Saukko-Ojan putous -Pientä ja kaunista (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 7)

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Sarjan seitsemännessä jutussa piipahdetaan suositun Korouoman patikkareitin varressa virtaavalla Saukko-Ojan putouksella.

Saukko-ojan putous on Korouoman metsien keiju, hento ja kaunis

Parkkeerasimme poikani kanssa Saukkovaaranpysäköintialueelle. Korouoman putousreissumme viimeinen päivä oli alkamassa. Nappasimme reput selkään ja lähdimme astelemaan Vanhaa hevostietä kulkevaa Koronjää -reittiä.

Saavuimme tuossa tuokiossa putoukselle. Joko olimme perillä? Poikani kysyi. Alle kilometrin päässä pysäköintialueelta sijaitsevan Saukko-ojan putouksen yllä on näköalatasanne. Koronjää -reitti kulkee senkautta. Laskeuduimme tasanteelta vähävetisenä virtaavan putouksen alapuolelle.

Saukko-ojan putous ei pauhaa, eikä raivoa. Kahdeksan metriäkorkea köngäs muistuttaa äänimaailmaltaan japanilaisen puutarhan rauhallistasuihkulähdettä. Solisevan virtauksen vierestä voi kävellä kastumatta. Hiljaista putousta on helppo kuvata kameran kastumatta.

Saukko-ojan putousta aikamme ihailtuamme jatkoimme Koronjää -reittiä eteenpäin. Polun varrella sijaitsevat Suomen tunnetuimpiin kuuluvat jääputoukset Jaska Jokunen, Ruskean virta ja Mammutti. Korouomaan virtaavien purojen vesi jäätyy talvisin rotkolaakson seiniin valtaviksi jäämuodostelmiksi.

Koronjää -reitti oli vaikuttava. Polulla pääsee ihailemaan Korouomaa korkeilta näköalapaikoilta. Rotkolaakson pohjalla reitti kulkee laajojen kivikoiden ohitse myötäillen välillä Korojoen mutkaista uomaa. Kaikkien Korouomassa vierailevien kannattaa ehdottomasti kiertää Koronjää.

Korouoma on ainutlaatuinen koskikeskus

Saukko-ojan putous oli 34 Suomessa näkemäni vesiputous. Liki kolmannes niistä sijaitsee Korouoman poikkeuksellisella alueella. Missään muualla Suomessa putouksia ei ole yhtä paljon. Julkaistuani neljä ensimmäistätämän juttusarjan osaa facebook -sivuni seuraaja lähetti kuvan uudesta putouksesta Korouomalla. Putous näytti kuvassa tosi kauniilta.

Otin yhteyttä Suomenvesiputoukset.fi -sivuston Jussi Laineeseen. Hän kertoi käyneensä putouksella pari kertaa. Laine oli parastaaikaa tekemässä uutuusputouksesta juttua Suomenvesiputoukset.fi -sivustolle. Ja niinhän siinä kävi, että kesken juttusarjan julkaisujen Korouoman putousmäärä kasvoi taas yhdellä uudella putouksella! Tämä viimeisimpänä putouksena Korouomalta suuren yleisön tietoon noussut putous on Neitoköngäs.

Juttusarjassa on aiemmin julkaistu bloggaus kuudelta Korouoman alueen putoukselta. Löydät jutut allaolevista linkeistä.

Alaköngäs ja Koivuköngäs -Kurttajoen Stan ja Oliven (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 6

Savotalla sammuminen leveän Koivukönkään Synnyn taustalla -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 5

Vuolas Auttiköngäs. Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kerokönkönkään luolaputous

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2. Vähänojanköngäs -Yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1. Paloköngäs.

Muut Kuvakulmien putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta. Lisää tietoa Saukko-Ojan putouksesta löydät Suomen vesiputoukset –sivustolta. Katso myös video Korouomalta, linkki alla!

Sumuinen ruska ja varis

Aamu oli tänään satumaisen kaunis Seinäjoen Kyrkösjärvellä. Pieni pakkanen ja peilityyni järvi. Veden yllä leijuva sumu. Harmaan sumuverhon takaa oranssina ja keltaisina loistavat lehtipuut. Jopa varis pysähtyi nauttimaan syksyn moninaisista väreistä.

 

Alaköngäs ja Koivuköngäs – Kurttajoen Stan ja Oliver (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 6)

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Seitsemäs juttu vie lukijan Alakönkäälle.

Alaköngäs ja Koivuköngäs -Kurttajoen Stan ja Oliver

Edellisessä jutussa vierailimme lyhyellä ja leveällä Koivukönkäällä. Viereinen Alaköngäs on sen vastakohta. Pitkä ja kapea. Ala- ja Koivuköngäs ovat kuin Ohukainen ja Paksukainen. Koivukönkäällä vesi syöksyy alas poikkeuksellisen leveänä virtana lähes pystysuoran kallion jyrkänteen yli. Alakönkään virta venyy pitkänä ja hoikkana nauhana kohti Korouoman rotkoa.

Koskea on vaikea nähdä kokonaan yhdellä vilkaisulla. Kallion laelta alkava koski kaartaa jyrkästi kulman taakse. Korouoman putouksista Alaköngäs oli poikani suosikki. Jyrkkien kallioseinien reunustamaa putousta voi valokuvata useista paikoista. Joissain kohdin kalliolta pääsee laskeutumaan aivan virran ääreen. Poikani kuvasi putousta varsinkin kallion korkeimmilta kohdilta. Jylhiltä kallioilta saa lintuperspektiivimäisen kuvakulman alapuolella pauhaavaan koskeen.

Juttusarjassa on aiemmin julkaistu bloggaus viideltä Korouoman alueen putoukselta. Löydät jutut allaolevista linkeistä.

Savotalla sammuminen leveän Koivukönkään Synnyn taustalla -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 5

Vuolas Auttiköngäs. Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kerokönkönkään luolaputous

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2. Vähänojanköngäs -Yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1. Paloköngäs.

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3 Kerökönkään luolaputous

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Sarjassa on jo julkaistu juttu Kirkkaan erämaisesta Palokönkäästä sekä juttu Vähänojanköngäs – yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista.

Luola ja muurahaisia Kerökönkäällä

Kerokönkään putous virtaa metsän siimeksessä, eikä sinne johda polkua. Kävelymatka metsän halki putoukselle ei kuitenkaan ole pitkä. Lompsimme pojan kanssa könkäälle Kaarlojoentieltä. Lähestyessämme putousta korviimme kantautui kosken kuohu ja puunrunkojen lomasta vilkkui välkehtivä vesi.

Saavuimme putoukselle sivusuunnalta, suoraan keskeltä kuivaa kangasmetsää ja kuin odottamatta putous oli edessämme jyrkkänä ja korkeana. Kerokönkään yläpuolella vesi virtaa leppeän rauhallisesti. Köngäs ikään kuin yllättää Kero-ojassa virtaavan veden ja paiskaa sen äkisti voimalla neljä metriä alaspäin.

 

Putouksen ääreen päästyämme päätimme syödä eväät. Poika löysi meille erinomaisen mättään istuinpenkiksi. Mättäällä istuessamme alkoi muurahaisia kiivetä housunlahjetta ylöspäin. Istuinalustamme osoittautui muurahaisten kodiksi. Karistettuamme muurahaiset housuista pääsimme viimein nauttimaan eväistämme. Leivän syönnin lomassa katselimme putousta ja meitä ympäröivää maisemaa. Vastarannalla putouksen vieressä oli kalliossa ulkoneva lippa. Kun viimeisetkin muruset oli mutusteltu, päätimme ylittää joen. Taiteilimme kiviä pitkin toiselle rannalle.

Poika konttasi kallion koloon. Sinne mahtuu juuri ja juuri, jos vaikka sade sattuu yllättämään.

Keroköngäs on 30:s Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta. Lisää tietoa Kerokönkäästä löydät Suomen vesiputoukset –sivustolta.

Lähiaikoina julkaistaan juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4. Kannattaa vierailla blogissa! Lue myös aiempi juttu  Osa 1 Paloköngäs ja Osa 2 Vähänojanköngäs -yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista.

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2 Vähänojanköngäs – yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä. 19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Juttusarjan aloitti Paloköngäs. Nyt vuoron saa Vähänojanköngäs.

Tiimalasin taikaa Vähänojankönkäällä

Tiimalasin muotoiset vesiputoukset ovat harvinaisia. Patikkareitin varrelta löytyy esimerkiksi Shepperd’s Dell Yhdysvaltain Oregonin Columbiajoessa ja Shuck Ridge Creekin vesiputous Pohjois-Carolinassa.

Suomen ainoa ja yksi kauneimmista tiimalasiputouksista on Vähänojanköngäs. Rovaniemen itäosassa Vanttauskoskella sijaitseva putous on kuusi metriä korkea. Putouksen yläosa on kuin ylöspäin aukeava ja alaosa päinvastoin alaspäin aukeava viuhka.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080072
Vähänojanköngäs alkukesän asussaan.

Vähänojankönkäälle pääsee nopeasti Rovaniemi – Kuusamo tieltä. Poikkesimme putouksella matkatessamme Seinäjoelta Wanha Autti Campingiin. Parkkeerasimme pojan kanssa Kuusamontieltä kääntyvälle nimettömälle metsäautotielle. Vastakkaiseen suuntaan lähtee Hyypiöharjuntie. Noin sadan metrin päässä nimettömällä metsäautotiellä on kääntöpaikka, johon jätimme auton. Kävelimme polkua pitkin parisataa metriä voimalinjalle, jota myöten laskeuduimme Vähäojan varteen.

Suomenvesiputoukset.fi -kuvauksen perusteella tiesimme odottaa erikoista putousta. Ennen putoukselle saapumista jännitys kasvoi. Pohdimme, onko putous todella tiimalasin muotoinen? Vähäojan vartta talsiessa kuulimme voimistuvan veden kohinan. Tiesimme, että olemme lähellä.

Saavuttuamme putoukselle tiimalasin muotoinen virtaus mykisti. Vesi todella supistui pieneen suppiloon ja levisi uudelleen laajaksi viuhkaksi. Keväällä ilmiö lienee vielä voimakkaampi.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080074

 

Vähänojankönkäällä on helppoa vaihtaa kuvakulmaa

Vähänojankönkäällä valokuvaaminen oli helppoa. Vähäojan pystyy ylittämään saappailla putouksen ylä- ja alapuolilta. Kokeilin kuvata putousta suoraan sen yläpuolelta. Yläkuvista tulikin kivan näköisiä, vaikka tiimalasin muoto ei niissä korostukaan samalla tavalla kuin suoraan edestä otetuissa kuvissa.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080100
Putous niskalta alaspäin kuvattuna.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080087
Poika otti muutamia kuvia suoraan putouksen sivulta Olympuksen vedenkestävällä Tough TG-4 -kameralla.

Vähänojanköngäs on 29 Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta.

Lähiaikoina julkaistaan juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kannattaa vierailla blogissa! Lue myös aiempi juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1 Paloköngäs.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080068
Vähänojanköngäs kuuden sekunnin valotusajalla kuvattuna.

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1 Paloköngäs

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Juttusarjan aloittaa Paloköngäs.

 

Paloköngäs

Parkkeerasimme pojan kanssa Rovaniementien varteen pysäköintialueelle. Autosta noustessa Palojoessa virtaava vesi vilkkui puiden takaa. Heitimme reput selkään ja lähdimme kulkemaan joen vartta alajuoksulle. Polku seuraili jokea, joka syöksyi koskena pauhaten lähes koko matkan putoukselle asti. Joen rannat olivat avoimet. Täällä rantapusikot eivät vaikeuta kulkemista eivätkä haittaa kuvaamista. Noin vartin kävelyn jälkeen koski jyrkkeni. Lähestyimme putousta. Näytti siltä, että vesi kiihdytti vauhtiaan joessa ennen päätymistä järven lempeään syleilyyn.

Jyrkkäreunaiseen Auttijärveen laskeva Palojoen putous on ainutlaatuinen. Kirkasvetinen joki keskellä Lapin metsiä virtasi raikkaana ja elävöittävänä. Astelin rantaan ja katselin joen pohjan kiviä välkehtivän veden läpi. Kumarruin ja hörppäsin virkistävää vettä. Tuli mahtava fiilis. Tuntui kuin tankkaisi luonnon energiaa suoraan lähteestä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Koskikara nappasi hyönteisen nokkaansa.

Katselimme pojan kanssa järveen virtaavaa putousta. Koskikara taiteili rantakivillä. Lintu pyydysti ruokaa poikasilleen. Aikamme putousta ihailtuamme pakkasimme kamppeet ja suuntasimme seuraavalle könkäälle.

Paloköngäs on 28 Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta. Lisää tietoa Palokönkäästä löydät Suomen vesiputoukset –sivustolta.

Hellekävely Kiimakalliolle -Levaneva on erämainen luontoalue Pohjanmaan sydämessä

Etelä-Pohjanmaan suurimpiin yhtenäisiin suoalueisiin kuuluvan Levannevan reunalla seistessä nöyryys valtaa mielen. Tätä lähes horisonttiin jatkuvaa suota ei jaksaisi kävellen ylittää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Levannevan suolakeudella ”ei silimä pökkää!”

Suolla liikkujien onneksi  Metsähallitus on rakentanut Levanevalle pitkospuut. Reitille pääsee Maalarinmaan ja Peräkylän pysäköintipaikoilta.

Olin jo pitkään ihaillut netistä Jurvan, Laihian ja Ilmajoen rajamailla sijaitsevan Levanevan kuvia. Paikan päälle pääsin 2018 toukokuun helteiden lämmössä. Kävelin parkkipaikalta Maalarinmaalle, sieltä pitkospuita Kiimakalliolle ja takaisin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kiimakallio, Vetelänkiimansaari ja Kiimakallionmaa sijaitsevat lähekkäin pitkospuureitin varrella.

Levaneva rauhoitti erämaisuudellaan ja suuruudellaan. Mieleeni jäivät myös lukuisat kiima -alkuiset paikannimet. Soitin tutulleni Jurvaan ja tiedustelin Kiimanimien alkuperää. Ystäväni tarjoutui selvittämään asiaa. Muutaman päivän kuluttua hän palasi asiaan. Useista tiedusteluista huolimatta kiimaiset paikannimet jäivät mysteeriksi. Jos jollain lukijoista on tietoa asiasta, ole kiitos yhteydessä! Erikoisista paikannimistä kiinnostuneiden kannattaa lukea myös juttu Hävyttömän idyllinen Mulkkujärvi.

Laajempi juttu Levanevasta julkaistaan lähiaikoina Retkipaikassa.

Paalijärven Patikka on auennut! Eteläpohjalaiset luonnossaliikkujat saivat uuden patikkareitin

Paalijärven patikka on 23 kilometrin mittainen rengasreitti, joka kulkee läpi peltojen ja hyvin hoidettujen talousmetsien. Retin varrelta löytyy useita paikallishistorian merkkipaikkoja. Paalijärven kierroksella on useita luonnonkauniita kallioita ja ”Eiffeltorni”.

Reitin avajaisia vietettiin 10.5.2018 osana valtakunnallista Unelmien liikuntapäivä -Kampanjaa. Reitin varrelle oli järjestetty taukopaikkoja.

 

 

Oli hienoa päästä kiertämään Etelä-Pohjanmaan uusin luontoreitti heti avajaispäivänä. Päällimmäisenä mieleeni painuivat hienot kalliot, hyvät taukopaikat ja vapaaehtoisten valtava panos reitin rakentamisessa.

Lue lisää Paalijärven Patikasta Retkipaikan jutusta Tanssilavalta Eiffeltornille.

Voi elämäni kevät! -Toinen toistaan kauniimpia auringonlaskuja Seinäjoella ja lisää tulee

Katselin eilen iltana yhdeksän aikoihin läntiselle taivaanrannalle. Näytti taas tyyntyvän illaksi. Horisontin yläpuolelle kerääntyi pilviä. Mahdollisuudet kauniille auringonlaskulle vaikuttivat hyviltä.

Nappasin kamerarepun selkään ja kävelin Kyrkösjärven rantaan. Pidän eniten auringonlaskuista, joissa taivaanrannalla on hatara pilviverho. Tällöin iltarusko pääsee maalaamaan vain osan taivaasta. Se värjää pilvien reunat sekä raot milloin oransseiksi, milloin  punertaviksi. Osa taivaanrannasta saattaa samaan aikaan jäädä syvän siniseksi, jopa mustaksi.

Eilen taivas oli lähellä täydellistä. Voimakkaimmat värit jäivät syntymättä, koska pilviverho oli paksuin juuri siinä kohdassa, missä aurinko painui horisontin taa. Kuitenkin auringonlaskun ”molemmin puolin” taivaanranta värjäytyi vaaleankeltaiseksi ja oranssiksi. Peilityyneen järven pintaan piirtyneet pilvien muodot ja värit mykistivät. Kouraisi vatsanpohjasta. Ajattelin, että voi elämäni kevät kun on kaunis auringonlasku.

Viime viikkoisia auringonlaskuja löydät jutusta Aurinko laskee kohti kesää

Aurinko laskee kohti kesää

Huhtikuun lähestyessä loppuaan aurinko laskee Seinäjoella ilta yhdeksän kieppeillä. Kauniit värit värjäävät illat. Tyynen veden ja jäälauttojen ylle laskeva aurinko on uskomaton näky pimeän talven jälkeen. Tätä kannattaa odottaa vuosi vuoden jälkeen!

Katso myös vuoden 2016 huhtikuun auringonlaskuja.