Vuolas Auttiköngäs (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4)

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä. 19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Sarjan neljännessä jutussa käväistään alueen tunnetuimmalla putouksella, Auttikönkäällä.

Auttiköngäs on helppo saavuttaa

Korouoman vesiputousmatkan toinen päivä käynnistyi Wanha Autti Campingin maittavalla aamupalalla. Vatsat täynnä suuntasimme auton nokan kohti Auttiköngästä.

Auttiköngäs-2-2 — Korkea kalaverkko Wanha Autti Campingin seinällä muistuttaa ajasta ennen Kemijoen rakentamista. Joessa pystyttiin käyttämään 1950-luvun alkuun asti monta metriä korkeita verkkoja Wanha Autti Campingin kohdalla. Nyt Kemijoki ohittaa Wanha Auttin maanalaista tunnelia pitkin. Joen uoman täyttää osittain Auttijoen vesi. Wanha Autti Campingistä järjestetään melontaretkiä Auttikönkäälle.

Putoukselle patikointiin ei tarvitse varustautua vaelluskamppeilla. Matkaa parkkipaikalta putouksen niskalle on vain muutama kymmenen metriä alaspäin viettävää rinnettä.

Virtaavan veden ääni kantautui korviimme parkkipaikalla autosta noustessamme. Mitä lähemmäs putousta laskeuduimme sitä kovempaa kosken pauhu kuului. Jyrkän kosken yläjuoksulta aukesi hieno näkymä kiviseinien reunustamaan rotkolaaksoon. Jatkoimme matkaa putouksen yli siltaa pitkin. Vesi rynni alitsemme laakson pohjalle lähes 20 metriä korkeaa putousta myöten.

Auttiköngäs-3-2 — Auttiköngäs on korkea putous. Putouksen vasemmalla puolelle on rakennettu puinen tukinuittoränni 1800-luvun lopussa. Putouksen niskalle on tehty pato. Sen avulla uittoränniin saatiin ohjattua riittävästi vettä.

Ylitettyämme Auttijoen nousimme parkkipaikan vastapäiselle joentörmälle. Se päällä kulkeva polku johdatti meidät läheiselle näköalapaikalle. Siellä oli hyvät olosuhteet kuvata putousta.

Korkea, mutta ei koskematon

Kanjonin pohjalle laskeva putous jäi itselleni hiukan etäiseksi. En päässyt putouksen ”iholle” asti. Tuntemaan roiskuvia pisaroita kasvoilla tai kuuntelemaan vierestä veden pauhantaa. Tulevaisuuden haaveeksi jäikin päästä kokemaan Auttiköngäs putouksen alapuolelta kanjonin pohjalta. Putouksen alapuolelle järjestetään melontaretkiä ainakin Wanha Autti Campingistä. Ainakin aloittelijan kannattaa matkan pituuden takia varata melontareissulle koko päivä aikaa.

Syöte_Helmeri-01.jpg — Kemiinjokeen laskevaa Auttijokea pitkin pääsee melomaan Auttikönkäälle asti. Pojan kanssa meloimme osan matkasta. Ensi kerralla perille asti!

Jylhään rotkolaaksoon Suomen mittakaavassa runsasvetisenä laskevan Auttikönkään ulkoasua latistivat ihmisen tekemät rakennelmat. Tukinuittoränni ja erityisesti betoninen patosilta putouksen yläosassa eivät tee oikeutta yhdelle Suomen suurimmista vesiputouksista.

Rakennelmista huolimatta korkea Auttiköngäs oli näyttävä näky. Putoukselle on lyhyt matka. Helppona saavuttaa se sopii myös perheen pienimmille matkakohteeksi. Auttikönkäältä löytyy patikkareitti, laavu ja kesäaikaan jopa kahvila. Lue Auttikönkäästä perheretkikohteena Retkipaikasta. Tarkemmat faktat Auttikönkään putouksesta löydät Suomen vesiputoukset -sivustolta.