Vesiputous

Kaunis kuin morsian -Rovijoen huntuputous

Lähestyimme perheen kanssa Kilpisjärveä kotimatkalla Tromssasta Seinäjoelle. Norjassa vietetyn viikon jälkeen ajelimme haikeissa tunnelmissa kohti Suomen rajaa. Vaikka Norjan jylhät maisemat olivat jäämässä taakse meitä odotti vielä yksi kohokohta. Enteellisesti soittolistallamme autoradiossa soi Lauri Tähkän ”Jos tulevana suvena sä olisit mun morsian” -kappale.

Kilpisjärven lähestyessä tarkkailimme tien varsia etsiessämme Rovijoen parkkialuetta. Olimme epävarmoja Rovijoen tarkasta sijainnista. Lopulta näimme parkkialueen, jolla oli useita autoja ja moottoripyöriä. Parkkeerasimme auton ja kävelimme joen varteen. Olimme saapuneet Rovijoelle. Katselimme sen virtausta putouksen yläpuolella. Joki kiihdytti veden virtaus kohti putousta, jonka takana aukeni avara laakso.

Putouksen yläpuolelta aukeaa huikea näkymä laaksoon.

Lähdimme parkkialueelta putoukselle lyhyttä ja jyrkkää polkua pitkin. Mitä lähemmäs putouksen alaosaa pääsimme, sitä voimakkaammaksi Rovijoen pauhu yltyi. Vaikeakulkuisen polun alapäässä odotti huikea näky. Vesi törmäsi kivikkoiseen joenuomaan 30 metrin pudotuksen jälkeen. Alas iskeytyvä vesi sumusi laaksossa aaltoina. Välillä putousta sai ihailla kuivassa auringonpaisteessa. Aika-ajoin tuulenpuuska toi mukanaan sumusadetta kastellen vaatteet kevyesti.

Putouksen kupeessa saa hellepäivänä virkistävän suihkun veden iskiessä voimalla joenuomaan.

Morsiushuntu

Rovijoen putous (Rovijokfossen) on noin 30 metriä korkea vuolas köngäs E8-tien vieressä Suomen Kilpisjärven ja Norjan Skibotnin välisessä laaksossa.

Yläosastaan putous on kapea. Alaspäin ryöpytessään vesi levenee kuin takaapäin kuvattu kirkkaan kimaltava morsiushuntu. Muotonsa vuoksi putouksen on sanottu muistuttavan sen äärelle pysähtyneitä avioliiton kauneudesta ja haasteista.

Suomalaisten morsiushuntuputoukseksi nimeämä Rovijokfossen ei ole Norjassa ainoa laatuaan. Päinvastoin morsiushuntu (Brudesløret) nimisiä putouksia on useita. Esimerkiksi Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvasta Geirangerinvuonosta löytyy morsiushuntuputous, joka kuuluu vuonon suosituimpiin nähtävyyksiin. Usein Brudesløret nimisillä vesiputouksilla on toinen, esimerkiksi joen mukaan annettu nimi.

Kaihosin mielin, mutta kiitollisina kaikesta kokemastamme suuntasimme Rovijoelta kohti Kilpisjärveä.

Lisää kuvia ja infoa morsiushuntuputouksesta löydät esimerkiksi Retkipaikasta.

Kuvat on otettu ja reissu koettu kesällä 2019. Juttu julkaistiin toukokuussa 2021 Kuvakulmilla -Blogin palattua tauolta ja se lopettaa Norjan matkaa käsittelevän juttusarjan. Muut Norjajutut löydät:

Smalakelva -Kivipaasiputous Tromssan lähellä

Målselvfossen -Kansalliskoski kuohuu korskeasti

Vuoroveden voimaa ja rapsuttelevia lampaita

Silverfallet -Miljoonien kauniiden kivien ja kristallinkirkkaan veden valtakunta

Lammasputous, Risteilijäputous, Shellputous, Karavaanariputous, L.O.L. -putous ja 7 putousta kerralla!

Pieni askel norjalaisille, mutta valtava harppaus Pohjanmaan pojille – Nousu Offersøykammenille

Smalakelva -Kivipaasiputous TromsSan lähellä

Smalakelvan kohisevan voiman äärellä unohtuvat pidemmänkin automatkan rasitukset. Levähdysalueen vieressä sijaitsevalle putoukselle pääset parissa minuutissa autonpenkiltä. Tienvarsiputouksen erikoisuus on sen jyrkimpään kohtaan työntyvä kivipaasi.

E8-Tien levähdysalueelta putoukselle

Vietimme perheen kanssa viikon Lofooteilla ja Tromssan ympäristössä. Ajelimme Tromsaan Målselvfossenilta. Menomatkalla silmiimme osui erään levähdysalueen kohdalla vesiputous. Putous oli tien alittavassa joessa ja houkutteli matkalaisia ajotauolle. Päätimme pysähtyä putoukselle paluumatkalla.

Tromssaa lähestyessä tai sieltä lähtiessä kannattaa tarkkailla levähdysalueita noin 37 kilometrin päässä kaupungista. Lavnagsdalenin kohdalla levähdysalueen vierestä virtaa Smalakelva niminen joki. Ilmeisesti tämän E8-tien varrella sijaitsevan levähdysalueen nimi on Smalak.

Kivipaasi kruunaa Smakelvan putouksen

Paluumatkalla pysäköimme auton ja kävelimme levähdysalueen reunalta johtavaa polkua vesiputoukselle. Lähempää putous näytti vielä kauniimmalta kuin tieltä katsottuna. Keskelle putouksen jyrkintä kohtaa työntyy vasemmalta kallionkielekkeen tapainen kivipaasi. Se kuristaa putouksen kulkemaan kapeaa uomaa myöten.

Vesiputous virtaa lähes parkkialueen vieressä.

Jatkoimme polkua pitkin yläjuoksulle. Putouksen niskan yltä löysimme kauniin altaan. Kristallinkirkas vesi teki altaassa kaarroksia ja mutkia. Seurasin vedenvirtausta altaassa pitkään. Ikään kuin ylhäältä vuorelta matkanneet sulamisvedet olisivat etsineet sopivaa linjaa ennen syöksymistään alas kalliolta yhä kauemmas lähtöpaikastaan.

Jatkoimme polkua vielä joitain satoja metrejä eteenpäin. Sitä pitkin olisi päässyt 2,5 kilometrin päähän Smalaktindenin huipulle 1200 metrin korkeuteen. Matkapäivä kuitenkin pakotti meidät kääntymään. Astelimme haikeina autolle päin. Oli mahtavaa nähdä yksi vielä yksi putous näin läheltä ennen pitkän paluumatkan alkua.

Putoukseen työntyvälle kivipaadelle voi astella virkistäytymään matkan rasituksista.

Smalakelvan ja muiden huippupaikkojen sijainnit löydät Kuvakulmilla -Kartalta.

Kuvat on otettu ja reissu koettu kesällä 2019. Juttu julkaistiin toukokuussa 2021 Kuvakulmilla -Blogin palattua tauolta.

Lue myös muut jutut Norjan reissulta:

Målselvfossen -Kansalliskoski kuohuu korskeasti

Vuoroveden voimaa ja rapsuttelevia lampaita

Silverfallet -Miljoonien kauniiden kivien ja kristallinkirkkaan veden valtakunta

Lammasputous, Risteilijäputous, Shellputous, Karavaanariputous, L.O.L. -putous ja 7 putousta kerralla!

Pieni askel norjalaisille, mutta valtava harppaus Pohjanmaan pojille – Nousu Offersøykammenille

Kymmeniä muita vesiputouksia löydät täältä.

Målselvfossen -Kansalliskoski kuohuu korskeasti

Norjan kansalliskoskeksi valittu on Målselvfossen vesiputousbongareiden ja lohenkalastajien unelmapaikka. Koskella on salahuone, jossa voi seurata lohien ponnistelua niiden noustessa ylävirtaan. Leirintäalueen vesiliukumäessä pääsee itse paljon helpommalla painovoiman viedessä alaspäin.

Lofooteilta Målselvfossenille

Vietimme perheen kanssa hienot neljä päivää Lofooteilla. Lofoottien visiitin jälkeen lähdimme haikein mielin kohti Suomea. Etukäteen olimme sopineet ettemme aja yhtäsoittoa kovin pitkiä matkoja. Paluumatkaa Kilpisjärven kautta katkaisemaan löysimme useamman vesiputouksen ja poikkesimme myös Tromssassa. Vesiputouksista 150-metriä korkea Gorzifossen vaikutti erittäin kiinnostavalta, mutta ei tällä kertaa sopinut reittimme varrelle. Sen sijaan ajoimme Lofoottien tyrmäävien vuorimaisemien ja kauniiden rantojen jälkeen Målvselvfossenille. Målselvfossenin valitsimme sopivan etäisyyden ja putouksen poikkeuksellisen leveyden takia.

Kaarsimme leirintäalueen päärakennuksen pihalle ja maksoimme 150 kruunua yhden yön telttapaikoista. Leirintäalue jakautuu kahteen alueeseen. Yläpuolinen leirintäalue sijaitsee vesiputouksen läheisyydessä. Siirryimme paremmalta telttapaikalta vaikuttaneelle alemmalle leirintäalueelle joen vartta seurailevaa tietä pitkin. Auton ikkunasta näimme ensimmäisen vilauksen Målselvfossenin vesiputouksesta. Onpa valtavan leveä putous! -Huudahdimme yhteen ääneen.

Saimme teltat erinomaiselle paikalle joen penkalle. Alueelta löytyivät myös hyvät suihku-, wc- ja keittotilat. Lapsille oli tarjolla leikkikenttä ja uima-allas vesiliukumäkineen. Kokkailtuamme iltapalan trangialla pakkasimme pojan kanssa kamerareput ja kävelimme katsomaan vesiputousta.

Koko perheen putous

Putoukselle johtaa hyvin hoidettu polku. Polku alkaa leirintäalkaa päärakennuksen kupeesta.

Tallustimme eteenpäin veden pauhun voimistuessa. Saavuttuamme putoukselle vilkaisimme toisiamme, molemmilla oli hymy korvissa. Heitimme ylävitoset -On se pojat voimakas koski. Ihailimme tunnin verran leveän putouksen muotoja ja veden pärskeitä kivien sekä kallioiden yli.

Teltoilla iltaa istuessa eräs kalastaja sai tärpin juuri kohdallamme. Hetken kuluttua suuri lohi teki hypyn ilmaan. Perhokalastaja jatkoi väsytystä ja käveli samalla alavirtaan. Puolen tunnin kuluttua hän saapui takaisin kantaen ehkä noin 10 kiloista lohta mukanaan.

Aamulla menimme koko perhe putoukselle. Suuntasimme suoraan vesiputouksen niskan kohdalle rakennetulle näköalatasanteelle. Tasanteelta johtaa portaat maanalaiseen huoneeseen. Huoneen yksi seinä on osittain lasia, minkä läpi voi kurkistaa putouksen kalatien vedenalaiseen elämään. Olimme onnekkaita ja näimme pari lohta uimassa kalatietä ylöspäin. Todella hauska ja lapsille sopiva tapa tutustua vesiputouksiin sekä kalojen vaellukseen jokia pitkin.

Polun varrelta putousta voi ihailla vaikka penkillä istuen.

Vedenalaiselle kalatielle ja putoukselle johtavalle polulle pääset alla olevalta videolta.

Målvselvfossen on vesiputousten Ferrari

Målvselvfossenia ei tehonpuute vaivaa. Leveän ja runsasvetisen kosken pudotuskorkeus on 22 metriä. Kosken kokonaispituus on 650 metriä. Veden virtaus voi olla jopa yli 750 kuutiota sekunnissa keväisin. Suomen suurin vesiputousvirtaus löytyy Kuusamon Kiutakönkäältä. Siellä sekunnissa virtaa keskimäärin 24 kuutiota. Huippuvirtaus on maksimissaan 261 kuutiota sekunnissa. Vierailumme aikana virtaus Målselvissa oli 210 kuutiota sekunnissa. Kesäkuulla virtaus oli ollut yli 600 kuutiota sekunnissa. Tuolloin putouksen on täytynyt olla hurja näky.

Kuvat on otettu ja reissu koettu kesällä 2019. Juttu julkaistiin toukokuussa 2021 Kuvakulmilla -Blogin palattua tauolta.

Lue myös muut jutut Norjan reissulta:

Vuoroveden voimaa ja rapsuttelevia lampaita

Silverfallet -Miljoonien kauniiden kivien ja kristallinkirkkaan veden valtakunta

Lammasputous, Risteilijäputous, Shellputous, Karavaanariputous, L.O.L. -putous ja 7 putousta kerralla!

Pieni askel norjalaisille, mutta valtava harppaus Pohjanmaan pojille – Nousu Offersøykammenille

Kymmeniä muita vesiputouksia löydät täältä.

Lammasputous, Risteilijäputous, Shellputous, Karavaanariputous, L.O.L. -putous ja 7 putousta kerralla!

Suomi on tuhansien järvien – Norja tuhansien vesiputousten maa. Maailman 30 korkeimmasta vesiputouksesta 10 sijaitsee Norjassa. Norjan putoukset nousevat kerta toisensa jälkeen kärkisijoille matkailusivustojen listatessa maailman kauneimpia putouksia. Vietimme perheen kanssa Norjassa viikon heinäkuussa ihailemassa toinen toistaan komeampia koskia.

Narvikin Shellin pihasta kuvattu putous.

White Tank Mountaisin kautta Palsankoskelle ja edelleen Lofooteille Näin vesiputouksen ensimmäistä kertaa vuonna 2001 White Tank Mountains -Patikointireitillä Arizonassa. Loppukeväästä putous oli lähes kuiva. Se oli kuitenkin paikallisille luonnossa liikkujille tärkeä retkikohde. White Tankin retken jälkeen vesiputoukset unohtuivat minulta pitkäksi aikaa. Hurahdin putouksiin ja virtaavaan veteen Palsankosken ansiosta. Otin vuosien 2012-2013 aikana tavakseni pysähtyä hetkeksi katselemaan Palsankosken kuohuja siitä ohi ajaessani.

Jossain vaiheessa aloin kuvata koskea ensin kännykällä ja sitten hankin kameran. Etsin tietoa virtaavan veden kuvaamisesta ja valokuvauksesta ylipäätään. Keväällä 2015 kävin Suomen Vesiputoukset -nettisivuston innoittamana ensimmäistä kertaa parilla putouksella. Rakkaus vesiputouksiin syttyi. Tuntui ihmeelliseltä, että Suomen luonnosta löytyi niin mahtavia vesiputouksia, joita en tiennyt olevan olemassakaan. Vesiputousten kuvaamisesta erityisesti Suomessa on muodostunut minulle suuri intohimo. Suomessa on kuutisenkymmentä putousta. Kuluneen neljän vuoden aikana olen nähnyt niistä puolet. Kaikki nämä putoukset löydät jutusta Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin. Onneksi on vielä monta putousta näkemättä!

Karavaanariputous autosta apukuskinpaikalta kuvattuna.

Norjassa ensimmäistä kertaa autoillessa eniten ihmetytti putousten määrä. Norjassa voi nähdä päivässä helposti yhtä paljon putouksia, joiden kuvaamiseen Suomessa on minulta kulunut neljä vuotta. Vesiputouksia on Norjassa niin paljon, ettei kukaan ole pystynyt laskemaan niiden tarkkaa määrää.

Enää ei pysähdytä, vaikka joku näkisi lentävän lehmän

Ajoimme menomatkan Norjaan Ruotsin Lapin läpi. Norjan rajan lähestyessä saimme esimakua putousten kasvavasta määrästä. Katselimme ihmetellen vieri vieressä valuvia vesiputouksia. Tämän tästä joku seurueestamme huudahti: Tuollakin on vesiputous! Välillä pysähdyimme ihailemaan bongaamamme joen tyrskyjä. Pisimpään viivähdimme Silverfalletilla. Toisinaan tyydyimme päivittelemään virtaavan veden kauneutta autosta.

Azamara Journey -Laiva Tengelfjord -vuonossa taustanaan vesiputouksia.

Koska ilta alkoi olla jo pitkällä sanoin lopulta, että enää ei pysähdytä, vaikka joku näkisi lentävän lehmän. Vaikka emme nähneet edes kävelevää lehmää pysähdyimme silti tyttären Lolliska -putoukseksi L.O.L -hahmojen mukaan nimeämän virran kohdalle.

Lolliskaputous nuken vasemmalla puolella auton ikkunan läpi kuvattuna.

Seuraavana päivänä Lofooteilla laskimme erästä vuonon perukkaa kiertävällä tiellä näkevämme viisi putousta kerralla. Narvikista pohjoiseen matkustaessamme laskimme erästä vuoren seinää kohisevan alas peräti seitsemän koskea.

Pikkuputous patikkareitin varrella Tengelfjordin varrella.

Julkaisen myöhemmin erilliset jutut muutamasta putouksesta. Luvassa todella mielenkiintoisia juttuja esimerkiksi kielekeputouksesta ja todella voimakkaasta putouskoskesta. Tässä jutussa kuvia autosta tai parkkipaikoilta satunnaisesti kuvatuista putouksista.

Tsekkaa myös aiemmat Norjan reissusta kertovat jutut:

Silverfallet -Miljoonien kauniiden kivien ja kristallinkirkkaan veden valtakunta

Pieni askel norjalaisille, mutta valtava harppaus Pohjanmaan pojille – Nousu Offersøykammenille

Silverfallet -Miljoonien kauniiden kivien ja kristallinkirkkaan veden valtakunta

Olimme perheen kanssa viikon Lofooteilla. Menomatkan ajoimme Ruotsin Lapin läpi. Suomeen palasimme Kilpisjärven kautta. Mennessä erinomaiseksi taukopaikaksi osoittautui Silverfallet -vesiputous. Suomessa Hopeaputoukseksi kutsuttu Silverfallet hurmasi meidät pitkän autossa istumisen jälkeen kristallinkirkkaalla vedellään. Putouksen suurin yllätys odotti meitä kuitenkin vasta sen alapuolella.

Rakkasjohkan helmi Torniojärven rantakalliolla

Olimme etukäteen selvittäneet Silverfalletin olevan yli 30 metriä korkea portaittain kalliota alas laskeva kaskadi-putous. Se koostuu useammasta pienemmästä putouksesta. Jyrkin ja korkein porras on viimeisenä ennen Torniojärveä (Torneträsk).

Reilun tunnin ajon jälkeen Kiirunasta kohti Narvikkia saavuimme Rakkasjohka -Joelle.

Kiirunan jälkeen jylhemmiksi muuttuneissa maisemissa köröttelimme häikäisevän kauniita näkymiä ihaillen. Viimein totesimme saapuneemme Silverfalletille. Parkkeerasimme auton ja nappasimme kamerat mukaan. Autossa istumisen kangistamina jalkoja oikoen kävelimme parkkipaikalta joelle. Pysähdyimme kallioiselle rannalle. Ihailimme kristallinkirkkaan veden kulkua sileäksi hioutuneissa uomissa.

Joki kohisi alaspäin vuosien saatossa kallioon uurtamiaan uomia.

Jatkoimme polkua pitkin kalliota alaspäin. Putouksen suurimman pudotuksen yli johtaa silta. Sillalla putouksen korkeimman kohdan näkee hienosti, mutta kuvaaminen oli haastavaa ilmassa leijuvien vesipisaroiden takia.

Jyrkin ja korkein putouksen osa sillan kupeesta kuvattuna pystypanoraamana.

Seuraavaksi polku johdatti meidät lyhyen matkan alas järvenrantaan. Eteemme avautui putouksen ehdoton erikoisuus, alajuoksun lukemattomat sileiksi ja pyöreiksi hioutuneet pikkukivet. Toinen toistaan kauniimpia kiviä oli kasautunut valliksi, kuin lumikinokseksi talvella. Tyttäreni ihmetteli kivimäärää ja totesi: Näitä kauniita kiviä on niin paljon, että jos aikoisi viedä edes muutaman matkamuistoksi, niin ne eivät sopisi taskuihin. Pitäisi kantaa lippalakilla.

Turkoosi vesi lipui tasaisen sileäksi hioutuneiden kivien yli Torniojärveen. Valtava sileiden kiven määrä näytti innostavan useita putouksella kävijöitä leivänheittokilpailuun.

Kivipolanteelta ihailimme putousta ja takanamme avautuvaa korkeiden tuntureiden kehystämää järveä. Kaikki tuntui täydelliseltä. Emme olisi millään malttaneet lähteä jatkamaan matkaa.

Maisemat ovat niin kauniit, ettei Silverfalletilta raaskisi millään lähteä jatkamaan matkaa.

Yläjuoksulla vesi puikkelehtiin kalliouomissa.
Alajuoksun kivikauneutta.
Turkoosi vesi lipui tasaisen sileäksi hioutuneiden kivien yli Torniojärveen. Valtava sileiden kiven määrä näytti innostavan useita putouksella kävijöitä leivänheittokilpailuun.
Näkymä putoukselle järven rannalta.
Putouksen jyrkin kohta laskee kalliosolaan.
Putouksen jyrkin kohta laskee kalliosolaan.
Lapinportti
Lapinportti
Rakkasjohkan ylittävältä sillalta kuvatessa saa varautua miljooniin vesipisaroihin.

Katso video putoukselta Youtubesta!

Putous kartalla:

Lisää tunnelmia, kuvia ja videoita Norjan reissulta lähiaikoina. Seuraa blogia!

Lisää Kuvakulmilla -blogissa esiteltyä vesiputouksia löydät jutusta Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin.

Äkäsmylly on idyllinen lapsiperheen luontoretkikohde Kolarissa

Vietimme perheen kanssa hiihtoloman Muonion Jerisjärvellä. Ensimmäisenä lomapäivänä ajoimme Äkäslompoloon laskettelemaan. Skimbailun jälkeen köröttelimme kapeaa Pallas-Yllästunturin muotoja myötäilevää tietä. Matkan varrella huomioni kiinnittyi uutuuttaan hohtavaan Ekokahvila -tienviittaan.

Päästyäni Jerisjärven vuokramökillemme aloin tutkia asiaa. Löysin netistä jutun uusista kahvilayrittäjistä Äkäsmyllyllä. Huomasin, että uudelleenavatun kahvilan vieressä virtaa yksi alueen kolmesta vesiputouksesta. Kahvilasta ja putouksesta innostuneita päätimme tehdä ystävänpäivänä retken Äkäsmyllylle.

Ystävänpäivä valkeni Jerisjärvellä sankassa lumisateessa. Emme antaneet tuiskun lannistaa suunnitelmiamme, vaan lähdimme matkaan. Ekokahvila -tienviitalta ajoimme muutaman sadan metrin matkan parkkialueelle. Parkkikselta käpyttelimme hyväkuntoista polkua Myllylle. Polkua pystyi kulkemaan helposti ilman lumikenkiä.

Myllylle päästyämme kuvasimme ensin kuukkeleita. Kesyjen kuukkelien näkeminen oli lapsille retken huippukohtia.

Pörheä kuukkeli katseli puusta myllylle saapuvaa perhettämme.

Joimme kahvit ja mehut Ekokahvilassa. Paikallisista raaka-aineista valmistettu marjapiirakka oli todella hyvää. Luoteis-Lappi lehden toimittaja saapui myös kahville. Hän teki jutun ekologisista emännistä lehteensä. Osa jutusta on luettavissa kirjautumatta lehden nettisivuilta.

Vesiputous pauhaa Äkäsmyllyllä pakkasellakin

Ekokahvilassa herkuttelun jälkeen ihailimme Äkäslinkka -vesiputousta. Kaksihaaraisen Äkäslinkan toinen uoma virtasi vuolaasti pakkasta ja lumisadetta uhmaten. Toinen haara oli hautunut lumeen. Lisätietoa Äkäslinkasta löydät Suomen vesiputoukset -sivustolta.

Katso video retkestämme Kuvakulmilla -Youtubekanavalta.

Teimme tulet koskenniskan laavun edustalle muurattuun vuolukivitakkaan. Äkäslinkka on ainoa vesiputous Suomessa, minkä ääreltä löytyy yhtä komea tulisija. Vielä ennen lähtöä lämmitimme täytetyt kivitakkarieskat.

Onkohan Äkäslinkka maailman ainoa vesiputous, jonka niskalle on muurattu komea vuolukivitakka?

Äkäslinkan lisäksi Suomesta löytyy ainakin yksi kaksihaarainen vesiputous, Komulanköngäs Hyrynsalmelta. Tsekkaa jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta kuvat Komulankönkäältä ja retkivinkkejä muille linkoille eri puolilla Suomea.

Lapintiainen Äkäsmyllyn Ekokahvilalla.
Kesy kuukkeli ei säikkynyt eteläpohjalaisia.
Näkymä Äkäsjoen ylittävältä sillalta yläjuoksulle. Vasemmalla kuvassa Ekokahvila.
Mylly ja vesiputous sankassa lumisateessa.
Äkäslinkka.
Äkäslinkan alajuoksun suvanto.

Lisätietoa Äkäsmyllystä löydät esimerkiksi Retkipaikasta.

Saukko-Ojan putous -Pientä ja kaunista (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 7)

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä. 19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Sarjan seitsemännessä jutussa piipahdetaan suositun Korouoman patikkareitin varressa virtaavalla Saukko-Ojan putouksella.

Saukko-ojan putous on Korouoman metsien keiju, hento ja kaunis

Parkkeerasimme poikani kanssa Saukkovaaranpysäköintialueelle. Korouoman putousreissumme viimeinen päivä oli alkamassa. Nappasimme reput selkään ja lähdimme astelemaan Vanhaa hevostietä kulkevaa Koronjää -reittiä.

Saavuimme tuossa tuokiossa putoukselle. Joko olimme perillä? Poikani kysyi. Alle kilometrin päässä pysäköintialueelta sijaitsevan Saukko-ojan putouksen yllä on näköalatasanne. Koronjää -reitti kulkee senkautta. Laskeuduimme tasanteelta vähävetisenä virtaavan putouksen alapuolelle.

Kristallinkirkasta vettä Saukko-Ojalla.
Putous ylhäältäpäin kuvattuna.
Putouksen ympäristö on vehreää lehtoa.
Putouksen jyrkkyys näkyy parhaiten sivukuvissa.

Saukko-ojan putous ei pauhaa, eikä raivoa. Kahdeksan metriäkorkea köngäs muistuttaa äänimaailmaltaan japanilaisen puutarhan rauhallistasuihkulähdettä. Solisevan virtauksen vierestä voi kävellä kastumatta. Hiljaista putousta on helppo kuvata kameran kastumatta.

Saukko-ojan putousta aikamme ihailtuamme jatkoimme Koronjää -reittiä eteenpäin. Polun varrella sijaitsevat Suomen tunnetuimpiin kuuluvat jääputoukset Jaska Jokunen, Ruskean virta ja Mammutti. Korouomaan virtaavien purojen vesi jäätyy talvisin rotkolaakson seiniin valtaviksi jäämuodostelmiksi.

Koronjää -reitti oli vaikuttava. Polulla pääsee ihailemaan Korouomaa korkeilta näköalapaikoilta. Rotkolaakson pohjalla reitti kulkee laajojen kivikoiden ohitse myötäillen välillä Korojoen mutkaista uomaa. Kaikkien Korouomassa vierailevien kannattaa ehdottomasti kiertää Koronjää.

Korojään varrella riittää kiviröykkiöitä.
Rotkolaakson pohjalla kiermurteleva joki.
Näköalatasanteilta Korouoman mittasuhteet hahmottuvat parhaiten.
Mittasuhteet vetävät hiljaiseksi.

Korouoma on ainutlaatuinen koskikeskus

Saukko-ojan putous oli 34 Suomessa näkemäni vesiputous. Liki kolmannes niistä sijaitsee Korouoman poikkeuksellisella alueella. Missään muualla Suomessa putouksia ei ole yhtä paljon. Julkaistuani neljä ensimmäistätämän juttusarjan osaa facebook -sivuni seuraaja lähetti kuvan uudesta putouksesta Korouomalla. Putous näytti kuvassa tosi kauniilta.

Otin yhteyttä Suomenvesiputoukset.fi -sivuston Jussi Laineeseen. Hän kertoi käyneensä putouksella pari kertaa. Laine oli parastaaikaa tekemässä uutuusputouksesta juttua Suomenvesiputoukset.fi -sivustolle. Ja niinhän siinä kävi, että kesken juttusarjan julkaisujen Korouoman putousmäärä kasvoi taas yhdellä uudella putouksella! Tämä viimeisimpänä putouksena Korouomalta suuren yleisön tietoon noussut putous on Neitoköngäs.

Juttusarjassa on aiemmin julkaistu bloggaus kuudelta Korouoman alueen putoukselta. Löydät jutut allaolevista linkeistä.

Alaköngäs ja Koivuköngäs -Kurttajoen Stan ja Oliven (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 6

Savotalla sammuminen leveän Koivukönkään Synnyn taustalla -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 5

Vuolas Auttiköngäs. Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kerokönkönkään luolaputous

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2. Vähänojanköngäs -Yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1. Paloköngäs.

Muut Kuvakulmien putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta. Lisää tietoa Saukko-Ojan putouksesta löydät Suomen vesiputoukset –sivustolta. Katso myös video Korouomalta, linkki alla!

Alaköngäs ja Koivuköngäs – Kurttajoen Stan ja Oliver (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 6)

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Seitsemäs juttu vie lukijan Alakönkäälle.

Alaköngäs ja Koivuköngäs -Kurttajoen Stan ja Oliver

Edellisessä jutussa vierailimme lyhyellä ja leveällä Koivukönkäällä. Viereinen Alaköngäs on sen vastakohta. Pitkä ja kapea. Ala- ja Koivuköngäs ovat kuin Ohukainen ja Paksukainen. Koivukönkäällä vesi syöksyy alas poikkeuksellisen leveänä virtana lähes pystysuoran kallion jyrkänteen yli. Alakönkään virta venyy pitkänä ja hoikkana nauhana kohti Korouoman rotkoa.

Koskea on vaikea nähdä kokonaan yhdellä vilkaisulla. Kallion laelta alkava koski kaartaa jyrkästi kulman taakse. Korouoman putouksista Alaköngäs oli poikani suosikki. Jyrkkien kallioseinien reunustamaa putousta voi valokuvata useista paikoista. Joissain kohdin kalliolta pääsee laskeutumaan aivan virran ääreen. Poikani kuvasi putousta varsinkin kallion korkeimmilta kohdilta. Jylhiltä kallioilta saa lintuperspektiivimäisen kuvakulman alapuolella pauhaavaan koskeen.

Alaköngäs on oikeastaan yhden putouksen sijaan useiden putousten yhdistelmä.

Rantakallioilta on mahtava kuvata alla virtaavaa koskea.

Koskikara on elementissään putouksella.

Juttusarjassa on aiemmin julkaistu bloggaus viideltä Korouoman alueen putoukselta. Löydät jutut allaolevista linkeistä.

Savotalla sammuminen leveän Koivukönkään Synnyn taustalla -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 5

Vuolas Auttiköngäs. Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kerokönkönkään luolaputous

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2. Vähänojanköngäs -Yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1. Paloköngäs.

Savotalla sammuminen leveän Koivukönkään synnyn taustalla -Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 5

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Kuudennessa jutussa ihailemme leveän Koivukönkään virtausta.

Uittomiesten kostea ilta johti Korouoman nuorimman vesiputous syntymiseen

Istuin Koivuköngään alapuolelle tehdyllä tasanteella. Katselin kalliota. Joki ryöppysi sitä pitkin alas. Se levisi kalliota pitkin kuin merenneidon pyrstö. Putouksen leveys lienee kolminkertainen joen leveyteen nähden.

Leveää Koivuköngästä ihaillessani pohdin mitä lienee liikkunut samalla paikalla tukkijätkän mielessä kesällä 1893? Osasiko hän nauttia juuri syntyneen vesiputouksen kauneudesta? Koivukönkäällä on varsin erikoinen syntyhistoria. Reilut 100-vuotta sitten Kurttajoella tukinuitossa olleen jätkät olivat rakentaneet uittopatoja, eli tammeja. Säädettävien patojen avulla joen vedenkorkeus saatiin pysymään sopivana tukkien uittamista varten.

Erään vonkamiesten illanvieton jälkeen yksi uittojätkistä määrättiin tammen luo vedenkorkeutta seuraamaan. Hän kuitenkin nukahti työpisteelleen. Tammivahdin nukkuessa vesi mursi padon ja lähti etsimään uutta uomaa kohti korouoman rotkolaakson pohjaa. Virta raivasi itselleen tien parin sadan metrin päästä alkuperäisestä joen reitistä. Uuden reitin varteen osui kalliojyrkänne. Siihen paikkaan syntyi Koivuköngäs. Koivukönkäästä muodostui vuosikymmenten jälkeen yksi Lapin suosituimmista vesiputouksista.

Koivuköngäs kuvakulmilla-2 — Joella on käynyt onnenpotku päästessään virtaamaan alas näin hienolta kalliolta.

125-vuotias Koivuköngäs lumoaa katselijansa

Koivuköngäs sijaitsee Korouoman patikkareitin varrella. 125 vuoden ikäistä Koivuköngästä pääsee ihailemaan portaita pitkin suoraan putouksen alapuolelle. Putous vangitsee kuvaajan huomion 100%:sti. Kaikki muu unohtuu veden kohinan keskellä ja putouksen täyttäessä verkkokalvot.

Koivuköngäs kuvakulmilla-1 — Leveä virta täyttää laajakulmaisenkin objektiivin. Kuva on otettu Olympuksen TG-4 kameralla + kalansilmälisäkkeellä. Kuva: Helmeri Hintsa.

Putousta kuvattuamme nousimme portaita joen törmälle. Sinne rakennetulta laavulta katselimme Koivuköngästä vielä hetken.

Putouksilta lähtiessä minulle tulee aina haikea olo. Kuin lähtisi lomamatkalta kotiin. Nyt lähdöntunne ei kasvanut kovin suureksi. Seuraava putouskohteemme, Alaköngäs, odotti meitä vain 15 minuutin kävelymatkan päässä! Siirrytään Alakönkäälle juttusarjan seuraavassa osassa.

Löydät lisää Korouoman putouksia juttusarjan aiemmista jutuista:

Vuolas Auttiköngäs. Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kerokönkönkään luolaputous

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2. Vähänojanköngäs -Yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1. Paloköngäs.

Lisää tietoa Koivuköngäästä Suomen vesiputoukset -sivustolta ja Retkipaikasta.

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3 Kerökönkään luolaputous

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Sarjassa on jo julkaistu juttu Kirkkaan erämaisesta Palokönkäästä sekä juttu Vähänojanköngäs – yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista.

Luola ja muurahaisia Kerökönkäällä

Kerokönkään putous virtaa metsän siimeksessä, eikä sinne johda polkua. Kävelymatka metsän halki putoukselle ei kuitenkaan ole pitkä. Lompsimme pojan kanssa könkäälle Kaarlojoentieltä. Lähestyessämme putousta korviimme kantautui kosken kuohu ja puunrunkojen lomasta vilkkui välkehtivä vesi.

Saavuimme putoukselle sivusuunnalta, suoraan keskeltä kuivaa kangasmetsää ja kuin odottamatta putous oli edessämme jyrkkänä ja korkeana. Kerokönkään yläpuolella vesi virtaa leppeän rauhallisesti. Köngäs ikään kuin yllättää Kero-ojassa virtaavan veden ja paiskaa sen äkisti voimalla neljä metriä alaspäin.

Poika kiipesi putouksen niskalle.

Kerokönkään harvinaisuus on kalliolippa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Muiden Korouoman alueen putousten tavoin Kerokönkään vesi on kristallinkirkasta.

Yövyimme Wanha Autti Campingissä. Harvan majoituspaikan lähellä on yhtä paljon vesiputouksia.

Putouksen ääreen päästyämme päätimme syödä eväät. Poika löysi meille erinomaisen mättään istuinpenkiksi. Mättäällä istuessamme alkoi muurahaisia kiivetä housunlahjetta ylöspäin. Istuinalustamme osoittautui muurahaisten kodiksi. Karistettuamme muurahaiset housuista pääsimme viimein nauttimaan eväistämme. Leivän syönnin lomassa katselimme putousta ja meitä ympäröivää maisemaa. Vastarannalla putouksen vieressä oli kalliossa ulkoneva lippa. Kun viimeisetkin muruset oli mutusteltu, päätimme ylittää joen. Taiteilimme kiviä pitkin toiselle rannalle.

Poika konttasi kallion koloon. Sinne mahtuu juuri ja juuri, jos vaikka sade sattuu yllättämään.

Keroköngäs on 30:s Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta. Lisää tietoa Kerokönkäästä löydät Suomen vesiputoukset –sivustolta.

Lähiaikoina julkaistaan juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4. Kannattaa vierailla blogissa! Lue myös aiempi juttu Osa 1 Paloköngäs ja Osa 2 Vähänojanköngäs -yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista.