Vuoroveden voimaa ja rapsuttelevia lampaita

Kaukaa horisontista, harmaan sateiselta mereltä lähestyvät aallot pyrkivät yhä lähemmäs, kastellen jokaisella pyyhkäisyllä rantakivet yhä korkeammalta. Katselin häkeltyneenä nopeasti nousevan vuoroveden alle jääviä kiviä. Kuinka vesi voi nousta noin nopeasti?

Nousuvesi huuhtoi rantaa kylmällä vedellä.

Poikkesimme perheen kanssa monille Lofoottien kävijöille tutuilla Haukland beachillä ja Uttakleiv beachillä. Jälkimmäinen nousi lasten suosikiksi. Kivisellä rannalla vuorovesivirtausta oli mielenkiintoista seurata. Lapset seisoivat kivillä jännittyneenä odottaen kuinka korkealle seuraava aalto yltäisi ja kastuvatko lenkkarit.

Vuolaan vuoksen videointia

Vesi kurottautui aalto aallolta lähemmäs rantanurmikkoa. Ajattelin saavani nousevasta vedestä, eli vuoksesta, hyvän timelapsevideon. Löysin kameran jalustalle paikaksi jykevän kiven. Arvelin sen olevan tarpeeksi kaukana vesirajasta. Meri ei ehtisi kivelle asti videon kuvauksen aikana.

Aliarvioin vuoksen voiman. Vesi jatkoi nopeaa nousuaan. Jalustan aluskivi alkoi olla jo veden ympäröimä. Mietin, joudunko hakemaan kameran pois kesken kuvauksen? Tällöin timelapse menisi todennäköisesti piloille. Päätin mennä kamerakivelle odottamaan vielä hetkeksi toivoen aaltojen pysyvän riittävän etäällä videon kuvauksen loppuun. Kamera sai kuin saikin työnsä tehtyä. Vesiraja oli edennyt jo metrejä kuvauspaikalta rannan suuntaan. Hypin kameroineni kiveltä kivelle tyytyväisenä kuvauksen onnistumisesta ja vedennousun voimasta haltioituneena.

Rannalta napattu Timelapse löytyy tältä videolta.

Kesyttämätöntä kauneutta kamaralta korkeuksiin

Lahden pohjukan rantaviiva muodostui vaaleasta hiekasta ja kivistä. Meriluonnon takana ja molemmilla sivuilla taivasta kohti kurkottivat korkeat vuoret. Ne kehystivät rannan ja toimivat aitana lampaille.

Uttakleivin rantaa reunustavat jylhät vuoret.

Lahden pohjukassa elelevät lampaat näyttivät tottuneen turisteihin. Eläimet jolkottelivat ihmisten seassa välillä ruohoa syöden. Muutamat olivat keksineet rannan jykeville betonipöydille oman käyttötarkoituksensa. Lampaat raapustivat itseään pöytiä vasten.

Lammas ja pöytä.

Katselin ihmetellen ympärilleni. Nousuveden mutkittelua rantakivien välissä. Lempeitä lampaita rantanurmikolla ja taustalla vuorilta virtaava vesiputous. Luonto näytti yhtaikaa kauneutensa ja mahtinsa. Meren mahti ja vuorten jylhä korkeus ylittivät ihmisen voimat. Tätä kauneutta ei niin vain kesytetä.

Meren mahti.

Uttakleivissä ja Hauklandilla useita patikkareittejä

Haukland beachille kulkee Uttakleivistä mertamyötäilevä patikkareitti ja tunneli. Haastavampaa haikkia kaipaava voi nousta Veggen (Uttakleivin puolelta) tai Mannen (Hauklandin puolelta) vuoren huipulle katselemaan rantoja lintuperspektiivistä.

Näkymä Hauklandilta Uttakleiviin päin.

Uttakleiv beachillä voi myös yöpyä. Sekä pysäköinti että yöpyminen maksetaan parkkiautomaattiin. Alueelta löytyy wc ja vesipiste.

Norjasta tulossa vielä monta mielenkiintoista juttua! Tsekkaa myös jo julkaistut Norja jutut ja videot:

Silverfallet -Miljoonien kauniiden kivien ja kristallinkirkkaan veden valtakunta

Lammasputous, Risteilijäputous, Shellputous, Karavaanariputous, L.O.L. -putous ja 7 putousta kerralla!

Pieni askel norjalaisille, mutta valtava harppaus Pohjanmaan pojille – Nousu Offersøykammenille

Pieni askel norjalaisille, mutta valtava harppaus Pohjanmaan pojille – Nousu Offersøykammenille

Offersøykammen kohoaa ylös Norjanmerestä kohti sinistä taivasta. Otamme ensimmäiset askeleet vuoren laelle vievällä polulla. Kuulemme vielä aaltojen liplatuksen rantakivikossa. Aavistus odotuksen kihelmöintiä vatsan pohjassa: millainen kiipeämisurakka meillä onkaan edessä? Millaisia maisemia huipulta avautuu vai ehtiikö nopeasti muuttuva sää puskea pilvet peittämään näköalan?

Pohjanmaalla vuori = Norjassa kumpu

444 metriä korkea Offersøykammen on Lofoottien mittakaavassa pieni huippu. Norjaan matkaavan kannattaa huomioida, että Norjassa pieni on ainakin Pohjanmaan mittakaavassa suuri tai jopa valtava. Kotikunnassamme Seinäjoella on useita karttaan merkittyjä vuoria, kuten Jouppilanvuori, Kyrkösvuori ja Tikkuvuori. Korkein niistä on Jouppilanvuori (118 metriä merenpinnasta ja 68 metriä juurelta huipulle). Tikkuvuoren korkeus lienee parikymmentä metriä. Näiden rinnalla Offersøykammen on jättiläinen.

Nousu merenrannasta ja Mikki Hiiri -Järvi

Vietimme perheen kanssa viikon päivät Pohjois-Norjassa. Majoituimme muutaman yön Lofooteilla kalastajamökissä Leknesin lähellä. Köpöttelimme mökiltä Offersøykammenille johtavan reitin alkuun. Reitin lähtöpiste on aivan E10-tien kupeessa. Katsahdimme vielä rannalle päin ja lähdimme kiipeämään vuoren rinnettä.

Nousimme askel toisensa jälkeen puiden välissä kulkevaa reittiä. Ennen puurajaa reitti on paikka paikoin hyvinkin jyrkkää ja kivikkoista. Niistä pääsee kyllä lapsetkin nousemaan, kunhan varautuu taukoihin ja varaa mukaan sopivia retkieväitä. Jo rinteen puolenvälin paikkeilla aukeaa huikeita näkymiä. Istuimme koko perhe pitkään reilun parin sadan metrin korkeudessa kivien päällä ihailemassa maisemia. Viereisen matalamman huipun päällä välkehtii lampi. Hauskan muotonsa vuoksi lapset nimesivät sen Mikki Hiiri -Järveksi. Meri kimmeltää kalastajamökkien takana. Vaimoa ja nuorempaa lasta vaivannut flunssa pakotti heidät kääntymään taukopaikalta takaisin. Pojan kanssa jatkoimme kohti huippua.

Näkymä puurajan tuntumasta.

Huiputus kannattaa -Turkoosia vettä, kultaisia biitsejä ja vuoren huippuja lintuperspektiivistä

Instagram on pullollaan toinen toistaan näyttävämpiä kuvia vuorten huiputuksista Lofooteilta ja muualta Norjasta. Katselimme näitä ennen reissua ja pohdimme miltä mahtaa tuntua, kun pääsee itse paikan päälle.

Matkalla huipulle pidimme vielä pienen hengähdystauon noin 300 metrin korkeudessa. Sen jälkeen reitti loiveni. Mietimme kävellessämme, joko edessä olisi jo määränpää vai avautuuko kumpareen päältä jälleen uusi nousu. Ei ilmaantunut uutta nousua. Pääsimme huipulle, josta aukesi näköalat, joita on vaikea sanoin kuvailla. Joka suunnassa oli jotain poikkeuksellisen kaunista nähtävää. Pohjoisessa Hauklandin pitkän vaalean hiekkarannan edustalla vesi kimmelsi turkoosina ja sinisenä. Kaakon suunnalla Leknes ja sitä ympäröivä taajama-alue näytti miniatyyrikaupungilta. Kuin oikeita rakennuksia ja autoja, mutta liian pieniä. Ympäröivien vuorten jyrkät rinteet piirsivät jylhiä muotokuviaan taivasta vasten.

Hetken suu auki tilannetta taivasteltuamme kaivoimme kamerat repuista ja rupesimme kuvaamaan. Kuviin tallentui todella paljon yksityiskohtia riippumatta siitä mihin suuntaan kameran linssin käänsi. Päätin ottaa jalustalta high resolution kuvia yksityiskohtien tallentamiseksi. Olin varautunut tähän jo ennen reissua. Ostin Foto-Formasta käytetyn langallisen kaukolaukaisimen, mikä osoittautui erinomaiseksi lisävarusteeksi HR-Kuvien ja pitkänvalotusajan kuvien ottamisessa. Poika kuvasi lensball -kuvia ja timelapse -videoita.

Leveä panoramanäkymä vuoren huipulta.
Leveä panoramanäkymä vuoren huipulta.

Merituuli tuntui kasvoilla, kunnes heikkeni ja lähes tyyntyi. Kellon lähestyessä kymmentä totesimme pojan kanssa olevamme vuoren huipulla yksin! Kaikki nämä näkymät ympärillämme. Olo tuntui samaan aikaan sekä tyhjältä että täydeltä. Nautimme vielä jonkin aikaan hetkestämme maailman katolla ennen paluuta merenrantaan.

Offersøykammenille autolla

Jatka Leknesistä E10 -tietä Å:ta kohti. Ohitettuasi keskustan jatka oikealle kääntyvää E10 -tietä. Ylitettyäsi sillan käänny vasemmalle ”Skreda” -tienviitan osoittamalle tielle (Offerøyveien). Parkkipaikka löytyy Offersøyveienin varrelta E10-tien ja rannan välistä. Matkaa Leknesistä kertyy noin 6,5 km. Autolta nouse E-10 -tielle. Polun alkua ei ole juurikaan merkitty, mutta sen kyllä näkee helposti. Reittikuvaus löytyy myös mm. 68north.com -sivuilta.

Lue myös aiempi juttu Silverfallet -Miljoonien kauniiden kivien ja kristallinkirkkaan veden valtakunta samalta reissulta. Useampi juttu Pohjois-Norjan reissulta ilmestyy lähiaikoina.

Katso video Offersoykammenilta Youtubesta.

Offersoykammenin ja muut blogin huippukohteet löydät myös kartalta!

Silverfallet -Miljoonien kauniiden kivien ja kristallinkirkkaan veden valtakunta

Olimme perheen kanssa viikon Lofooteilla. Menomatkan ajoimme Ruotsin Lapin läpi. Suomeen palasimme Kilpisjärven kautta. Mennessä erinomaiseksi taukopaikaksi osoittautui Silverfallet -vesiputous. Suomessa Hopeaputoukseksi kutsuttu Silverfallet hurmasi meidät pitkän autossa istumisen jälkeen kristallinkirkkaalla vedellään. Putouksen suurin yllätys odotti meitä kuitenkin vasta sen alapuolella.

Rakkasjohkan helmi Torniojärven rantakalliolla

Olimme etukäteen selvittäneet Silverfalletin olevan yli 30 metriä korkea portaittain kalliota alas laskeva kaskadi-putous. Se koostuu useammasta pienemmästä putouksesta. Jyrkin ja korkein porras on viimeisenä ennen Torniojärveä (Torneträsk).

Reilun tunnin ajon jälkeen Kiirunasta kohti Narvikkia saavuimme Rakkasjohka -Joelle.

Kiirunan jälkeen jylhemmiksi muuttuneissa maisemissa köröttelimme häikäisevän kauniita näkymiä ihaillen. Viimein totesimme saapuneemme Silverfalletille. Parkkeerasimme auton ja nappasimme kamerat mukaan. Autossa istumisen kangistamina jalkoja oikoen kävelimme parkkipaikalta joelle. Pysähdyimme kallioiselle rannalle. Ihailimme kristallinkirkkaan veden kulkua sileäksi hioutuneissa uomissa.

Joki kohisi alaspäin vuosien saatossa kallioon uurtamiaan uomia.
Rakkaudellisia kuvioita Rakkasjohkalla.

Jatkoimme polkua pitkin kalliota alaspäin. Putouksen suurimman pudotuksen yli johtaa silta. Sillalla putouksen korkeimman kohdan näkee hienosti, mutta kuvaaminen oli haastavaa ilmassa leijuvien vesipisaroiden takia.

Jyrkin ja korkein putouksen osa sillan kupeesta kuvattuna pystypanoraamana.

Seuraavaksi polku johdatti meidät lyhyen matkan alas järvenrantaan. Eteemme avautui putouksen ehdoton erikoisuus, alajuoksun lukemattomat sileiksi ja pyöreiksi hioutuneet pikkukivet. Toinen toistaan kauniimpia kiviä oli kasautunut valliksi, kuin lumikinokseksi talvella. Tyttäreni ihmetteli kivimäärää ja totesi: Näitä kauniita kiviä on niin paljon, että jos aikoisi viedä edes muutaman matkamuistoksi, niin ne eivät sopisi taskuihin. Pitäisi kantaa lippalakilla.

Turkoosi vesi lipui tasaisen sileäksi hioutuneiden kivien yli Torniojärveen. Valtava sileiden kiven määrä näytti innostavan useita putouksella kävijöitä leivänheittokilpailuun.

Kivipolanteelta ihailimme putousta ja takanamme avautuvaa korkeiden tuntureiden kehystämää järveä. Kaikki tuntui täydelliseltä. Emme olisi millään malttaneet lähteä jatkamaan matkaa.

Maisemat ovat niin kauniit, ettei Silverfalletilta raaskisi millään lähteä jatkamaan matkaa.
Katso video putoukselta Youtubesta!

Putous kartalla:

Lisää tunnelmia, kuvia ja videoita Norjan reissulta lähiaikoina. Seuraa blogia!

Lisää Kuvakulmilla -blogissa esiteltyä vesiputouksia löydät jutusta Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin.

Saukko-Ojan putous -Pientä ja kaunista (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 7)

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Sarjan seitsemännessä jutussa piipahdetaan suositun Korouoman patikkareitin varressa virtaavalla Saukko-Ojan putouksella.

Saukko-ojan putous on Korouoman metsien keiju, hento ja kaunis

Parkkeerasimme poikani kanssa Saukkovaaranpysäköintialueelle. Korouoman putousreissumme viimeinen päivä oli alkamassa. Nappasimme reput selkään ja lähdimme astelemaan Vanhaa hevostietä kulkevaa Koronjää -reittiä.

Saavuimme tuossa tuokiossa putoukselle. Joko olimme perillä? Poikani kysyi. Alle kilometrin päässä pysäköintialueelta sijaitsevan Saukko-ojan putouksen yllä on näköalatasanne. Koronjää -reitti kulkee senkautta. Laskeuduimme tasanteelta vähävetisenä virtaavan putouksen alapuolelle.

Saukko-ojan putous ei pauhaa, eikä raivoa. Kahdeksan metriäkorkea köngäs muistuttaa äänimaailmaltaan japanilaisen puutarhan rauhallistasuihkulähdettä. Solisevan virtauksen vierestä voi kävellä kastumatta. Hiljaista putousta on helppo kuvata kameran kastumatta.

Saukko-ojan putousta aikamme ihailtuamme jatkoimme Koronjää -reittiä eteenpäin. Polun varrella sijaitsevat Suomen tunnetuimpiin kuuluvat jääputoukset Jaska Jokunen, Ruskean virta ja Mammutti. Korouomaan virtaavien purojen vesi jäätyy talvisin rotkolaakson seiniin valtaviksi jäämuodostelmiksi.

Koronjää -reitti oli vaikuttava. Polulla pääsee ihailemaan Korouomaa korkeilta näköalapaikoilta. Rotkolaakson pohjalla reitti kulkee laajojen kivikoiden ohitse myötäillen välillä Korojoen mutkaista uomaa. Kaikkien Korouomassa vierailevien kannattaa ehdottomasti kiertää Koronjää.

Korouoma on ainutlaatuinen koskikeskus

Saukko-ojan putous oli 34 Suomessa näkemäni vesiputous. Liki kolmannes niistä sijaitsee Korouoman poikkeuksellisella alueella. Missään muualla Suomessa putouksia ei ole yhtä paljon. Julkaistuani neljä ensimmäistätämän juttusarjan osaa facebook -sivuni seuraaja lähetti kuvan uudesta putouksesta Korouomalla. Putous näytti kuvassa tosi kauniilta.

Otin yhteyttä Suomenvesiputoukset.fi -sivuston Jussi Laineeseen. Hän kertoi käyneensä putouksella pari kertaa. Laine oli parastaaikaa tekemässä uutuusputouksesta juttua Suomenvesiputoukset.fi -sivustolle. Ja niinhän siinä kävi, että kesken juttusarjan julkaisujen Korouoman putousmäärä kasvoi taas yhdellä uudella putouksella! Tämä viimeisimpänä putouksena Korouomalta suuren yleisön tietoon noussut putous on Neitoköngäs.

Juttusarjassa on aiemmin julkaistu bloggaus kuudelta Korouoman alueen putoukselta. Löydät jutut allaolevista linkeistä.

Alaköngäs ja Koivuköngäs -Kurttajoen Stan ja Oliven (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 6

Savotalla sammuminen leveän Koivukönkään Synnyn taustalla -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 5

Vuolas Auttiköngäs. Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kerokönkönkään luolaputous

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2. Vähänojanköngäs -Yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1. Paloköngäs.

Muut Kuvakulmien putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta. Lisää tietoa Saukko-Ojan putouksesta löydät Suomen vesiputoukset –sivustolta. Katso myös video Korouomalta, linkki alla!

Sumuinen ruska ja varis

Aamu oli tänään satumaisen kaunis Seinäjoen Kyrkösjärvellä. Pieni pakkanen ja peilityyni järvi. Veden yllä leijuva sumu. Harmaan sumuverhon takaa oranssina ja keltaisina loistavat lehtipuut. Jopa varis pysähtyi nauttimaan syksyn moninaisista väreistä.

 

Alaköngäs ja Koivuköngäs – Kurttajoen Stan ja Oliver (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 6)

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Seitsemäs juttu vie lukijan Alakönkäälle.

Alaköngäs ja Koivuköngäs -Kurttajoen Stan ja Oliver

Edellisessä jutussa vierailimme lyhyellä ja leveällä Koivukönkäällä. Viereinen Alaköngäs on sen vastakohta. Pitkä ja kapea. Ala- ja Koivuköngäs ovat kuin Ohukainen ja Paksukainen. Koivukönkäällä vesi syöksyy alas poikkeuksellisen leveänä virtana lähes pystysuoran kallion jyrkänteen yli. Alakönkään virta venyy pitkänä ja hoikkana nauhana kohti Korouoman rotkoa.

Koskea on vaikea nähdä kokonaan yhdellä vilkaisulla. Kallion laelta alkava koski kaartaa jyrkästi kulman taakse. Korouoman putouksista Alaköngäs oli poikani suosikki. Jyrkkien kallioseinien reunustamaa putousta voi valokuvata useista paikoista. Joissain kohdin kalliolta pääsee laskeutumaan aivan virran ääreen. Poikani kuvasi putousta varsinkin kallion korkeimmilta kohdilta. Jylhiltä kallioilta saa lintuperspektiivimäisen kuvakulman alapuolella pauhaavaan koskeen.

Juttusarjassa on aiemmin julkaistu bloggaus viideltä Korouoman alueen putoukselta. Löydät jutut allaolevista linkeistä.

Savotalla sammuminen leveän Koivukönkään Synnyn taustalla -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 5

Vuolas Auttiköngäs. Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kerokönkönkään luolaputous

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2. Vähänojanköngäs -Yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1. Paloköngäs.

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3 Kerökönkään luolaputous

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Sarjassa on jo julkaistu juttu Kirkkaan erämaisesta Palokönkäästä sekä juttu Vähänojanköngäs – yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista.

Luola ja muurahaisia Kerökönkäällä

Kerokönkään putous virtaa metsän siimeksessä, eikä sinne johda polkua. Kävelymatka metsän halki putoukselle ei kuitenkaan ole pitkä. Lompsimme pojan kanssa könkäälle Kaarlojoentieltä. Lähestyessämme putousta korviimme kantautui kosken kuohu ja puunrunkojen lomasta vilkkui välkehtivä vesi.

Saavuimme putoukselle sivusuunnalta, suoraan keskeltä kuivaa kangasmetsää ja kuin odottamatta putous oli edessämme jyrkkänä ja korkeana. Kerokönkään yläpuolella vesi virtaa leppeän rauhallisesti. Köngäs ikään kuin yllättää Kero-ojassa virtaavan veden ja paiskaa sen äkisti voimalla neljä metriä alaspäin.

 

Putouksen ääreen päästyämme päätimme syödä eväät. Poika löysi meille erinomaisen mättään istuinpenkiksi. Mättäällä istuessamme alkoi muurahaisia kiivetä housunlahjetta ylöspäin. Istuinalustamme osoittautui muurahaisten kodiksi. Karistettuamme muurahaiset housuista pääsimme viimein nauttimaan eväistämme. Leivän syönnin lomassa katselimme putousta ja meitä ympäröivää maisemaa. Vastarannalla putouksen vieressä oli kalliossa ulkoneva lippa. Kun viimeisetkin muruset oli mutusteltu, päätimme ylittää joen. Taiteilimme kiviä pitkin toiselle rannalle.

Poika konttasi kallion koloon. Sinne mahtuu juuri ja juuri, jos vaikka sade sattuu yllättämään.

Keroköngäs on 30:s Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta. Lisää tietoa Kerokönkäästä löydät Suomen vesiputoukset –sivustolta.

Lähiaikoina julkaistaan juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4. Kannattaa vierailla blogissa! Lue myös aiempi juttu  Osa 1 Paloköngäs ja Osa 2 Vähänojanköngäs -yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista.

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2 Vähänojanköngäs – yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä. 19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Juttusarjan aloitti Paloköngäs. Nyt vuoron saa Vähänojanköngäs.

Tiimalasin taikaa Vähänojankönkäällä

Tiimalasin muotoiset vesiputoukset ovat harvinaisia. Patikkareitin varrelta löytyy esimerkiksi Shepperd’s Dell Yhdysvaltain Oregonin Columbiajoessa ja Shuck Ridge Creekin vesiputous Pohjois-Carolinassa.

Suomen ainoa ja yksi kauneimmista tiimalasiputouksista on Vähänojanköngäs. Rovaniemen itäosassa Vanttauskoskella sijaitseva putous on kuusi metriä korkea. Putouksen yläosa on kuin ylöspäin aukeava ja alaosa päinvastoin alaspäin aukeava viuhka.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080072
Vähänojanköngäs alkukesän asussaan.

Vähänojankönkäälle pääsee nopeasti Rovaniemi – Kuusamo tieltä. Poikkesimme putouksella matkatessamme Seinäjoelta Wanha Autti Campingiin. Parkkeerasimme pojan kanssa Kuusamontieltä kääntyvälle nimettömälle metsäautotielle. Vastakkaiseen suuntaan lähtee Hyypiöharjuntie. Noin sadan metrin päässä nimettömällä metsäautotiellä on kääntöpaikka, johon jätimme auton. Kävelimme polkua pitkin parisataa metriä voimalinjalle, jota myöten laskeuduimme Vähäojan varteen.

Suomenvesiputoukset.fi -kuvauksen perusteella tiesimme odottaa erikoista putousta. Ennen putoukselle saapumista jännitys kasvoi. Pohdimme, onko putous todella tiimalasin muotoinen? Vähäojan vartta talsiessa kuulimme voimistuvan veden kohinan. Tiesimme, että olemme lähellä.

Saavuttuamme putoukselle tiimalasin muotoinen virtaus mykisti. Vesi todella supistui pieneen suppiloon ja levisi uudelleen laajaksi viuhkaksi. Keväällä ilmiö lienee vielä voimakkaampi.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080074

 

Vähänojankönkäällä on helppoa vaihtaa kuvakulmaa

Vähänojankönkäällä valokuvaaminen oli helppoa. Vähäojan pystyy ylittämään saappailla putouksen ylä- ja alapuolilta. Kokeilin kuvata putousta suoraan sen yläpuolelta. Yläkuvista tulikin kivan näköisiä, vaikka tiimalasin muoto ei niissä korostukaan samalla tavalla kuin suoraan edestä otetuissa kuvissa.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080100
Putous niskalta alaspäin kuvattuna.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080087
Poika otti muutamia kuvia suoraan putouksen sivulta Olympuksen vedenkestävällä Tough TG-4 -kameralla.

Vähänojanköngäs on 29 Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta.

Lähiaikoina julkaistaan juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kannattaa vierailla blogissa! Lue myös aiempi juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1 Paloköngäs.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080068
Vähänojanköngäs kuuden sekunnin valotusajalla kuvattuna.

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1 Paloköngäs

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Juttusarjan aloittaa Paloköngäs.

 

Paloköngäs

Parkkeerasimme pojan kanssa Rovaniementien varteen pysäköintialueelle. Autosta noustessa Palojoessa virtaava vesi vilkkui puiden takaa. Heitimme reput selkään ja lähdimme kulkemaan joen vartta alajuoksulle. Polku seuraili jokea, joka syöksyi koskena pauhaten lähes koko matkan putoukselle asti. Joen rannat olivat avoimet. Täällä rantapusikot eivät vaikeuta kulkemista eivätkä haittaa kuvaamista. Noin vartin kävelyn jälkeen koski jyrkkeni. Lähestyimme putousta. Näytti siltä, että vesi kiihdytti vauhtiaan joessa ennen päätymistä järven lempeään syleilyyn.

Jyrkkäreunaiseen Auttijärveen laskeva Palojoen putous on ainutlaatuinen. Kirkasvetinen joki keskellä Lapin metsiä virtasi raikkaana ja elävöittävänä. Astelin rantaan ja katselin joen pohjan kiviä välkehtivän veden läpi. Kumarruin ja hörppäsin virkistävää vettä. Tuli mahtava fiilis. Tuntui kuin tankkaisi luonnon energiaa suoraan lähteestä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Koskikara nappasi hyönteisen nokkaansa.

Katselimme pojan kanssa järveen virtaavaa putousta. Koskikara taiteili rantakivillä. Lintu pyydysti ruokaa poikasilleen. Aikamme putousta ihailtuamme pakkasimme kamppeet ja suuntasimme seuraavalle könkäälle.

Paloköngäs on 28 Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta. Lisää tietoa Palokönkäästä löydät Suomen vesiputoukset –sivustolta.

Hellekävely Kiimakalliolle -Levaneva on erämainen luontoalue Pohjanmaan sydämessä

Etelä-Pohjanmaan suurimpiin yhtenäisiin suoalueisiin kuuluvan Levannevan reunalla seistessä nöyryys valtaa mielen. Tätä lähes horisonttiin jatkuvaa suota ei jaksaisi kävellen ylittää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Levannevan suolakeudella ”ei silimä pökkää!”

Suolla liikkujien onneksi  Metsähallitus on rakentanut Levanevalle pitkospuut. Reitille pääsee Maalarinmaan ja Peräkylän pysäköintipaikoilta.

Olin jo pitkään ihaillut netistä Jurvan, Laihian ja Ilmajoen rajamailla sijaitsevan Levanevan kuvia. Paikan päälle pääsin 2018 toukokuun helteiden lämmössä. Kävelin parkkipaikalta Maalarinmaalle, sieltä pitkospuita Kiimakalliolle ja takaisin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kiimakallio, Vetelänkiimansaari ja Kiimakallionmaa sijaitsevat lähekkäin pitkospuureitin varrella.

Levaneva rauhoitti erämaisuudellaan ja suuruudellaan. Mieleeni jäivät myös lukuisat kiima -alkuiset paikannimet. Soitin tutulleni Jurvaan ja tiedustelin Kiimanimien alkuperää. Ystäväni tarjoutui selvittämään asiaa. Muutaman päivän kuluttua hän palasi asiaan. Useista tiedusteluista huolimatta kiimaiset paikannimet jäivät mysteeriksi. Jos jollain lukijoista on tietoa asiasta, ole kiitos yhteydessä! Erikoisista paikannimistä kiinnostuneiden kannattaa lukea myös juttu Hävyttömän idyllinen Mulkkujärvi.

Laajempi juttu Levanevasta julkaistaan lähiaikoina Retkipaikassa.