Helsingin Yliopiston uutuusraportti: Kotiseutua kokemassa -Kotiseutukokemuksia järviseudulta

Tuli tänään mielenkiintoinen lähetys Helsingin Yliopistolta. Postiluukkuun kolahti juuri ilmestynyt Kotiseutua kokemassa -Kotiseutukokemuksia järviseudulta -raportti. Se perustuu Lehtimäellä, Alajärvellä, Vimpelissä, Soinissa, Evijärvellä, Kortesjärvellä, Lappajärvellä ja Pietarsaaressa tehtyihin haastatteluihin. Sain kunnian olla mielenkiintoisessa kirjassa mukana muutamilla ottamillani kuvilla. Suosittelen raporttia edellämainituilla paikkakunnilla asuville, löytyy sähköisenä linkistä.20180807_205905

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3 Kerökönkään luolaputous

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy kuusi köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu kahdeksan vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Sarjassa on jo julkaistu juttu Kirkkaan erämaisesta Palokönkäästä sekä juttu Vähänojanköngäs – yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista.

Luola ja muurahaisia Kerökönkäällä

Kerokönkään putous virtaa metsän siimeksessä, eikä sinne johda polkua. Kävelymatka metsän halki putoukselle ei kuitenkaan ole pitkä. Lompsimme pojan kanssa könkäälle Kaarlojoentieltä. Lähestyessämme putousta korviimme kantautui kosken kuohu ja puunrunkojen lomasta vilkkui välkehtivä vesi.

Saavuimme putoukselle sivusuunnalta, suoraan keskeltä kuivaa kangasmetsää ja kuin odottamatta putous oli edessämme jyrkkänä ja korkeana. Kerokönkään yläpuolella vesi virtaa leppeän rauhallisesti. Köngäs ikään kuin yllättää Kero-ojassa virtaavan veden ja paiskaa sen äkisti voimalla neljä metriä alaspäin.

 

Putouksen ääreen päästyämme päätimme syödä eväät. Poika löysi meille erinomaisen mättään istuinpenkiksi. Mättäällä istuessamme alkoi muurahaisia kiivetä housunlahjetta ylöspäin. Istuinalustamme osoittautui muurahaisten kodiksi. Karistettuamme muurahaiset housuista pääsimme viimein nauttimaan eväistämme. Leivän syönnin lomassa katselimme putousta ja meitä ympäröivää maisemaa. Vastarannalla putouksen vieressä oli kalliossa ulkoneva lippa. Kun viimeisetkin muruset oli mutusteltu, päätimme ylittää joen. Taiteilimme kiviä pitkin toiselle rannalle.

Poika konttasi kallion koloon. Sinne mahtuu juuri ja juuri, jos vaikka sade sattuu yllättämään.

Keroköngäs on 30:s Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta. Lisää tietoa Kerokönkäästä löydät Suomen vesiputoukset –sivustolta.

Lähiaikoina julkaistaan juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4. Kannattaa vierailla blogissa! Lue myös aiempi juttu  Osa 1 Paloköngäs ja Osa 2 Vähänojanköngäs -yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista.

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2 Vähänojanköngäs – yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä. 19 kilometrin säteellä löytyy kuusi köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu kahdeksan vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Juttusarjan aloitti Paloköngäs. Nyt vuoron saa Vähänojanköngäs.

Tiimalasin taikaa Vähänojankönkäällä

Tiimalasin muotoiset vesiputoukset ovat harvinaisia. Patikkareitin varrelta löytyy esimerkiksi Shepperd’s Dell Yhdysvaltain Oregonin Columbiajoessa ja Shuck Ridge Creekin vesiputous Pohjois-Carolinassa.

Suomen ainoa ja yksi kauneimmista tiimalasiputouksista on Vähänojanköngäs. Rovaniemen itäosassa Vanttauskoskella sijaitseva putous on kuusi metriä korkea. Putouksen yläosa on kuin ylöspäin aukeava ja alaosa päinvastoin alaspäin aukeava viuhka.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080072
Vähänojanköngäs alkukesän asussaan.

Vähänojankönkäälle pääsee nopeasti Rovaniemi – Kuusamo tieltä. Poikkesimme putouksella matkatessamme Seinäjoelta Wanha Autti Campingiin. Parkkeerasimme pojan kanssa Kuusamontieltä kääntyvälle nimettömälle metsäautotielle. Vastakkaiseen suuntaan lähtee Hyypiöharjuntie. Noin sadan metrin päässä nimettömällä metsäautotiellä on kääntöpaikka, johon jätimme auton. Kävelimme polkua pitkin parisataa metriä voimalinjalle, jota myöten laskeuduimme Vähäojan varteen.

Suomenvesiputoukset.fi -kuvauksen perusteella tiesimme odottaa erikoista putousta. Ennen putoukselle saapumista jännitys kasvoi. Pohdimme, onko putous todella tiimalasin muotoinen? Vähäojan vartta talsiessa kuulimme voimistuvan veden kohinan. Tiesimme, että olemme lähellä.

Saavuttuamme putoukselle tiimalasin muotoinen virtaus mykisti. Vesi todella supistui pieneen suppiloon ja levisi uudelleen laajaksi viuhkaksi. Keväällä ilmiö lienee vielä voimakkaampi.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080074

 

Vähänojankönkäällä on helppoa vaihtaa kuvakulmaa

Vähänojankönkäällä valokuvaaminen oli helppoa. Vähäojan pystyy ylittämään saappailla putouksen ylä- ja alapuolilta. Kokeilin kuvata putousta suoraan sen yläpuolelta. Yläkuvista tulikin kivan näköisiä, vaikka tiimalasin muoto ei niissä korostukaan samalla tavalla kuin suoraan edestä otetuissa kuvissa.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080100
Putous niskalta alaspäin kuvattuna.
Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080087
Poika otti muutamia kuvia suoraan putouksen sivulta Olympuksen vedenkestävällä Tough TG-4 -kameralla.

Vähänojanköngäs on 29 Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta.

Lähiaikoina julkaistaan juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kannattaa vierailla blogissa! Lue myös aiempi juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1 Paloköngäs.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080068
Vähänojanköngäs kuuden sekunnin valotusajalla kuvattuna.

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1 Paloköngäs

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy kuusi köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu kahdeksan vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Juttusarjan aloittaa Paloköngäs.

 

Paloköngäs

Parkkeerasimme pojan kanssa Rovaniementien varteen pysäköintialueelle. Autosta noustessa Palojoessa virtaava vesi vilkkui puiden takaa. Heitimme reput selkään ja lähdimme kulkemaan joen vartta alajuoksulle. Polku seuraili jokea, joka syöksyi koskena pauhaten lähes koko matkan putoukselle asti. Joen rannat olivat avoimet. Täällä rantapusikot eivät vaikeuta kulkemista eivätkä haittaa kuvaamista. Noin vartin kävelyn jälkeen koski jyrkkeni. Lähestyimme putousta. Näytti siltä, että vesi kiihdytti vauhtiaan joessa ennen päätymistä järven lempeään syleilyyn.

Jyrkkäreunaiseen Auttijärveen laskeva Palojoen putous on ainutlaatuinen. Kirkasvetinen joki keskellä Lapin metsiä virtasi raikkaana ja elävöittävänä. Astelin rantaan ja katselin joen pohjan kiviä välkehtivän veden läpi. Kumarruin ja hörppäsin virkistävää vettä. Tuli mahtava fiilis. Tuntui kuin tankkaisi luonnon energiaa suoraan lähteestä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Koskikara nappasi hyönteisen nokkaansa.

Katselimme pojan kanssa järveen virtaavaa putousta. Koskikara taiteili rantakivillä. Lintu pyydysti ruokaa poikasilleen. Aikamme putousta ihailtuamme pakkasimme kamppeet ja suuntasimme seuraavalle könkäälle.

Paloköngäs on 28 Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta. Lisää tietoa Palokönkäästä löydät Suomen vesiputoukset –sivustolta.

Hellekävely Kiimakalliolle -Levaneva on erämainen luontoalue Pohjanmaan sydämessä

Etelä-Pohjanmaan suurimpiin yhtenäisiin suoalueisiin kuuluvan Levannevan reunalla seistessä nöyryys valtaa mielen. Tätä lähes horisonttiin jatkuvaa suota ei jaksaisi kävellen ylittää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Levannevan suolakeudella ”ei silimä pökkää!”

Suolla liikkujien onneksi  Metsähallitus on rakentanut Levanevalle pitkospuut. Reitille pääsee Maalarinmaan ja Peräkylän pysäköintipaikoilta.

Olin jo pitkään ihaillut netistä Jurvan, Laihian ja Ilmajoen rajamailla sijaitsevan Levanevan kuvia. Paikan päälle pääsin 2018 toukokuun helteiden lämmössä. Kävelin parkkipaikalta Maalarinmaalle, sieltä pitkospuita Kiimakalliolle ja takaisin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kiimakallio, Vetelänkiimansaari ja Kiimakallionmaa sijaitsevat lähekkäin pitkospuureitin varrella.

Levaneva rauhoitti erämaisuudellaan ja suuruudellaan. Mieleeni jäivät myös lukuisat kiima -alkuiset paikannimet. Soitin tutulleni Jurvaan ja tiedustelin Kiimanimien alkuperää. Ystäväni tarjoutui selvittämään asiaa. Muutaman päivän kuluttua hän palasi asiaan. Useista tiedusteluista huolimatta kiimaiset paikannimet jäivät mysteeriksi. Jos jollain lukijoista on tietoa asiasta, ole kiitos yhteydessä! Erikoisista paikannimistä kiinnostuneiden kannattaa lukea myös juttu Hävyttömän idyllinen Mulkkujärvi.

Laajempi juttu Levanevasta julkaistaan lähiaikoina Retkipaikassa.

Paalijärven Patikka on auennut! Eteläpohjalaiset luonnossaliikkujat saivat uuden patikkareitin

Paalijärven patikka on 23 kilometrin mittainen rengasreitti, joka kulkee läpi peltojen ja hyvin hoidettujen talousmetsien. Retin varrelta löytyy useita paikallishistorian merkkipaikkoja. Paalijärven kierroksella on useita luonnonkauniita kallioita ja ”Eiffeltorni”.

Reitin avajaisia vietettiin 10.5.2018 osana valtakunnallista Unelmien liikuntapäivä -Kampanjaa. Reitin varrelle oli järjestetty taukopaikkoja.

 

 

Oli hienoa päästä kiertämään Etelä-Pohjanmaan uusin luontoreitti heti avajaispäivänä. Päällimmäisenä mieleeni painuivat hienot kalliot, hyvät taukopaikat ja vapaaehtoisten valtava panos reitin rakentamisessa.

Lue lisää Paalijärven Patikasta Retkipaikan jutusta Tanssilavalta Eiffeltornille.

Grillikota joen partaalla -Malkakoskella tulvia ihmettelemässä

Kyröjoen vedenpinta on noussut viime päivinä rajusti sulamisvesien virratessa kilvan merta kohti. Poikkesin lasten kanssa Malkakoskella ihmettelemässä tulvivaa jokea.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Edellisellä visiitillä loppusyksystä vedenpinta oli normaalia korkeammalla silloinkin, mutta ei mitään verrattuna tämän päivän lukemiin. Parkkipaikan metsän puoleisessa reunassa oleva grillikatos oli nyt joen partaalla. Opastetaulu ja pelastusrengas veden ympäröimänä joessa.

Edellisellä reissulla otin lintutornista alla olevan kuvan. Katso kaikki loppusyksyn kuvat täältä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nyt samasta paikasta. Koko pato on peittynyt. Ylläolevan kuvan parkkipaikka on myös pääosin muuttunut joen lahdeksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

 

 

 

Hörhänkoski virtasi vuolaasti -Uutta vesiputousta ihmettelemässä

Keskisessä Suomessa on hyvin vähän vesiputouksia. Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa ei yhtään. Keski-Suomen maakunnassa tiedossani oli viime vuoteen asti tiedossani vain yksi putous, Juveninkoski Jämsässä.

Aamukahvit olivat eräänä viime syystalven sunnuntaina mennä väärän kurkkuun Suomenvesiputoukset.fi -sivustoa lukiessa. Kuhmoisista oli löytynyt uusi vesiputous. Olin ällikällä lyöty! Ja tyytyväinen. Päätin painua Hörhänkoskelle heti kevään tultua.

Runsaslumisen talven jälkeen vettä virtasi Hörhänkoskella todella paljon viime torstaina. Putouksen yläjuoksulla virta koetteli uomansa reunoja. Kuin testaten miten paljon vettä uoma kestää. Putouksen niskalta vesi ryöppysi alas kivikkoista rinnettä jättäen yhden suuren kivipaaden veden ympäröimäksi virran keskelle.

Muutaman metrin korkuinen Hörhänkoski on pieni, mutta ainakin keväisin pippurinen putous. Hienoa, että Suomenvesiputoukset.fi -sivuston Jussi Laine onnistui löytämään tämänkin kauniin kosken!

Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin -jutun lopusta löydät 27 muuta kaunista vesiputousta! Käy ihailemassa paikan päällä ja blogissa.

Luminorsu, humanoidi ja muutama muu kolossaalinen tykkylumipuu

Kuluvan talven ennätyksellinen tykkylumen määrä on aiheuttanut harmia ja iloa.  Pohjois-Karjala kärsi tykyn takia pahoista sähkökatkoista joulun aikaan. Luontoretkeilijöille tykkymaisemat ovat tarjonneet uskomattomia elämyksiä.

Pääsin pariviikkoa sitten Kuusamossa Konttaisella ja Posiolla Riisitunturissa kuvaamaan tykkyä. Todella hienoa oli. Lunta oli puissa niin paljon, että määrää oli vaikea uskoa todeksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Jokaisen Kuusamossa matkaavan kannattaa kokea auringonlaskun taika Konttaiselta.

Konttaisella kävin pari kertaa. Ensin perheen kanssa ihailemassa auringonlaskua ja toisena iltana myöhemmällä valomaalailemassa lumen luomuksia. Kumpikin ilta oli ainutkertainen. Näköala Kuusamon metsien yli auringonlaskuun aukeaa Konttaisen jyrkältä rinteeltä mahtavasti. Iltayö yksin lumen painon alla natisevien puiden keskellä oli myös unohtumaton kokemus.

Poikkesimme Riisitunturin kansallispuistoon koiravaljakolla. Elämys oli melkoinen. Koirat vetivät valjakkoa vauhdilla hiljaisten tykkylumipuiden keskellä. Uusi monumentaalinen maisema avautui jokaisen mutkan takaa. Henkeäsalpaavan kaunista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Koiravaljakolla kansallispuistoon. Kuva Helmeri Hintsa.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Vasemmalla oleva puu lienee ufojen tuoma? Kuva Helmeri Hintsa.

Lisää tykkylunta huomenna julkaistavassa jutussa: Lumikuvauksen lumoissa -Ideoita ilmeikkäisiin talvikuviin.