Poikkesin työmatkalla 15 minuutin pikakuvausvisiitillä Kuusaankoskella toissapäivänä. Viimeksi pääsin kuvaamaan Laukaassa Hitonhautaa syksyllä. Kuvaus sää ei alkuviikon plusasteisessa vesisateessa ollut paras mahdollinen, mutta paikka sitäkin mahtavampi.
Kuusaankoski syntyi jääkauden sulamisvesien löydettyä uuden reitin Kuusaalla sijaitsevan harjukannaksen läpi. Kannaksen murtanut koski purkaa Viitasaaren ja Saarijärven reittien vedet Vatianjärvestä Laukaan Saraveteen. Kuusaankoski on suojeltu vuonna 1987 koskiensuojelulailla.
Koski on pituudeltaan noin 300 metriä ja leveys vaihtelee noin 50 – 80 metrin välillä. Kosken keskivirtaama on 90 m³/s. Kansainvälisen melojien koskiluokituksen mukaan Kuusaankoski on II-luokan koski. Luokitus jakaa kosket seuraavasti Luokka I: helppo, Luokka II: vaikeahko, Luokka III: vaikea, Luokka VI: Hyvin vaikea, Luokka V: Erityisen vaikea ja Luokka VI: Äärimmäisen vaikea. Viimeisen luokan koskessa uiminen johtaa yleensä kuolemaan, tällainen koski on esimerkiksi Jyrävä.
Kuusaankoski on nykyisin kaunis ja luonnontilainen, mutta sitäkin on aikoinaan rakennettu. Kosken yläpää perattiin kivettömäksi tukinuittoa varten 1860-luvulla. Vuonna 1862 kosken yli tehtiin ensimmäinen maantiesilta ja saaren kautta kulkeva venekanava.
Maantiesillan länsirannalla on ollut kaksi sahaa ja Varjolan tilan mylly, itärannalla Saarikon tilan mylly. Kosken alapuolelle valmistui rautatiesilta vuonna 1898 ja sen viereen myöhemmin maantiesilta. Kosken itäpuolelle rakennettiin vuosina 1990–1993 Keiteleen kanavaan kuuluva Kuusaan sulku, jonka putouskorkeus on noin 4 m.
Äänekosken tehtaiden jätevesipäästöt pilasivat 1970-luvulla alapuolisen vesireitin vedet niin, että kosken partaalla asuvat eivät kyenneet kuivattamaan pyykkiään ulkona veden voimakkaan hajun vuoksi. 1980-luvun puolivälissä vesistön kuntoon ruvettiin kiinnittämään huomiota. Nykyään Kuusaankoski on Keski-Suomen parhaimpia kalastuspaikkoja.
kuvakulmilla.com 