Vedetön meri ihmetytti kulkijoita Muumipeikko ja pyrstötähti -kertomuksessa. Muumit vaelsivat vedetöntä pohjaa puujaloilla. Kauniiden maisemien lisäksi muumit löysivät pohjalta aarteita.
Ikikanto on pitänyt pitänyt varansa jäätä vasten.
Seinäjoen Kyrkösjärvi muistuttaa tällä hetkellä muumien merta. Tekojärven pintaa on laskettu metri normaalin parin metrin vaihteluvälin alarajan alapuolelle. Järven rannalla sijaitsevaa voimalaitosta kunnostetaan matalan veden aikana.
Veden nopea vetäytyminen painoi jään pohjan kiviä ja kantoja vasten. Näkymä on parhaimmillaan kuin Marssista. Tasaisen jäälakeuden tilalle ilmestyi yhtäkkiä kumpuileva ja kivikkoinen vaalea pinta.
Jos jää sulaa matalan veden aikana, voi järven pohjalta muumien tapaan löytää myös aarteita. Lukemattomissa kannoissa täytyy olla paljon järven pohjaan juuttuneita uistimia.
Jään läpi työntyvä kivi.
Rantajäätikkö on sulanut alleen muodostuneeseen tyhjään tilaan.
Järven pohjan harjanne on saanut jääkannen.
Vasemmalla rannan jääpinta. Vettä löytyy noin 3 metriä alempaa oikealta.
Talvi on kaunis ja kuvauksellinen vuodenaika. Lumi kuorruttaa maisemat ja yksityiskohdat. Järvien aallot tyyntyvät ja tasoittuvat jääkansiksi. Päivällä taianomaisesti taivaalle kaartuvat haloilmiöt tai yöllä tanssivat revontulet ovat ainutlaatuisia talvisia kokemuksia kokeneemmallekin kuvaajalle.
Toivottavasti oheiset vinkit kannustavat kuvaamaan kovemmassakin kelissä ja antavat ideoita talven ikuistamiseen kuviksi.
Kuusamon Kitkajoen Myllykosken jääpyörre 60 sekunnin valotusajalla.
1) Älä anna sään pysäyttää sinua
Kova pakkanen tai lumisade eivät välttämättä herätä intohimoa lähteä ulos kuvaamaan. Äärimmäisellä kelillä kuvista pakkaa kuitenkin tulemaan komeampia. Silloin saa myös todennäköisemmin kuvata rauhassa.
Kuusamon Kitkajoen Aallokkokoski lähes 30 asteen pakkasessa.
Vaatetukseen kannattaa panostaa. Sormien jäätyessä hyytyy myös kuvaamisen ilo. Lumikengät ovat erinomainen apu syvässä lumessa. Jyrkissä patikkareittien nousuissa kenkien jääpiikit ovat korvaamattomat. Esimerkiksi Kuusamon Konttaiselle on vaarallista nousta ilman jääpiikkejä tai nastallisia kenkiä.
Lähiluonnossakin kuvaamiseen kannattaa etsiä itselle sopiva hanskasetti. Käytän itse paljon ohuita villahanskoja ja niiden päällä suurempia nahkarukkasia, jotka voi ottaa pois kameran säätämisen ajaksi.
2) Lunta Linssissä? Huolehdi laitteistostasi
Mitä kylmempi keli, sitä nopeammin akut kuluvat. Akkuja kannattaa olla useampi. Jos viimeinenkin akku hyytyy kesken kuvaamisen, on jäljellä vielä yksi keino. Akku irti kamerasta ja housuihin haaroihin lämpiämään. Ei tunnu hääviltä, mutta viiden minuutin lämmityksen jälkeen akulla pystyy taas kuvaamaan.
”Jäälumpeita” Kauhajoella.
Kaikki mahdollinen säätäminen ja sormilla näprääminen kannattaa tehdä valmiiksi sisällä. Lumikenkien säädöt, kameran testaus yms. Varmista myös laitteidesi sään kestävyys. Olen itse investoinut Olympuksen TG-4 –pokkariin ja OM-D Mark II -järkkäriin. Kuvaan paljon luontokuvia, kuten vesiputouksia. Kuvaamisessa säilyy ilo, kun ei tarvitse murehtia laitteiston sään kestävyyttä.
Kylmää kameraa ei voi tuoda suoraan sisälle lämpimään. Kylmä metalli ja lasi keräävät lämpimässä ilmassa olevaa kosteutta pinnalleen. Ilmiö on tuttu silmälasien käyttäjille. Kosteus saattaa tunkeutua kameran sisälle aiheuttaen sähköosien hapettumista tai kerääntyen linssin pinnalle. Ongelman voi välttää sulkemalla kameran tai koko laukun ilmatiiviiseen pussiin 2-3 tunniksi sisälle mentäessä. Kannattaa napata muistikortti kamerasta ennen sisälle menoa!
3) Syväterävyydellä pehmeyttä kuviin
Ulkona kuviin saa pitkiä etäisyyksiä sisätiloja helpommin. Suurella aukolla (F-luku) kuvaamalla voi pehmentää kuvattavan kohteen taustan. Aukko on sitä suurempi mitä pienemmän F-luvun valitset. Lue lisää syväterävyydestä jutusta Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin.
Näyttääkö kuvan puu Konttaisen laelta keskisormea Rukan rinteille? Kuva on otettu Olympuksen 300 mm objektiivilla. Aukko f4. Taustalla näkyvät Rukan rinteiden valot pehmenevät värikkäiksi palloiksi.
4) Ylivalota
Kameran automaattivalotus ei välttämättä osaa tulkita oikein kirkasta lumimaisemaa. Kamera saattaa olettaa ympäröivät hanget niin kirkkaiksi, että ne polttaisivat valollaan kuvan puhki. Tämän välttääkseen kamera korjaa kuvaa tummentamalla. Kuvasta tulee liian pimeä. Pulmasta selviää kuvaa ylivalottamalla.
Tutustu etukäteen valotuksen korjaukseen kamerassasi. Todennäköisesti joudut ylivalottamaan kuvaa kääntämällä Exposure Compensation EV+/EV- -säädintä plussalle tai suurentamalla aukkoa (pienentämällä F-lukua). Tavoittele kirkasta, mutta ei puhki palanutta kuvaa.
Koira lumenpeittämällä järvenjäällä. Taivas ei ole palanut puhki kirkkaasta säästä huolimatta, mutta koira ja koko kuvan etuala on jäänyt hyvin tummaksi.
Kuusamolainen poro on jäänyt hyvin tummaksi kameran automaattiasetuksilla.
5) Hyödynnä valot ja varjot
Suvi Teräsniskan laulussa elämä on varjoja ja valoa. Talvella varjot ovat pitkiä ja kontrastit suuria. Etsi varjoja ja valoja, saat hienoja kuvia.
Talvi on parhaimmillaan valojen ja varjojen juhlaa. Haloilmiö Seinäjoen Lakeuden Ristin lähettyvillä tammikuussa 2018.
Lyhyinä päivinä pimeä tulee aikaisin. Jalustan avulla voit kuvata pimeälläkin pitkiä valotusaikoja tai kameran erikoisohjelmia käyttämällä. Esimerkiksi valkeiden puiden valomaalailu on mukavaa puuhaa. Jutusta Satumaan kylmät puut löydät kotimme takapihalla valomaalattuja mäntyjä. Jos ei ole luonnonvaloa, kannattaa testailla erinlaisia keinovaloja.
Seinäjoen Kyrkösjärvellä talvimyrskyn jäädyttämät rantakasvit vihreinä.
5) Kuvaa RAWina
Jos sinulla on jo järkkäri, mutta et kuvaa RAW-kuvia, kannattaa harkita RAW-kuviin siirtymistä nyt. Useat kamerat ja osa kännyköistäkin tallentavat jpeg -tiedostojen lisäksi kuvia RAW-muodossa. RAW-kuvaan tallentuu kaikki kuvainformaatio sellaisenaan ilman pakkaamista tai värikorjauksia. RAW-kuvia ei voi käyttää sellaisenaan, vaan ne on aina kehitettävä tietokoneella, esimerkiksi Lightroom tai Photoshop –ohjelmalla. Uusimmista puhelimista, kuten Samsung s8 löytyy valmiiksi editori RAW-kuville.
Lumikuvissa RAW-tiedostoista on erityisen paljon hyötyä. RAW-tiedostot mahdollistavat valkotasapainon säätämisen jälkikäteen. Kameran automatiikan usein siniseksi tulkitsema lumi on RAW-kuvassa säädettävissä tietokoneella helposti valkoiseksi. Valotusvirheitä voi myös korjata enemmän kuin jpeg –kuvissa.
6) Lisää rohkeasti väriä lumeen
Puhtaan valkeasta lumesta voi nostaa yksityiskohtia esille värien avulla.
Jäätynyt saippukupla on kaunis yksityiskohta jäisellä jäälakeudella. Auringoslasku värittää taivaanrannan.
Talviaamuisin sininen hetki voi olla todella sininen. Valkoisen ja sinisen kontrasti on kaunis.
Talvimyrskyn jäädyttämät rantakaislat kaartuvat sinisen taivas ja auringonlasku taustanaan.
Talvimyrskyjen jälkeen kannattaa kuvaamaan lähteä heti. Jäätyneet rantakasvit ja kivet eivät säily kirkkaina montaa päivää. Kuvan kivi auringoslaskun värjäämänä.
Jäälehmän utareet?
Värejä voi löytyä ”valmiina” maisemasta tai voit luoda niitä itse. Alla olevassa panoraamassa auringonlaskuun katsova poika ja lyhty tuovat tunteikkaan lisäelementin valkoisen lumen keskelle.
Lasten kanssa voi lumen sekaan luoda värejä esimerkiksi jäädyttämällä vesivärivettä mehupurkeissa. Värijäät voi ripustaa puuhun jos niihin jäädyttää narun tai niistä voi tehdä vaikka taidenäyttelyn parvekkeen kaiteelle.
Väripläjäys hangen keskelle syntyy kätevästi värjättyä vettä jäädyttämällä.
Jäät voisivat olla myös pimeällä hienoja taskulampun valossa?
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
7) Aina on kuvattavaa, vaikka ei sitä mitä odotit
Nauti siitä mitä luonto kulloinkin tarjoaa, vaikka se ei aina vastaisikaan omia odotuksia. Olen ollut kolmena peräkkäisenä vuotena tammi-helmikuiden vaihteessa viikon Kuusamossa. Yhtenäkään yönä ei näkynyt revontulia. Ne ovat joko jääneet pilviverhon taa tai eivät ilmaantuneet ollenkaan. Tänä vuonna kelit olivat selkeitä. Revontulia kuvattiin viimeisen kerran saapumistamme edellisenä yönä ja seuraavaksi kaksi päivää kotiinpaluumme jälkeen. Kaikkeen ei voi vaikuttaa.
Maaliskuun täysikuu 2018. Tuplavalotus Olympuksen 300 mm + 7-14 mm objektiiveilla.
Seinäjoen Kyrkösjärvellä eli Kyrkkärillä jäät löivät rannalle aaltojen tapaan. Rannalle muodustui tällä viikolla 0,5-1,0 metrin korkuisia jääseinämiä. Noustessaan jää oli puskenut ylös turvelauttoja ja puukarahkoita. Muutama vene näytti myös olevan vaarassa jäädä jään alle.
Lainasin veljeltä pariksi päiväksi Japanilaisen Tokinan valmistaman zoom-objektiivin. 80-200 millinen yleiszoomi on vankkaa tekoa. Arviolta parikymmentä vuotta vanhan objektiivin F-luku on 4.5. Muutaman kympin maksanutta objektiivia Sonyn Alpha 7 II:n runkoon loksauttaussa pohtii väkisinkin miten nämä pelaavat yhteen? Olen joskus miettinyt kannattaako kalliiseen autoon ostaa halpoja renkaita? Onko tässä kyse samasta asiasta? Muutaman aatonaaton auringonlaskukuvan perusteella hintalaatu-suhde ei varmasti voisi olla parempi, mutta…
Seinäjoen Kyrkösjärven pohjoisosan itärannalle muodostui alkuviikolla upeita jäätaideteoksia. Kova tuuli nostatti aallokon, jonka pärskeet jäätyivät pakkasessa kivien ja kasvien päälle. Tämän jutun kuvat on otettu eilen ja tänään.
Viime talvena vastaavanlainen keli osui joulukuun loppuun, jolloin järven eteläosakin oli vielä sula. Tuon myrskyn jälkeisiä auringonlaskukuvia löydät täältä.
Pysähdyin toissapäivänä nopeasti Saarijärven ja Karstulan rajalla Karajoella. Edellisen kerran kuvasin Saarijärvellä syyskuussa Silmäkoskella. Pudotin jokeen muutamaa päivää aiemmin ostamani aurinkoklasit. Huomio kalastajat jos tulee vastaan, voin maksaa löytöpalkkion!
kuvakulmilla.com 