Pieni askel norjalaisille, mutta valtava harppaus Pohjanmaan pojille – Nousu Offersøykammenille

Offersøykammen kohoaa ylös Norjanmerestä kohti sinistä taivasta. Otamme ensimmäiset askeleet vuoren laelle vievällä polulla. Kuulemme vielä aaltojen liplatuksen rantakivikossa. Aavistus odotuksen kihelmöintiä vatsan pohjassa: millainen kiipeämisurakka meillä onkaan edessä? Millaisia maisemia huipulta avautuu vai ehtiikö nopeasti muuttuva sää puskea pilvet peittämään näköalan?

Pohjanmaalla vuori = Norjassa kumpu

444 metriä korkea Offersøykammen on Lofoottien mittakaavassa pieni huippu. Norjaan matkaavan kannattaa huomioida, että Norjassa pieni on ainakin Pohjanmaan mittakaavassa suuri tai jopa valtava. Kotikunnassamme Seinäjoella on useita karttaan merkittyjä vuoria, kuten Jouppilanvuori, Kyrkösvuori ja Tikkuvuori. Korkein niistä on Jouppilanvuori (118 metriä merenpinnasta ja 68 metriä juurelta huipulle). Tikkuvuoren korkeus lienee parikymmentä metriä. Näiden rinnalla Offersøykammen on jättiläinen.

Nousu merenrannasta ja Mikki Hiiri -Järvi

Vietimme perheen kanssa viikon päivät Pohjois-Norjassa. Majoituimme muutaman yön Lofooteilla kalastajamökissä Leknesin lähellä. Köpöttelimme mökiltä Offersøykammenille johtavan reitin alkuun. Reitin lähtöpiste on aivan E10-tien kupeessa. Katsahdimme vielä rannalle päin ja lähdimme kiipeämään vuoren rinnettä.

Nousimme askel toisensa jälkeen puiden välissä kulkevaa reittiä. Ennen puurajaa reitti on paikka paikoin hyvinkin jyrkkää ja kivikkoista. Niistä pääsee kyllä lapsetkin nousemaan, kunhan varautuu taukoihin ja varaa mukaan sopivia retkieväitä. Jo rinteen puolenvälin paikkeilla aukeaa huikeita näkymiä. Istuimme koko perhe pitkään reilun parin sadan metrin korkeudessa kivien päällä ihailemassa maisemia. Viereisen matalamman huipun päällä välkehtii lampi. Hauskan muotonsa vuoksi lapset nimesivät sen Mikki Hiiri -Järveksi. Meri kimmeltää kalastajamökkien takana. Vaimoa ja nuorempaa lasta vaivannut flunssa pakotti heidät kääntymään taukopaikalta takaisin. Pojan kanssa jatkoimme kohti huippua.

Näkymä puurajan tuntumasta.

Huiputus kannattaa -Turkoosia vettä, kultaisia biitsejä ja vuoren huippuja lintuperspektiivistä

Instagram on pullollaan toinen toistaan näyttävämpiä kuvia vuorten huiputuksista Lofooteilta ja muualta Norjasta. Katselimme näitä ennen reissua ja pohdimme miltä mahtaa tuntua, kun pääsee itse paikan päälle.

Matkalla huipulle pidimme vielä pienen hengähdystauon noin 300 metrin korkeudessa. Sen jälkeen reitti loiveni. Mietimme kävellessämme, joko edessä olisi jo määränpää vai avautuuko kumpareen päältä jälleen uusi nousu. Ei ilmaantunut uutta nousua. Pääsimme huipulle, josta aukesi näköalat, joita on vaikea sanoin kuvailla. Joka suunnassa oli jotain poikkeuksellisen kaunista nähtävää. Pohjoisessa Hauklandin pitkän vaalean hiekkarannan edustalla vesi kimmelsi turkoosina ja sinisenä. Kaakon suunnalla Leknes ja sitä ympäröivä taajama-alue näytti miniatyyrikaupungilta. Kuin oikeita rakennuksia ja autoja, mutta liian pieniä. Ympäröivien vuorten jyrkät rinteet piirsivät jylhiä muotokuviaan taivasta vasten.

Hetken suu auki tilannetta taivasteltuamme kaivoimme kamerat repuista ja rupesimme kuvaamaan. Kuviin tallentui todella paljon yksityiskohtia riippumatta siitä mihin suuntaan kameran linssin käänsi. Päätin ottaa jalustalta high resolution kuvia yksityiskohtien tallentamiseksi. Olin varautunut tähän jo ennen reissua. Ostin Foto-Formasta käytetyn langallisen kaukolaukaisimen, mikä osoittautui erinomaiseksi lisävarusteeksi HR-Kuvien ja pitkänvalotusajan kuvien ottamisessa. Poika kuvasi lensball -kuvia ja timelapse -videoita.

Leveä panoramanäkymä vuoren huipulta.
Leveä panoramanäkymä vuoren huipulta.

Merituuli tuntui kasvoilla, kunnes heikkeni ja lähes tyyntyi. Kellon lähestyessä kymmentä totesimme pojan kanssa olevamme vuoren huipulla yksin! Kaikki nämä näkymät ympärillämme. Olo tuntui samaan aikaan sekä tyhjältä että täydeltä. Nautimme vielä jonkin aikaan hetkestämme maailman katolla ennen paluuta merenrantaan.

Offersøykammenille autolla

Jatka Leknesistä E10 -tietä Å:ta kohti. Ohitettuasi keskustan jatka oikealle kääntyvää E10 -tietä. Ylitettyäsi sillan käänny vasemmalle ”Skreda” -tienviitan osoittamalle tielle (Offerøyveien). Parkkipaikka löytyy Offersøyveienin varrelta E10-tien ja rannan välistä. Matkaa Leknesistä kertyy noin 6,5 km. Autolta nouse E-10 -tielle. Polun alkua ei ole juurikaan merkitty, mutta sen kyllä näkee helposti. Reittikuvaus löytyy myös mm. 68north.com -sivuilta.

Lue myös aiempi juttu Silverfallet -Miljoonien kauniiden kivien ja kristallinkirkkaan veden valtakunta samalta reissulta. Useampi juttu Pohjois-Norjan reissulta ilmestyy lähiaikoina.

Katso video Offersoykammenilta Youtubesta.

Offersoykammenin ja muut blogin huippukohteet löydät myös kartalta!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s