Pienet lapset suurilla koskilla

Poikkesimme alkuviikolla lasten kanssa Oulangan kansallispuistossa. Valitsimme kansallispuistopäiväksi sääennusteen perusteella Kuusamon lomareissumme leudoimman päivän. Lunta oli vähän ja reittien tasaiset osuudet hyvässä kunnossa. Jäiset portaat ja sillat olivat nastakengillä kohtuullisen helposti kuljettavissa.

oulanka-14-2-2017-9
Myllykosken alajuoksulla Kitkajoen ylittävä riippusilta.

Reitti kannattaa valita lapsen iän mukaan

4-vuotias tyttäremme nauroi pulkassa lähes koko ajan Oulanka BaseCampilta Myllykoskelle. Myllykoskella hän kieltäytyi ensin tulemasta riippusillalle, kunnes sain maaniteltua hänet syliin ja Kitkajoen yli. Parin tunnin päästä palattuamme takaisin sillan kohdalle, hän halusi kävellä itse yli äitinsä käsipuolessa. Harvoin olen nähnyt hänen kasvojaan yhtä voitonriemuisina kuin onnistuneen joen ylityksen jälkeen.

oulanka-14-2-2017-7
Myllykoski riippusillalta kuvattuna.

11-vuotiaan urheilijapojan kanssa talvisessa Oulangassa kulkeminen ei aiheuta haasteita, jos vaan oma kunto kestää. 4-vuotiaan kanssa runsaat korkeuserot pakottavat tutkimaan luontoa lyhyemmällä matkalla. Kuljimme Aallokkokoskelle yhdessä, mistä jatkoin pojan kanssa eteenpäin Jyrävälle. Vaimo jäi nuoremman lapsen kanssa ”kulkemaan hitaammin” eli ratsastamaan kaatuneilla puunrungoilla ja valokuvaamaan naavaa.

oulanka-14-2-2017
Poutainen ja riittävän lämmin sää helpottaa huomattavasti kansallispuistovierailuita päiväkoti-ikäisten lasten kanssa.

Matkaopassarja Lonely Planet nosti viime vuonna Oulangan Euroopan luontokohteiden TOP9-listalle. Aiemmin Brittilehti Guardian valitsi Oulangan 10 parhaan Eurooppalaisen kansallispuiston joukkoon ja Daily Mail 11 suostuimman joukkoon.

Oulangan palkittua kauneutta voi ihailla lastenkin kanssa. Talvella vaatetus ja eväät kannattaa suunnitella huolella, eikä matkaa kannata ainakaan 4-vuotiaan kanssa suunnitella liian pitkäksi. Edellistalvena kävimme lasten kanssa Kiutakönkäällä, tuolloin pakkanen oli turhan kova varsinkin pulkassa istuvalle pienemmälle lapselle. Nyt päivä oli lapsille mieluisa ja jäi positiivisena mieleen.

Myllykosken riippusilta Myllyn terassilta kuvattuna.
Koski myllyn portailta kuvattuna. Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen hydrologisen toimiston vuonna 1911 julkaisemassa Suomen tärkeimpien koskien luettelossa mainitaan peräti 110 Myllykoskea, Myllypaikkaa tai koskea jonka nimestä mylly muodostaa osan.

Omaan muistiini porautui erityisesti jälleen yksi vesiputouskeikka poikani kanssa ja tytär katselemassa koskikaraa Myllykoskella. Pieni ihminen ja suuri koski toivat yhdessä tunteet vahvasti pintaan. Kitkajoen koskien äärellä kunnioitus luonnon voimaa kohtaan kasvaa, vaikka olisi liikkeellä yksin. Nyt oman tyttären ihaillessa hyisestä virrasta ruokaa sukeltavaa lintua olin enemmän kuin tyytyväinen.

ruka2017-low-res-37

oulanka-14-2-2017-6

oulanka-14-2-2017-5

Harvinainen harjuniemi ja kaunista koskea Leivonmäen kansallispuistossa

Leivonmäen kansallispuisto on erinomainen virkistyspaikka Joutsassa. Puistosta löytyy kaunista koskimaisemaa, suota ja ainutlaatuinen hiekkaharjusta muodostuva niemi. Pari syyspäivää kului puistossa mukavasti, vaikka vettä satoi välillä melko reippaasti.

Koskikaran -kierroksen maisemia.
Rutajoki
Rutajoki
Korvenkoski Rutajoessa.
Rutajokeen laskeva pikkupuro.
Rutajoen lähiympäristön vihreyttä.
Valkokärpäsieni Rutajärven kupeessa.
Lintuniemen nuotiopaikalla.

Rutajoki

Puiston pohjoisosassa sijaitseva Rutajoki on pieni ja osittain hyvin jyrkästi laskeva. Joen ehdottomasti näyttävin kohta on Rutalahdessa sijaitseva Korvenkoski. Tsekkaa myös alkukesällä otetut kuvat ja video Rutajoelta.

Joutsniemi

Joutsniemi on Rutajärven kahteen osaan halkaiseva noin 1,5 kilometriä pitkä hiekkaharju. Harjun pituutta ja kapeutta on mahdoton käsittää muuten kuin paikan päällä. Kävelimme Joutsniemeen Selänpohjan parkkipaikalta. Matka taittui mukavasti kangasmetsässä hienoja järvenrantanäkymiä ja siirtolohkareita ihaillen. Joutsniemelle tultaessa tuntuu ensin siltä, että nyt vain käännytään ja vaihdetaan hieman kävelysuuntaa järven muotoa myötäillen. Jo muutaman sadan metrin päässä odottaa yllätys, vettä on molemmilla puolilla ja kapea sekä korkea harju jatkuu eteenpäin.

Pääosin harjun päällä kulkeva polku tarjoaa upeat näköälat joka suuntaan. Sateesta johtuen otin mukaan vain kameran. Jalustat ja oheistarvikkeet jäivät autoon. Kuvasin kantojen päältä muutamia panoramakuvia, joista näkee parhaiten millaisesta luonnonmuodostelmasta Joutsniemessä on kyse. Erittäin kostea sää vei parhaan terävyyden kuvista, mutta komea paikka sateesta huolimatta.

Rutajärven vesi on kirkasta, jos aikoo kuvata rantakuvia kannattaa varata mukaan polarisaatiosuodin. Suotimella rantojen kirkkaiden vesien kätkemät kivet ja pohjan muodot voi vangita kuviin ilman häiritseviä vedenpinnan heijastuksia.

Leivonmäen kansallispuisto Joutsniemi Kuvakulmilla Tero Hintsa
Polku kulkee kohti Joutsniemen kärkeä.

Leivonmäen kansallispuisto Joutsniemi Kuvakulmilla Tero Hintsa

Leivonmäen kansallispuisto Kuvakulmilla Tero Hintsa
Joutsniemi päättyy kapeaan niemenkärkeen.

Härkäahonkoskessa pauhaa kesälläkin

Haapajärven Härkäahonkoski on keskellä heinäkuuta yhtä raivokas kuin monet kosket kevättulvalla. Vettä riittää, koska koski sijaitsee Haittaperän tekojärveen laskevassa kanavassa. Kanava erkanee Kuonanjärvestä laskevasta Kuonanjoesta.

Koski on noin 400 metriä pitkä. Suurempia pudotuksia on heti alussa kosken niskalla, keskivaiheilla ja lopussa. Kaikki niistä ovat hienoja kuvauskohteita. Keskivaiheilla oleva putous on korkein, noin 2,5 metriä, se sijaitsee Haittaperäntien sillan alapuolella.

Koskea ympäröivät penkat ovat jyrkät. Pajuja ja muita puita ei ole leikattu muutamaan vuoteen. Kuvaamisen kannalta suuri lehtipuiden määrä on haaste, on pakko päästä aivan rantaan saadakseen kuviin muutakin kuin lehtiä. Kannattaa varustautua hyvillä saappailla ja tukevalla jalustalla. Sitkeällä etsimisellä jalustalle löytyy tukevia paikkoja. Kuvasin eri filttereillä ja objektiiveilla. Osan kuvista julkaisen myöhemmin kesällä Vesiputousten ja koskien valokuvaamisen perusteita käsittelevässä jutussa.

Sain Härkäahonkosken putouksen ylle kuviin jopa sateenkaaren, missä aarre?
Kosken alajuoksulla sijaitseva luiska. Tästä kuvakulmasta hahmottuu koko kosken korkeus. Taustalla sillan alla suurin putous.
Haittaperäntien sillan alla sijaitseva suurin putous.
Lehtipuustoa todella riittää Härkäahon koskella! Keskellä kuvaa kosken alajuoksun luiska.
Härkäahonkosken niska kuvan yläosasssa.
Jyrkimmän putouksen alapuolinen virtaus.
Kosken niska,
Kosken niska alajuoksulta päin kuvattuna.
Härkäahonkoski Haittaperäntien sillalta alajuoksulle kuvattuna.

Härkäahonkoski oli juhlallisesti 20 vesiputous, jolla Kuvakulmilla blogi vieraili! Katso kuvat muista putouksista täältä. Kartalla putoukset löydät täältä.

Härkäahonkoski löytää ajamalla Haapajärven keskustasta Pyhäjärventietä (tie 27), jolta käännytään tielle 7622. Tien varressa on viitta Härkäahonkoskelle Haittaperäntien risteyksessä. Haittaperäntietä ajetaan 2,1 kilometriä, minkä jälkeen saavutaan suoraan putouksen yläpuolelle. Katso kartta.

Lue lisää Härkäahonkoskesta Suomenvesiputoukset.fi -sivustolta ja kannattaa katsoa myös Pekka Helenin loistava ilmakuvavideo Härkäahonkoskesta sekä muutamasta muusta putouksesta.


Satumainen Katikankanjoni Kauhajoella

Kauhajoen Hyypän Kirveskylässä sijaitsee Katikankanjonin rotkolaakso. Jyrkkärinteinen kanjoni on osa Hyypänjokilaaksoa. Kanjonialue on näyttävä retkipaikka. Kanjonin kohokohtia ovat korkeat harjanteet Kolmentuulenlakki, Sianselkä ja Ruissunharju sekä mutkikkaasti virtaava Katikanluoman purouomasto.

25 kilometrin päässä Kauhajoen keskustasta sijaitsevaan Katikankanjoniin pääsee Kiviluomantien varresta löytyvältä parkkipaikalta. Tien varressa on Katikantalon kohdalla opaste parkkipaikalle. Sieltä on noin kilometrin kävely Kolmentuulenlakille. Kanjoniin pääsee myös pyöräilyreittiä Lauhanvuoren kansallispuistosta.

Katikankanjonissa ei vielä ole tulentekomahdollisuutta. Metsähallitus on vuosien 2016-2017 rakentamassa kanjoniin laavun, tulentekopaikan, varaston ja käymälän.

Katikanluoman purouomasto

Kanjoni alue on hiekkamaata, johon vesi on ajan myötä syönyt paikoin jopa 20 metriä syvän uran. Kanjonin pohjalla vallitsee kostea mikroilmasto ja kasvupaikaltaan erityisesti kanjonin pohja on rehevää lehtoa. Kanjoninpohjalla kulkiessa on vaikea uskoa olevansa Etelä-Pohjanmaalla, toisaalla metsä muistuttaa rehevää rantaniittyä ja aivan vierestä saattaa löytyä kuiva paahteinen rinne.

Kanjonin läpi virtaa Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuiston länsiosasta luonnonlähteestä alkunsa saava Katikanluoma. Kyrönjoen vesistöalueeseen kuuluva Katikanluoma yhtyy Kauhajokeen kanjonissa sijaitseva Sianselän harjun jälkeen. Luomassa elää purotaimenia.

Pääuoman lisäksi Katikanluomaan yhtyy paljon pieniä puroja, joista osa virtaa jyrkkiä rinteitä alas. Kesäkuun puolivälin jälkeen pääosa puroista oli lähes kuivia. Kuljin pari puronvartta muutaman sata metriä kanjonista sivulle päin, vähävetiseen aikaan ne olivat pohjiltaan kosteita, mutta vesi ei virrannut niitä pitkin. Tulva-aikaan tai sateiden jälkeen sitkeä retkeilijä voi löytää niistä näyttäviä virtauksia.

Pitkäkoski Katikankanjonissa.
Pitkäkoski Katikankanjonissa.
Katikanluoma.
Pitkäkosken kesäkuohuja Katikankanjonissa.

Pitkäkoski

Yksi Katikanluoman latvahaaroista laskee kanjoniin Pitkäkoskea pitkin. Pekka Tyllilän tekemän Kyröjoen reittiselosteen mukaan Pitkäkosken putouskorkeus muutaman sadan metrin matkalla on noin 10 metriä. Pitkäkoski on erittäin hieno ja monipuolinen kuvauspaikka. Aina siirryttäessä kymmenen metriä eteenpäin löytyy uutta kuvattavaa.

Ilmeisesti vieläkin jyrkemmin vesi laskee Katikanluoman pääuoman alittaessa tien. Sain tiedon tästä paikasta vasta käyntini jälkeen, joten kuvia ei valitettavasti vielä löydy tästä blogista.

Katikankanjoni teki minuun suuren vaikutuksen. Kanjonin ympäristö on poikkeuksellinen monipuolinen kuvauskohde. Kaikkien luonnonystävien kannattaa tutustua kanjoniin viimeistään Metsähallituksen saatua taukopaikan rakennettua.


Pukarankoski Koskenkorvalla / The Pukarankoski rapids at the Koskenkorva village

Pukarankoski sijaitsee Ilmajoen Koskenkorvalla Kyrönjoessa. Koski padottiin 1950-luvulla. Pato purettiin ja koski ennallistettiin 2009. Koskessa on 3,1 metrin pudotus 200 metrin matkalla. Kansainvälisen melojien luokituksen mukaan Pukarankoski on I luokan koski. Lue lisää luokituksesta täältä.

Koski on ennaltamisen jäljiltä kosken näköinen, joskin tosi säännöllinen peräkkäisine portaineen. Itse olisin rakentanut johonkin kohtaan koskea näyttävämmän putouksen. Pukarankoskessa on ollut eri aikoina useita myllyjä alkaen 1600-luvun lopulta. Nykyisin koskella on myös VPK:n pumppaamo.

Poikkesin Pukarankoskella viime sunnuntaina. Koskea reunustavissa kivissä oli hienoja jäämuodostelmia. Kevätkuvia Pukakankoskelta löydät täältä. Kuvakulmilta löydät kuvia Kyrönjoelta myös Ylistaron Peltokoskelta ja latvoilta Kauhajoen Sahakoskelta.

Pukarankoski on todella leveä koski.

THE SAHAKOSKI RAPIDS ON KAUHAJOKI

Kauhajoen Koskenkylässä sijaitsevaa patoa kutsutaan Koskenkylän padoksi, Sahakosken padoksi ja Kosken myllypadoksi. Pato on Kauhajoessa, joka on yksi Kyrönjoen latva-alueiden päähaaroista. Koskessa on 200 metrin matkalla pudotusta 5 metriä. Alueella on ollut ilmeisesti kaksi myllyä. Poikkesin koskella 2.1.. Padon ympäristössä oli kauniita jäämuodostelmia ja joessa pyöri jäälumpeita.

Sahakoski Kauhajoki Tero HintsaSahakoski Kauhajoki Tero HintsaSahakoski Kauhajoki Tero HintsaSahakoski Kauhajoki Tero HintsaP1300288 low resP1300283 low res

Myllypuron putous Tampereen Kalkussa

Vettä virtasi melko mukavasti Myllypurolla runsaiden sateiden jälkeen.
Myllypuron putouksen yläosassa oli tämä mahtavan näköinen vettä suustaan sylkevä kivi!
Olympus TG4:lla napattu kuva Myllypuron pauhuista.

Tampereen Kalkussa sijaitseva Myllypuro tunnettiin aiemmin nimillä Tuohijoki ja Myllyoja. Puro alkaa Juhansuolta ja laskee Vihnusjärveen. Purossa on ilmeisesti kaksi putousta ja kummassakin on ollut 1890-luvulla mylly. Myllypuroon perustettiin pinta-alaltaan 35 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue vuonna 1999. Myllypuro on myös osa valtakunnallista lehtojensuojeluohjelmaa. Alue on pisin yhtenäinen purouoma ja puronvarsilehto Tampereen kantakaupungin alueella. Tampereen Terälahdessa sijaitsee hieno Kalmakurjenkosken putous, missä Kuvakulmilla -blogi käväisi kesällä.

Putous löytyi työkaverin ohjeilla kääntymällä Sarpatintieltä/Nokiantieltä Pitkäniemenkadulle ja ajamalla sitä pitkin Viertokujan risteykseen. Auton pystyy parkkeeraamaan VIertokujan tienhaaraan, putous näkyy tästä risteyksestä. Työreissulla oli tunti aikaa kuvaukselle, joten en kerinnyt etsimään toista putousta. Lehto ja putous oli hieno, vaikka syksy oli vienytkin metsästä kaikki värit vihreitä sammaleita lukuunottamatta. Jos joku blogin lukija tietää toisen putouksen sijainnin, niin kiitos laittakaa vinkkiä tulemaan!

ONE MORE SET PICTURES FROM JYLLINKOSKI, KURIKKA

Kolmas kerta toden sanoo. Kuvasin Jyllinkoskella myös Olympuksen Tough TG-4:lla, joka on osoittautunut korvaamattomaksi kaveriksi koskilla ja erittäin hyväksi pokkariksi mm makrokuviin.

Aiemmat kuvat Jyllinkoskelta löydät täältä ja täältä.

Vesityrskyjä TG-4:lla.
Vesityrskyjä TG-4:lla.
Vesityrskyjä TG-4:lla.
Vesityrskyjä TG-4:lla.

THE JYLLINKOSKI WITH SIGMA 60 MM f 2,8 LENS

Julkaisin eilen ensimmäistä kertaa Kuvakulmilla otoksia Kurikan Jyllinkoskelta. Kuvasin koskella ensimmäistä kertaa Sigman 60mm F/2.8-objektiivilla. Objektiivi istuu hyvin ainakin Panasonic Lumix GX7:aan. Kuvasin eilen linssillä sekä ND64 -suotimella että ilman mitään suotimia. 60 mm oli mielenkiintoinen klasi koskella. Esimerkiksi sammaleisista kivistä saa hienoja lähikuvia ja taustalle vaikka vesiputouksen. Tsekkaa myös eiliset kuvat ja videot.

DARK AUTUMN DAY AT THE JYLLINKOSKI WATERFALLS KURIKKA

Poikkesin tänään Kurikassa testaamassa uutta Manfrotton jalustaa ja Sigman 60 mm objektiivia. Jyllinkosken maisema on poikkeuksellinen Etelä-Pohjanmaalla. Kosken korkeusero on 12,5 metriä ja pituus noin 400 metriä. Koski on padottu 1900-luvun alussa ja voimalaitos otettu käyttöön 1912. Pitkämön tekojärven valmistumisen jälkeen 1970-luvulla Jyllinkoskella ei ole tehty sähköä.

Nykyisin koskialue on virkistyskäytössä. Alueella on kaksi uutta ja näyttävää siltaa, kaikki kävelyreitit ja nuotiopaikka ovat erinomaisessa kunnossa. Mukava retkikohde perheenkin kanssa.

Tsekkaa myös videot Kuvakulmilla Youtubesta. Julkaisen lisää kuvia Jyllinkoskelta huomenna.

Kuvaamista padolta alaspäin.