Tammikuun haloilmiö ja sininen aamu

Tällä viikolla kohtasin kaksi mahtavaa näkyä. Kauniin haloilmiön Seinäjoen keskustassa ja poikkeuksellisen voimakkaan sinisen hetken aamulenkillä koiran kanssa.

Lisää sinisiä kuvakulmia löydät täältä.

Niin jykevää on kallio! –Palaneen kallioilla syyskuvia räpsimässä

Yliluoman Palaneen kalliot ovat jykevä kuvauskohde. Karun kauniit kivet ja pehmeä sammalpeite muodostavat hauskan kontrastin. Kiviä löytyy Palaneen kallioilta joka lähtöön. Pieniä ja suuria siirtolohkareita. Kiilakiviä ja laakeaa kalliota. Tasaisia kiviä ja reikäisiä kiviä. Mitä erikoisemman muotoisia kiviä, joiden ulkoasua on paras käydä itse tulkitsemassa paikan päällä.

Muutamissa kohdissa polku mutkittelee pientä kivisolaa pitkin. Ruskan värjäämät puut kurottivat kivisolien reunoilla kohti sinistä taivasta. Tuntui kuin olisi kävellyt taideteoksessa.

Lue lisää Palaneen kallioilta lähiaikoina Retkipaikasta. Tsekkaa myös edellisen Kauhavan kuvauskeikan kuvat Sahakoskelta. Alla ja Youtube -kanavalla 360-video Palaneen kallioilta.

Keinotekoinen ja kaunis Malkakoski

Malkakoski on Etelä-Pohjanmaan näyttävimpiä virtapaikkoja. Malkakoskessa vesi putoaa kolme metriä 150 metrin matkalla. Kosken leveys on enimmillään yli 200 metriä.

Malkakoski sijaitsee Ylistarossa Kyröjoessa. Kyröjoki on Etelä-Pohjanmaan suurin joki. Tulvien välttämiseksi jokeen on rakennettu Liikapuron, Pitkämön, Kalajärven ja Kyrkösjärven tekojärvet, Seinäjoen oikaisu-uoma sekä Malkakoski.

Kyröjoen varrella on muitakin komeita koskia, kuten Pukarankoski, Hiirikoski, Peltokoski. Latvajoissa on myös näyttäviä koskia. Kauhajoessa esimerkiksi Sahakoski ja Pitkäkoski. Seinäjoesta löytyy näyttäviä virtauksia Provinssin tunnetuksi tekemältä Törnävän alueelta.

Luonnon plastiikkakirurgiaa

Malkakosken kaarevaksi muotoiltu pato muistuttaa varsinkin ilmakuvissa Dubain puolikuun mallisia palmusaaria. Kuten Dubaissa, Seinäjoellakin on tehty itse kaupungista puuttuvat asiat. Malkakosken ja järvien lisäksi on rakennettu esimerkiksi lasketturinne.

Malkakoski (1)
Ilmakuva Malkakoskelta. Kuva: Henrik Mujunen.

Malkakoski on monipuolinen valokuvauspaikka. Kosken tyrskyistä voi bongata nousevia kaloja ja melojia. Lintuja voi kuvata tornista tai virran varrelta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Koskimelontaa Malkakoskella.

Seisoin saappaat jalassa virrassa. Malkakoski on hämmentävä paikka. Tiesin olevani ihmisen tekemässä rakennuksessa. Malkakoski on tehty luonnonmateriaaleista, mutta se ei ole luonnon paikoilleen muovaama. Kyröjokeen kauneusleikattu Malkakoski tasaa tulvia ja on muodostunut kauniiksi virkistysalueeksi. Miksi tuomita koskea sen takia, että se on itse tehty?

Lue lisää Malkakoskesta Retkipaikasta.

Ainutlaatuista aaltoilua Arpaisissa

Jäävuori jymähti paikalleen Soinin ja Ähtärin rajamaastoon 10 000 vuotta sitten. Pysähdys sulamisessa muodosti harvinaisen kauniin harjun Etelä-Pohjanmaan erämaisempiin metsiin. Harjumuodostelma jatkuu Soinin Kuninkaanjoen laaksoon asti.

Arpaisten harju on hieno kuvauskohde. Arpaisissa on havaittavissa kuruja ja uomia. Niitä pitkin vesi on virrannut jäävuoren sisältä mereen. Jopa 10 metriä syvät sulamisvesiuomat ovat mannaa maisemakuvaajalle. Harvoin hiekkaharjun rinteessä on näin paljon pinnanmuotojen vaihteluita. Auringonvalo piirtää kauniita varjoja kumpuilevaan harjumaastoon. Eri korkeuksilta taivasta kohti kurkottavat männyt kruunaavat ikäaikaisen näkymän. Männyn runkojen alaosan harmaat osat ja punertavat latvat luovat erämaamaastoon satumaisen näkymän.

Aaltoilevasta harjanteesta sai näyttäviä panoraamakuvia. Leveä polku johdattaa katsojan laajan kuvan läpi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Harjuselänne nousee muutamia metrejä Koirajärvien välillä muodostaen sillan järvien väliin.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Arpainen on yksi kauneimmista näkemistäni harjuista.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Polun ja mäntyjen runkojen värit sointuivat hienosti yhteen.

Olympuksen high resolution toiminto sopi erinomaisesti Arpaisten kuvaamiseen. Yksityiskohtia on lukematon määrä ja HR-kuvissa dynamiikka säilyy korkeana. Alla olevan kuvan koko on jpegginä 54 megaa (10368 * 6864 pikseliä). Puiden rungot piirtyvät kuvaan tosi kauniisti. Vaikka alla oleva kuva on pienennetty nettijuttua varten, dynamiikka säilyy.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lue lisää Arpaisista Retkipaikasta.

 

 

Hävyttömän idyllinen Mulkkujärvi

Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä -kuuluu vanha kansanviisaus. Mietin mahtaako sama päteä järviin? Alavudella sijaitseva Mulkkujärvi on idyllinen paikka. Suurta osaa järvestä peittää kaunis tuulessa kahiseva kortepelto. Järven keskiosan avovedessä ui valkeita joutsenia. Erämainen hiljaisuus rauhoittaa järvenrannan kävelyreittiä patikoivan kulkijan mielen.

Tämä paratiisi on nimetty Mulkkujärveksi. Kapea Mulkkujenväli -kannas erottaa sen lähes kokonaan umpeenkasvaneesta Vähä-Mulkkujärvestä. Järven pohjoispäästä laskee Kuorasjärveen Mulkkuoja. Mulkkujärven eteläpäästä alkavan Larvanevan keskellä on Pierinlampi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mulkkujärven pinta laskettiin ilmeisesti yli 100 vuotta sitten. Laskun jälkeen heinät ja järvikorte valtasivat rannoilta alkaen noin puolet järven pinta-alasta. Tarinoiden mukaan isännät niittivät mulkkuja myöden heinää rannoista eläimille.

Mulkkujärven seutu on nimistöltään Etelä-Pohjanmaan hävyttömin paikka. Luonnonrauhaa kaipaavan ei kannata antaa liikaa painoarvoa härskeille karttamerkinnöille. Mulkkujärven kiertää kaunis patikkapolku. Polun varrella on lintutorni ja yksi maakunnan komeimmista laavupaikoista. Hukkalan kyläseuralle iso kiitos laavun runsaasta polttopuuvarastosta.

Mulkkujärven erämainen hiljaisuus lumosi minut. Oli mahtavaa löytää Etelä-Pohjanmaalta tällainen paikka! Mulkkujärvi tarjosi kaipaamaani luonnonrauhaa. Hieno katkos arkeen, nyt taas jaksaa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lue lisää Mulkkujärvestä Retkipaikasta.

Auringonnousu suolla

Voimakas korkeapaine ja aamusumu loihtivat taianomaisen auringonnousun viime sunnuntaina. Kuvasin auringonnousua metsän läpi suolta.

Lapuan Alajoella silimä ei tökkää ylimäärääsihin esteesiin

Lapuan Alajoen viljelyslakeus on käsittämättömän laaja. Sen pituus on etelä-pohjoissuunnassa 20 kilometriä. Itä-länsi-suunnassa 8-9 kilometriä. Maisema uhkuu eteläpohjalaista historiaa ja perinnettä.

Alajoen lakeudella sijaitsee monien luontokuvaajien suosima Jokitupa. Esimerkiksi Jukka Risikko ja Tomi Katajamäki ovat kuvanneet paikalle unohtumattomia otoksia. Poikkesin muutama viikko sitten Alajoella kuvaamassa panoraamakuvia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuvat on otettu Olympuksen OM-D E-M1 Mark II:lla.

Kesän kaunein auringonlasku

Vanha kansanviisaus kestoo Suomen kesä olevan lyhyt, mutta vähäluminen. Tänä kesänä helteiden lisäksi tyynet illat ovat olleet hyvin harvinaisia. Eilin puhuri laantui juuri ennen auringonlaskua. Pilviverho hälveni ja taivas kirkastui. Muutamia kauniita pilviä jäi kuitenkin lipumaan järven ylle.

Seinäjoen vuoden 2016 Asuntomessualueen kupeessa kasvaa runsaasti päivänkakkaroita. Olen koko kesän odottanut sopivaa iltaa auringonlaskun kuvaamiseen päivänkakkaroiden luona. Eilinen oli tähän juuri passeli ilta. Muutamiin kuviin lipui myös kuumailmapallo.

Niittyvilla –Metsien hempeä blondi

Niittyvillaksi usein kutsuttava Tupasvilla on todella kuvauksellinen kasvi. Tupasvillalla on jopa yli puoli metriä korkea varsi. Sen kruunaa valkea tupsu. Tuossa korkealle maasta nousevassa tuuheassa jouhihuiskussa on jotain arkista suurempaa. Hennot jouhet ovat kuin hienoin silkkinen pensseli. Silti ne pysyvät paikoillaan kovassakin tuiverruksessa pitkän, mutta vain pari millin vahvuisen varren päässä.

Suomalaisessa metsässä ei ole liiemmälti vastaavia kasveja. Tupasvilla on metsien hempeä blondi. Siitä on piikikkyys ja uhmakkuus kaukana. Mikä muu kasvi voisi olla yhtä untuvainen ja pehmeä? Tupasvilla poikkeaa karusta metsästä myös värinsä takia. Tiheä esiintymä värjää kesäisen metsän tai suon valkeaksi. Pienempi villarypäs on kuin keidas suon keskellä.

Moni sosiaali- ja terveysalan asumispalvelupalveluyksikkö, päiväkoti sekä kuntoutuskeskus on nimetty Tupas- tai Niittyvillaksi. Hoitoalan ammattilaisten lisäksi villa on inspiroinut esimerkiksi runoilijoita. Aaro Hellaakoski kirjoittaa niittyvillasta runossaan Kesäyö:

Kentillä kasteisilla

hämärä käy yli maan.

Valkea niittyvilla

vielä on valveillaan

katsoen kummissansa

kuinka rukoukseen

kaikkien kukkien kansa

kumartui hiljaiseen.

Kuusen latvasta ääni

pienoisen huilun soi.

Minäkin kumarran pääni.

Minunkin sisällä soi.

Lisää kuvia tupasvilloista Retkipaikan jutussa Paukanevalta.