kävelimme polkua pitkin parisataa metriä voimalinjalle, jota myöten laskeuduimme Vähäojan varteen.

Suomenvesiputoukset.fi -kuvauksen perusteella tiesimme odottaa erikoista putousta. Ennen putoukselle saapumista jännitys kasvoi. Pohdimme, onko putous todella tiimalasin muotoinen? Vähäojan vartta talsiessa kuulimme voimistuvan veden kohinan. Tiesimme, että olemme lähellä.

Saavuttuamme putoukselle tiimalasin muotoinen virtaus mykisti. Vesi todella supistui pieneen suppiloon ja levisi uudelleen laajaksi viuhkaksi. Keväällä ilmiö lienee vielä voimakkaampi.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080074

 

Vähänojankönkäällä on helppoa vaihtaa kuvakulmaa

Vähänojankönkäällä valokuvaaminen oli helppoa. Vähäojan pystyy ylittämään saappailla putouksen ylä- ja alapuolilta. Kokeilin kuvata putousta suoraan sen yläpuolelta. Yläkuvista tulikin kivan näköisiä, vaikka tiimalasin muoto ei niissä korostukaan samalla tavalla kuin suoraan edestä otetuissa kuvissa.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080100
Putous niskalta alaspäin kuvattuna.
Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080087
Poika otti muutamia kuvia suoraan putouksen sivulta Olympuksen vedenkestävällä Tough TG-4 -kameralla.

Vähänojanköngäs on 29 Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta.

Lähiaikoina julkaistaan juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kannattaa vierailla blogissa! Lue myös aiempi juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1 Paloköngäs.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080068
Vähänojanköngäs kuuden sekunnin valotusajalla kuvattuna.

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1 Paloköngäs

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Juttusarjan aloittaa Paloköngäs.

 

Paloköngäs

Parkkeerasimme pojan kanssa Rovaniementien varteen pysäköintialueelle. Autosta noustessa Palojoessa virtaava vesi vilkkui puiden takaa. Heitimme reput selkään ja lähdimme kulkemaan joen vartta alajuoksulle. Polku seuraili jokea, joka syöksyi koskena pauhaten lähes koko matkan putoukselle asti. Joen rannat olivat avoimet. Täällä rantapusikot eivät vaikeuta kulkemista eivätkä haittaa kuvaamista. Noin vartin kävelyn jälkeen koski jyrkkeni. Lähestyimme putousta. Näytti siltä, että vesi kiihdytti vauhtiaan joessa ennen päätymistä järven lempeään syleilyyn.

Jyrkkäreunaiseen Auttijärveen laskeva Palojoen putous on ainutlaatuinen. Kirkasvetinen joki keskellä Lapin metsiä virtasi raikkaana ja elävöittävänä. Astelin rantaan ja katselin joen pohjan kiviä välkehtivän veden läpi. Kumarruin ja hörppäsin virkistävää vettä. Tuli mahtava fiilis. Tuntui kuin tankkaisi luonnon energiaa suoraan lähteestä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Koskikara nappasi hyönteisen nokkaansa.

Katselimme pojan kanssa järveen virtaavaa putousta. Koskikara taiteili rantakivillä. Lintu pyydysti ruokaa poikasilleen. Aikamme putousta ihailtuamme pakkasimme kamppeet ja suuntasimme seuraavalle könkäälle.

Paloköngäs on 28 Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta. Lisää tietoa Palokönkäästä löydät Suomen vesiputoukset –sivustolta.

Rankkaa ryöppyä kalliojyrkänteeltä -Kevät toi vahvuutta Juveninkosken virtauksiin

Suuntasin toissaviikolla Juveninkoskelle. Halusin nähdä Keski-Suomen korkeimman vesiputouksen huhtikuussa. Vuonna 2015 kirjoitin putouksesta toukokuisessa asussaan jutun The Juveninkoski waterfalls 2015 Kolmen vuoden takainen käynti Juveninkoskella muuti vapaa-ajanelämäni. Olin ensimmäistä kertaa Suomessa vesiputouksella. Jäin koukkuun heti. Juveninkosken synnyttämän vesiputouslumouksen vallassa olen tähän päivään tmennessä nähnyt 28 suomalaista vesiputousta. Useamman niistä monta kertaa. Tulevan kesän suunnitelmien toteutuessa syksyyn mennessä lukema kasvaa lähes kymmenellä.

Lumien nopea sulaminen keskisessä Suomessa sai kosket kuohuamaan tavanomaista rajummin. Kolmisen viikkoa sitten pääsin ensimmäistä kertaa katsastamassa Hörhänkosken Kuhmoisissa. Se osoittautui ponnekkaaksi putoukseksi pienestä koostaan huolimatta.

Myös Juveninkoskella virta oli aiempiin vierailuihin verrattuna paljon vuolaampi. Vesi ryöppysi voimalla alas pystysuoraa kallionseinämää. Tuntui, että putous ärjyi innostuneena vapauduttuaan koko talven ajan itseään sitoneesta jääpeitteestä.

 

Lumeenverhoutuneesta Juveninkoskesta löydät kuvia jutusta Juveninkosken vesiputous talvella.

Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin -jutun lopusta löydät 27 muuta kaunista vesiputousta! Käy ihailemassa paikan päällä ja blogissa.

Käy kiitos tsekkaamassa ja tykkäämässä myös facebook-sivuilla!

Hörhänkoski virtasi vuolaasti -Uutta vesiputousta ihmettelemässä

Keskisessä Suomessa on hyvin vähän vesiputouksia. Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa ei yhtään. Keski-Suomen maakunnassa tiedossani oli viime vuoteen asti tiedossani vain yksi putous, Juveninkoski Jämsässä.

Aamukahvit olivat eräänä viime syystalven sunnuntaina mennä väärän kurkkuun Suomenvesiputoukset.fi -sivustoa lukiessa. Kuhmoisista oli löytynyt uusi vesiputous. Olin ällikällä lyöty! Ja tyytyväinen. Päätin painua Hörhänkoskelle heti kevään tultua.

Runsaslumisen talven jälkeen vettä virtasi Hörhänkoskella todella paljon viime torstaina. Putouksen yläjuoksulla virta koetteli uomansa reunoja. Kuin testaten miten paljon vettä uoma kestää. Putouksen niskalta vesi ryöppysi alas kivikkoista rinnettä jättäen yhden suuren kivipaaden veden ympäröimäksi virran keskelle.

Muutaman metrin korkuinen Hörhänkoski on pieni, mutta ainakin keväisin pippurinen putous. Hienoa, että Suomenvesiputoukset.fi -sivuston Jussi Laine onnistui löytämään tämänkin kauniin kosken!

Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin -jutun lopusta löydät 27 muuta kaunista vesiputousta! Käy ihailemassa paikan päällä ja blogissa.

Keinotekoinen ja kaunis Malkakoski

Malkakoski on Etelä-Pohjanmaan näyttävimpiä virtapaikkoja. Malkakoskessa vesi putoaa kolme metriä 150 metrin matkalla. Kosken leveys on enimmillään yli 200 metriä.

Malkakoski sijaitsee Ylistarossa Kyröjoessa. Kyröjoki on Etelä-Pohjanmaan suurin joki. Tulvien välttämiseksi jokeen on rakennettu Liikapuron, Pitkämön, Kalajärven ja Kyrkösjärven tekojärvet, Seinäjoen oikaisu-uoma sekä Malkakoski.

Kyröjoen varrella on muitakin komeita koskia, kuten Pukarankoski, Hiirikoski, Peltokoski. Latvajoissa on myös näyttäviä koskia. Kauhajoessa esimerkiksi Sahakoski ja Pitkäkoski. Seinäjoesta löytyy näyttäviä virtauksia Provinssin tunnetuksi tekemältä Törnävän alueelta.

Luonnon plastiikkakirurgiaa

Malkakosken kaarevaksi muotoiltu pato muistuttaa varsinkin ilmakuvissa Dubain puolikuun mallisia palmusaaria. Kuten Dubaissa, Seinäjoellakin on tehty itse kaupungista puuttuvat asiat. Malkakosken ja järvien lisäksi on rakennettu esimerkiksi lasketturinne.

Malkakoski (1)
Ilmakuva Malkakoskelta. Kuva: Henrik Mujunen.

Malkakoski on monipuolinen valokuvauspaikka. Kosken tyrskyistä voi bongata nousevia kaloja ja melojia. Lintuja voi kuvata tornista tai virran varrelta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Koskimelontaa Malkakoskella.

Seisoin saappaat jalassa virrassa. Malkakoski on hämmentävä paikka. Tiesin olevani ihmisen tekemässä rakennuksessa. Malkakoski on tehty luonnonmateriaaleista, mutta se ei ole luonnon paikoilleen muovaama. Kyröjokeen kauneusleikattu Malkakoski tasaa tulvia ja on muodostunut kauniiksi virkistysalueeksi. Miksi tuomita koskea sen takia, että se on itse tehty?

Lue lisää Malkakoskesta Retkipaikasta.

Luontoa ja liikuntaa Kuusamossa Osa 6: Päähkänä purtavaksi ja Saaripuron putous

Luontoa ja liikuntaa Kuusamossa -juttusarjassa vieraillaan hienoissa luontokuvauskohteissa sekä reippaillaan Rukalla. Menossa ovat mukana itseni lisäksi vaimo, poika ja koira sekä ”Martti Luther”.

Suomen Grand Canyon tarjoaa todella Päähkänää purtavaksi

Kuusamo tarjosi jälleen pysäyttävän näyn. Aika tuntui seisovan Päähkänän kalliolta Kitkajokilaaksoa ihaillessa. Loputonta vihreyttä katsellessa mieleeni tuli Ville Haapasalon kertomus Et muuten tätäkään usko -kirjasta. Haapasalo kertoo kellonsa pysähtyneen hänen käytyään katsomassa luostarissa pyhäinjäännöstä. Tarinan mukaan munkki oli rukoilemalla palsamoitunut itsensä arkussa. Munkin määräyksestä arkun oli saanut avata 70 vuoden kuluttua sulkemisesta. Arkku löytyi Tsetseniasta ja avattiin. Munkki oli palsamoitunut ja hänet siirrettiin pyhäinjäännöksenä alkuperäiseen luostariin. Haapasalo pääsi valikoituna vieraana katsomaan yhtä Venäjän suurimmista ihmeistä ja kello pysähtyi. Haapasalon kello ei alkanut toimimaan luostarista poistumisen jälkeenkään.

En tiedä olisiko kelloni pysähtynyt Päähkänällä, jos minulla olisi sellainen ollut? Muistelin mikä aiempi näköala olisi ollut vastaava. Ehkä Kolin kansallismaisema. Vahvimpana muistini sopukoista mieleeni nousi vuoden 2000 vierailu Grand Canyonilla. Vaikka olin nähnyt etukäteen paljon kuvia ja lukenut alueen historiasta, ei näkyä voi kokea kuin omin silmin. Jylhän vaihtelevat maaston muodot iskevät tajuntaan niin massiivisen tilan tunteen, että Pohjanmaan poika tuntee itsensä varsin pieneksi olennoksi. Joku esi-isä saattoi ehkä luulla tulleensa maailman laidalle saavuttuaan Päähkänään. Grand Canyonilta on jäänyt mieleen sama loputtomuuden fiilis. Tuntuu, että tämän maiseman täytyy jatkua tällaisena Venäjän yli Kiinan rajalle, ehkä se jatkuukin?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kitkajoki mutkittelee kanjonissa.

Maailman perintökohteeksi viime vuonna esitetty Päähkänää pääsee ihailemaan Karhunkierrosta pitkin.  Toinen vaihtoehto on kulkea paikalle polkua Päähkänäkalliontien päästä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Päähkänäkallio on legendaarinen luontokuvauspaikka. Useat tunnetut ja palkitut luontokuvaajat kuvaavat Päähkänällä. Mikael Rantalaisen otoksia voi ihailla hänen kotisivuillaan. Hannu Hautala on myös kuvannut paljon Päähkänällä. Hautalan otoksia löydät esimerkiksi täältä.

Kanjonin pohjan kautta Saaripurolle

Laskeuduimme Päähkänältä 235 porrasaskelta pitkin Kitkajokilaakson pohjalle. Karhunkierrosta pitkin patikoimme Saaripuron varteen. Puron ylityksenä jälkeen kävelimme kohti voimistuvaa Saaripuron vesiputouksen ääntä. Viimeinen Kuusamon putouksista oli vielä näkemättä, mutta veden pauhu saavutti jo korvamme!

Saaripuron putous yllätti korkeudellaan. Suomenvesiputoukset.fi –sivuston mukaan putous on 20 metriä korkea. Putouksesta tekee poikkeavan sen ympäristön jylhyys. Erityisesti putouksen niskalta alavirtaan katsellessa Kitkajoki suuret mittasuhteet asettavat Saaripuron vesiputouksen ainutlaatuisiin raameihin. Putous laskee yhteen Suomen hienoimmista jokilaaksoista.

Martti Luther unohtui Rukalle Päähkänän reissulta. Lutherin ja Kuusamon fiiliksiä löydät sarjan aiemmista jutuista:

Luontoa ja liikuntaa Kuusamossa Osa 5: Kuopungin vesiputous

Luontoa ja liikuntaa Kuusamossa Osa 4: Särkikönkään putouksella eli Juhannusaatto Hevonperseessä

Luontoa ja liikuntaa Kuusamossa Osa 3: Kesälaskettelua huippupyörillä

Luontoa ja liikuntaa Kuusamossa Osa 2: Suomen ainoa maljaputous Putaanköngäs

Luontoa ja liikuntaa Kuusamossa Osa 1: Pieni Karhunkierros