Posio

Saukko-Ojan putous -Pientä ja kaunista (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 7)

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä. 19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Sarjan seitsemännessä jutussa piipahdetaan suositun Korouoman patikkareitin varressa virtaavalla Saukko-Ojan putouksella.

Saukko-ojan putous on Korouoman metsien keiju, hento ja kaunis

Parkkeerasimme poikani kanssa Saukkovaaranpysäköintialueelle. Korouoman putousreissumme viimeinen päivä oli alkamassa. Nappasimme reput selkään ja lähdimme astelemaan Vanhaa hevostietä kulkevaa Koronjää -reittiä.

Saavuimme tuossa tuokiossa putoukselle. Joko olimme perillä? Poikani kysyi. Alle kilometrin päässä pysäköintialueelta sijaitsevan Saukko-ojan putouksen yllä on näköalatasanne. Koronjää -reitti kulkee senkautta. Laskeuduimme tasanteelta vähävetisenä virtaavan putouksen alapuolelle.

Kristallinkirkasta vettä Saukko-Ojalla.
Putous ylhäältäpäin kuvattuna.
Putouksen ympäristö on vehreää lehtoa.
Putouksen jyrkkyys näkyy parhaiten sivukuvissa.

Saukko-ojan putous ei pauhaa, eikä raivoa. Kahdeksan metriäkorkea köngäs muistuttaa äänimaailmaltaan japanilaisen puutarhan rauhallistasuihkulähdettä. Solisevan virtauksen vierestä voi kävellä kastumatta. Hiljaista putousta on helppo kuvata kameran kastumatta.

Saukko-ojan putousta aikamme ihailtuamme jatkoimme Koronjää -reittiä eteenpäin. Polun varrella sijaitsevat Suomen tunnetuimpiin kuuluvat jääputoukset Jaska Jokunen, Ruskean virta ja Mammutti. Korouomaan virtaavien purojen vesi jäätyy talvisin rotkolaakson seiniin valtaviksi jäämuodostelmiksi.

Koronjää -reitti oli vaikuttava. Polulla pääsee ihailemaan Korouomaa korkeilta näköalapaikoilta. Rotkolaakson pohjalla reitti kulkee laajojen kivikoiden ohitse myötäillen välillä Korojoen mutkaista uomaa. Kaikkien Korouomassa vierailevien kannattaa ehdottomasti kiertää Koronjää.

Korojään varrella riittää kiviröykkiöitä.
Rotkolaakson pohjalla kiermurteleva joki.
Näköalatasanteilta Korouoman mittasuhteet hahmottuvat parhaiten.
Mittasuhteet vetävät hiljaiseksi.

Korouoma on ainutlaatuinen koskikeskus

Saukko-ojan putous oli 34 Suomessa näkemäni vesiputous. Liki kolmannes niistä sijaitsee Korouoman poikkeuksellisella alueella. Missään muualla Suomessa putouksia ei ole yhtä paljon. Julkaistuani neljä ensimmäistätämän juttusarjan osaa facebook -sivuni seuraaja lähetti kuvan uudesta putouksesta Korouomalla. Putous näytti kuvassa tosi kauniilta.

Otin yhteyttä Suomenvesiputoukset.fi -sivuston Jussi Laineeseen. Hän kertoi käyneensä putouksella pari kertaa. Laine oli parastaaikaa tekemässä uutuusputouksesta juttua Suomenvesiputoukset.fi -sivustolle. Ja niinhän siinä kävi, että kesken juttusarjan julkaisujen Korouoman putousmäärä kasvoi taas yhdellä uudella putouksella! Tämä viimeisimpänä putouksena Korouomalta suuren yleisön tietoon noussut putous on Neitoköngäs.

Juttusarjassa on aiemmin julkaistu bloggaus kuudelta Korouoman alueen putoukselta. Löydät jutut allaolevista linkeistä.

Alaköngäs ja Koivuköngäs -Kurttajoen Stan ja Oliven (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 6

Savotalla sammuminen leveän Koivukönkään Synnyn taustalla -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 5

Vuolas Auttiköngäs. Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kerokönkönkään luolaputous

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2. Vähänojanköngäs -Yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1. Paloköngäs.

Muut Kuvakulmien putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta. Lisää tietoa Saukko-Ojan putouksesta löydät Suomen vesiputoukset –sivustolta. Katso myös video Korouomalta, linkki alla!

Alaköngäs ja Koivuköngäs – Kurttajoen Stan ja Oliver (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 6)

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Seitsemäs juttu vie lukijan Alakönkäälle.

Alaköngäs ja Koivuköngäs -Kurttajoen Stan ja Oliver

Edellisessä jutussa vierailimme lyhyellä ja leveällä Koivukönkäällä. Viereinen Alaköngäs on sen vastakohta. Pitkä ja kapea. Ala- ja Koivuköngäs ovat kuin Ohukainen ja Paksukainen. Koivukönkäällä vesi syöksyy alas poikkeuksellisen leveänä virtana lähes pystysuoran kallion jyrkänteen yli. Alakönkään virta venyy pitkänä ja hoikkana nauhana kohti Korouoman rotkoa.

Koskea on vaikea nähdä kokonaan yhdellä vilkaisulla. Kallion laelta alkava koski kaartaa jyrkästi kulman taakse. Korouoman putouksista Alaköngäs oli poikani suosikki. Jyrkkien kallioseinien reunustamaa putousta voi valokuvata useista paikoista. Joissain kohdin kalliolta pääsee laskeutumaan aivan virran ääreen. Poikani kuvasi putousta varsinkin kallion korkeimmilta kohdilta. Jylhiltä kallioilta saa lintuperspektiivimäisen kuvakulman alapuolella pauhaavaan koskeen.

Alaköngäs on oikeastaan yhden putouksen sijaan useiden putousten yhdistelmä.

Rantakallioilta on mahtava kuvata alla virtaavaa koskea.

Koskikara on elementissään putouksella.

Juttusarjassa on aiemmin julkaistu bloggaus viideltä Korouoman alueen putoukselta. Löydät jutut allaolevista linkeistä.

Savotalla sammuminen leveän Koivukönkään Synnyn taustalla -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 5

Vuolas Auttiköngäs. Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kerokönkönkään luolaputous

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2. Vähänojanköngäs -Yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1. Paloköngäs.

Savotalla sammuminen leveän Koivukönkään synnyn taustalla -Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 5

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Kuudennessa jutussa ihailemme leveän Koivukönkään virtausta.

Uittomiesten kostea ilta johti Korouoman nuorimman vesiputous syntymiseen

Istuin Koivuköngään alapuolelle tehdyllä tasanteella. Katselin kalliota. Joki ryöppysi sitä pitkin alas. Se levisi kalliota pitkin kuin merenneidon pyrstö. Putouksen leveys lienee kolminkertainen joen leveyteen nähden.

Leveää Koivuköngästä ihaillessani pohdin mitä lienee liikkunut samalla paikalla tukkijätkän mielessä kesällä 1893? Osasiko hän nauttia juuri syntyneen vesiputouksen kauneudesta? Koivukönkäällä on varsin erikoinen syntyhistoria. Reilut 100-vuotta sitten Kurttajoella tukinuitossa olleen jätkät olivat rakentaneet uittopatoja, eli tammeja. Säädettävien patojen avulla joen vedenkorkeus saatiin pysymään sopivana tukkien uittamista varten.

Erään vonkamiesten illanvieton jälkeen yksi uittojätkistä määrättiin tammen luo vedenkorkeutta seuraamaan. Hän kuitenkin nukahti työpisteelleen. Tammivahdin nukkuessa vesi mursi padon ja lähti etsimään uutta uomaa kohti korouoman rotkolaakson pohjaa. Virta raivasi itselleen tien parin sadan metrin päästä alkuperäisestä joen reitistä. Uuden reitin varteen osui kalliojyrkänne. Siihen paikkaan syntyi Koivuköngäs. Koivukönkäästä muodostui vuosikymmenten jälkeen yksi Lapin suosituimmista vesiputouksista.

Koivuköngäs kuvakulmilla-2 — Joella on käynyt onnenpotku päästessään virtaamaan alas näin hienolta kalliolta.

125-vuotias Koivuköngäs lumoaa katselijansa

Koivuköngäs sijaitsee Korouoman patikkareitin varrella. 125 vuoden ikäistä Koivuköngästä pääsee ihailemaan portaita pitkin suoraan putouksen alapuolelle. Putous vangitsee kuvaajan huomion 100%:sti. Kaikki muu unohtuu veden kohinan keskellä ja putouksen täyttäessä verkkokalvot.

Koivuköngäs kuvakulmilla-1 — Leveä virta täyttää laajakulmaisenkin objektiivin. Kuva on otettu Olympuksen TG-4 kameralla + kalansilmälisäkkeellä. Kuva: Helmeri Hintsa.

Putousta kuvattuamme nousimme portaita joen törmälle. Sinne rakennetulta laavulta katselimme Koivuköngästä vielä hetken.

Putouksilta lähtiessä minulle tulee aina haikea olo. Kuin lähtisi lomamatkalta kotiin. Nyt lähdöntunne ei kasvanut kovin suureksi. Seuraava putouskohteemme, Alaköngäs, odotti meitä vain 15 minuutin kävelymatkan päässä! Siirrytään Alakönkäälle juttusarjan seuraavassa osassa.

Löydät lisää Korouoman putouksia juttusarjan aiemmista jutuista:

Vuolas Auttiköngäs. Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kerokönkönkään luolaputous

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2. Vähänojanköngäs -Yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1. Paloköngäs.

Lisää tietoa Koivuköngäästä Suomen vesiputoukset -sivustolta ja Retkipaikasta.

Vuolas Auttiköngäs (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4)

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Sarjan neljännessä jutussa käväistään alueen tunnetuimmalla putouksella, Auttikönkäällä.

Auttiköngäs on helppo saavuttaa

Korouoman vesiputousmatkan toinen päivä käynnistyi Wanha Autti Campingin maittavalla aamupalalla. Vatsat täynnä suuntasimme auton nokan kohti Auttiköngästä.

Auttiköngäs-2-2 — Korkea kalaverkko Wanha Autti Campingin seinällä muistuttaa ajasta ennen Kemijoen rakentamista. Joessa pystyttiin käyttämään 1950-luvun alkuun asti monta metriä korkeita verkkoja Wanha Autti Campingin kohdalla. Nyt Kemijoki ohittaa Wanha Auttin maanalaista tunnelia pitkin. Joen uoman täyttää osittain Auttijoen vesi. Wanha Autti Campingistä järjestetään melontaretkiä Auttikönkäälle.

Putoukselle patikointiin ei tarvitse varustautua vaelluskamppeilla. Matkaa parkkipaikalta putouksen niskalle on vain muutama kymmenen metriä alaspäin viettävää rinnettä.

Virtaavan veden ääni kantautui korviimme parkkipaikalla autosta noustessamme. Mitä lähemmäs putousta laskeuduimme sitä kovempaa kosken pauhu kuului. Jyrkän kosken yläjuoksulta aukesi hieno näkymä kiviseinien reunustamaan rotkolaaksoon. Jatkoimme matkaa putouksen yli siltaa pitkin. Vesi rynni alitsemme laakson pohjalle lähes 20 metriä korkeaa putousta myöten.

Auttiköngäs-3-2 — Auttiköngäs on korkea putous. Putouksen vasemmalla puolelle on rakennettu puinen tukinuittoränni 1800-luvun lopussa. Putouksen niskalle on tehty pato. Sen avulla uittoränniin saatiin ohjattua riittävästi vettä.

Ylitettyämme Auttijoen nousimme parkkipaikan vastapäiselle joentörmälle. Se päällä kulkeva polku johdatti meidät läheiselle näköalapaikalle. Siellä oli hyvät olosuhteet kuvata putousta.

Korkea, mutta ei koskematon

Kanjonin pohjalle laskeva putous jäi itselleni hiukan etäiseksi. En päässyt putouksen ”iholle” asti. Tuntemaan roiskuvia pisaroita kasvoilla tai kuuntelemaan vierestä veden pauhantaa. Tulevaisuuden haaveeksi jäikin päästä kokemaan Auttiköngäs putouksen alapuolelta kanjonin pohjalta. Putouksen alapuolelle järjestetään melontaretkiä ainakin Wanha Autti Campingistä. Ainakin aloittelijan kannattaa matkan pituuden takia varata melontareissulle koko päivä aikaa.

Syöte_Helmeri-01.jpg — Kemiinjokeen laskevaa Auttijokea pitkin pääsee melomaan Auttikönkäälle asti. Pojan kanssa meloimme osan matkasta. Ensi kerralla perille asti!

Jylhään rotkolaaksoon Suomen mittakaavassa runsasvetisenä laskevan Auttikönkään ulkoasua latistivat ihmisen tekemät rakennelmat. Tukinuittoränni ja erityisesti betoninen patosilta putouksen yläosassa eivät tee oikeutta yhdelle Suomen suurimmista vesiputouksista.

Rakennelmista huolimatta korkea Auttiköngäs oli näyttävä näky. Putoukselle on lyhyt matka. Helppona saavuttaa se sopii myös perheen pienimmille matkakohteeksi. Auttikönkäältä löytyy patikkareitti, laavu ja kesäaikaan jopa kahvila. Lue Auttikönkäästä perheretkikohteena Retkipaikasta. Tarkemmat faktat Auttikönkään putouksesta löydät Suomen vesiputoukset -sivustolta.

Juttusarjan aiemmat osat löydät täältä:

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kerokönkönkään luolaputous

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2. Vähänojanköngäs -Yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1. Paloköngäs.

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3 Kerökönkään luolaputous

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Sarjassa on jo julkaistu juttu Kirkkaan erämaisesta Palokönkäästä sekä juttu Vähänojanköngäs – yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista.

Luola ja muurahaisia Kerökönkäällä

Kerokönkään putous virtaa metsän siimeksessä, eikä sinne johda polkua. Kävelymatka metsän halki putoukselle ei kuitenkaan ole pitkä. Lompsimme pojan kanssa könkäälle Kaarlojoentieltä. Lähestyessämme putousta korviimme kantautui kosken kuohu ja puunrunkojen lomasta vilkkui välkehtivä vesi.

Saavuimme putoukselle sivusuunnalta, suoraan keskeltä kuivaa kangasmetsää ja kuin odottamatta putous oli edessämme jyrkkänä ja korkeana. Kerokönkään yläpuolella vesi virtaa leppeän rauhallisesti. Köngäs ikään kuin yllättää Kero-ojassa virtaavan veden ja paiskaa sen äkisti voimalla neljä metriä alaspäin.

Poika kiipesi putouksen niskalle.

Kerokönkään harvinaisuus on kalliolippa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Muiden Korouoman alueen putousten tavoin Kerokönkään vesi on kristallinkirkasta.

Yövyimme Wanha Autti Campingissä. Harvan majoituspaikan lähellä on yhtä paljon vesiputouksia.

Putouksen ääreen päästyämme päätimme syödä eväät. Poika löysi meille erinomaisen mättään istuinpenkiksi. Mättäällä istuessamme alkoi muurahaisia kiivetä housunlahjetta ylöspäin. Istuinalustamme osoittautui muurahaisten kodiksi. Karistettuamme muurahaiset housuista pääsimme viimein nauttimaan eväistämme. Leivän syönnin lomassa katselimme putousta ja meitä ympäröivää maisemaa. Vastarannalla putouksen vieressä oli kalliossa ulkoneva lippa. Kun viimeisetkin muruset oli mutusteltu, päätimme ylittää joen. Taiteilimme kiviä pitkin toiselle rannalle.

Poika konttasi kallion koloon. Sinne mahtuu juuri ja juuri, jos vaikka sade sattuu yllättämään.

Keroköngäs on 30:s Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta. Lisää tietoa Kerokönkäästä löydät Suomen vesiputoukset –sivustolta.

Lähiaikoina julkaistaan juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4. Kannattaa vierailla blogissa! Lue myös aiempi juttu Osa 1 Paloköngäs ja Osa 2 Vähänojanköngäs -yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista.

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2 Vähänojanköngäs – yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Juttusarjan aloitti Paloköngäs. Nyt vuoron saa Vähänojanköngäs.

Tiimalasin taikaa Vähänojankönkäällä

Tiimalasin muotoiset vesiputoukset ovat harvinaisia. Patikkareitin varrelta löytyy esimerkiksi Shepperd’s Dell Yhdysvaltain Oregonin Columbiajoessa ja Shuck Ridge Creekin vesiputous Pohjois-Carolinassa.

Suomen ainoa ja yksi kauneimmista tiimalasiputouksista on Vähänojanköngäs. Rovaniemen itäosassa Vanttauskoskella sijaitseva putous on kuusi metriä korkea. Putouksen yläosa on kuin ylöspäin aukeava ja alaosa päinvastoin alaspäin aukeava viuhka.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080072 — Vähänojanköngäs alkukesän asussaan.

Vähänojankönkäälle pääsee nopeasti Rovaniemi – Kuusamo tieltä. Poikkesimme putouksella matkatessamme Seinäjoelta Wanha Autti Campingiin. Parkkeerasimme pojan kanssa Kuusamontieltä kääntyvälle nimettömälle metsäautotielle. Vastakkaiseen suuntaan lähtee Hyypiöharjuntie. Noin sadan metrin päässä nimettömällä metsäautotiellä on kääntöpaikka, johon jätimme auton. Kävelimme polkua pitkin parisataa metriä voimalinjalle, jota myöten laskeuduimme Vähäojan varteen.

Suomenvesiputoukset.fi -kuvauksen perusteella tiesimme odottaa erikoista putousta. Ennen putoukselle saapumista jännitys kasvoi. Pohdimme, onko putous todella tiimalasin muotoinen? Vähäojan vartta talsiessa kuulimme voimistuvan veden kohinan. Tiesimme, että olemme lähellä.

Saavuttuamme putoukselle tiimalasin muotoinen virtaus mykisti. Vesi todella supistui pieneen suppiloon ja levisi uudelleen laajaksi viuhkaksi. Keväällä ilmiö lienee vielä voimakkaampi.

Vähänojankönkäällä on helppoa vaihtaa kuvakulmaa

Vähänojankönkäällä valokuvaaminen oli helppoa. Vähäojan pystyy ylittämään saappailla putouksen ylä- ja alapuolilta. Kokeilin kuvata putousta suoraan sen yläpuolelta. Yläkuvista tulikin kivan näköisiä, vaikka tiimalasin muoto ei niissä korostukaan samalla tavalla kuin suoraan edestä otetuissa kuvissa.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080100 — Putous niskalta alaspäin kuvattuna.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080087 — Poika otti muutamia kuvia suoraan putouksen sivulta Olympuksen vedenkestävällä Tough TG-4 -kameralla.

Vähänojanköngäs on 29 Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta.

Lähiaikoina julkaistaan juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kannattaa vierailla blogissa! Lue myös aiempi juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1 Paloköngäs.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080068 — Vähänojanköngäs kuuden sekunnin valotusajalla kuvattuna.

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1 Paloköngäs

Putouksella ei esiinny kovaa linssin kastelevaa sumua. Rantaa pitkin pääsee helposti liikkumaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Paloköngäs

Parkkeerasimme pojan kanssa Rovaniementien varteen pysäköintialueelle. Autosta noustessa Palojoessa virtaava vesi vilkkui puiden takaa. Heitimme reput selkään ja lähdimme kulkemaan joen vartta alajuoksulle. Polku seuraili jokea, joka syöksyi koskena pauhaten lähes koko matkan putoukselle asti. Joen rannat olivat avoimet. Täällä rantapusikot eivät vaikeuta kulkemista eivätkä haittaa kuvaamista. Noin vartin kävelyn jälkeen koski jyrkkeni. Lähestyimme putousta. Näytti siltä, että vesi kiihdytti vauhtiaan joessa ennen päätymistä järven lempeään syleilyyn.

Jyrkkäreunaiseen Auttijärveen laskeva Palojoen putous on ainutlaatuinen. Kirkasvetinen joki keskellä Lapin metsiä virtasi raikkaana ja elävöittävänä. Astelin rantaan ja katselin joen pohjan kiviä välkehtivän veden läpi. Kumarruin ja hörppäsin virkistävää vettä. Tuli mahtava fiilis. Tuntui kuin tankkaisi luonnon energiaa suoraan lähteestä.

Katselimme pojan kanssa järveen virtaavaa putousta. Koskikara taiteili rantakivillä. Lintu pyydysti ruokaa poikasilleen. Aikamme putousta ihailtuamme pakkasimme kamppeet ja suuntasimme seuraavalle könkäälle.

Paloköngäs on 28 Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta. Lisää tietoa Palokönkäästä löydät Suomen vesiputoukset –sivustolta.

GEAR 360 kuvaa koko maailman ympäriltäsi

Eivätkö kaikki sopineet kuvaan? Kuvasitko videota edestäsi ja paras tapahtuma takanasi jäi taltioimatta? Samsungin GEAR 360 -kameralla nämä huolet ovat historian havinaa. Laite kuvaa kaiken ympärillään olevan.

Kaunis ja helppokäyttöinen

Samsungin muotoilijat ovat osuneet GEAR 360:stä suunnitellessaan napakymppiin. Voisiko kamera näyttää paremmalta?

GEAR 360 on todella helppokäyttöinen. Kameraa voi käyttää kännykkään ladattavalla sovelluksella tai laitteen omista painikkeista. Se käynnistyy Power-näppäimestä. Menu näppäimestä valitaan Settings, Video, Photo, Time lapse, Video looping tai HDR-kuva. Valinnan jälkeen OK-näppäimestä kamera ottaa kuvan, aloittaa videon tai valitsee asetuksista halutun kohdan. Äärimmäisen helposti ja loogisesti toimiva laite!

Ensimmäistä kertaa kännykän sovellusta avattaessa puhelin ja kamera tulee yhdistää. Myöhemmin kamera yhdistyy automaattisesti kännykkään kytkettäessä virta GEAR 360:een. Sovelluksella voi esikatsella kuvia. Kännykällä voi käyttää kameran kaikkia ominaisuuksia, kuten säätää valkotasapainoa, valotusta, ISO-Herkkyyden ylärajaa ja terävyyttä. Sovelluksella voi myös lukea kameran suomenkielistä käyttöohjetta.

GEAR 360 -videon ja kuvan laatu

Muiden 360 -kameroiden tapaan GEAR 360 muodostuu useammasta ”kamerasta”. Kaksi f/2,2-valovoimalla varustettua erittäin laajakulmaista linssiä kuvaavat päinvastaisiin suuntiin. Linssien takana kuvat tallentuvat 8,4 megapikselin kennoille. GEAR 360 tekniikka yhdistää kennoille tallentuneet kuvat tai videot yhdeksi 360-asteen stillkuvaksi tai videoksi. Tarkkasilmäinen voi erottaa kuvista katkoksen niiden yhdistymiskohdassa.

Kahden yhdistetyn stillkuvan tarkkuus on maksimissaan 15 megapikseliä. GEAR 360 ottaa valoisassa kamerakännykän tasoisia kuvia. Vähemmässä valossa kuvissa alkaa näkyä rakeisuutta. Voit lukea lisää kennojen koon merkityksestä kuvaan täältä.

Videokuvassa GEAR 360 (2017) yltää 4K-tarkkuuteen (4096 x 2048 pikseliä). 4K termi kuvaa kameran kennon pikselimäärää eli kuvatarkkuutta (resolution). GEARin 4K:sta puhuttaessa on muistettava, että tarkkuus saavutetaan kahden kameran yhteistuloksena. Koko 360 asteisessa ympyrässä pikseleiden määrä ylittää 4000 rajan.

GEAR 360 pystyy tallentamaan 4K-videota 24 ruutua (fps = frames per second) sekunnissa. Toisin sanoen 4K:na kamera ottaa 24 kuvaa sekunnissa. Näistä muodostuu video. Tämä riittää hyvin kuvattaessa hitaasti liikkuvia kohteita. Nopeissa urheiluvideoissa suurempi tallennusnopeus takaisi jouhevamman kuvan. Suuremmalla tallennusnopeudella yhteen sekuntiin sopii enemmän kuvia. Tällöin videota pystyy hidastamaan kuvanlaadun kärsimättä. Jos esimerkiksi 60 fps videon hidastaa puoleen, niin ollaan kuitenkin vielä 30 fps nopeudessa. Alla olevaan koiravaljakkoajelun vauhtiin 4K ja 24 ruutua sekunnissa riitti vielä melko hyvin.

Tarkkuutta tiputtamalla GEAR 360 tallennusnopeutta voi nostaa. Alemmilla tarkkuuksilla päästään seuraaviin nopeuksiin:

– 2,8K = 2880 x 1440 (30 fps)

– 2,6K = 2560 x 1280 (60 fps)

– 1,4K = 1440 x 720 (120 fps)

Lisää tietoa resoluution ja tallennusnopeuden merkityksestä täältä. Alla lasketteluvideo Rukalta.

Kuvien katselu

Kännykällä voi valita viidestä eri tavasta näyttää 360-kuvia ja videoita. Itse tykkään katsoa kuvaa koko näytöltä (360-Näkymä) ja liikuttaa näkymää sormella tai kääntämällä puhelinta. Näkymä on samanlainen kuin Googlen streetview. Jutussa olevat videoissa on 360-näkymä.

GEAR360 otettu niin että kamera mustassa hanskassa — Kuva on otettu musta hanska kädessä ”pyöreä tila” -näkymällä.

Keittiön pöytä ja huone sen ympärillä ikuistettuna GEAR360:llä.

Zoomattu 360-näkymä Riisitunturin maisemista.

GEAR360 testi — Kameroiden kuvatessa ympäriltään kaiken kuviin saattaa helposti tulla ylimääräisiä asioita. Hatusta irronnut karva tai langan pätkä linssillä sai aikaa kuvaan keskelle lentokoneen ”vanaa” muistuttavan jäljen.

Action Director -Tietokoneohjelma

Kameran mukana toimitettavalla koodilla voi ladata tietokoneelle Samsung Action Director -ohjelman. Ohjelmalla pystyy leikkaamaan, yhdistämään ja muokkaamaan 360-videoita.

Plussat:

– Erinomainen hintalaatusuhde.

– Kännykkäsovellus ja tietokoneohjelma sisältyvät hintaan.

– Yhteensopiva uusimipien Iphone ja Samsung –mallien kanssa.

– Helppokäyttöisyys.

– Livestreemausmahdollisuus.

– 4K resoluutio.

– Pieni koko.

Miinukset:

– Stillkuvien laatu.

– Videon tallennusnopeus.

– Samsung Action Director -Ohjelmalla ei voi käsitellä kuvia. Kuvat käsiteltävä kännykkäsovelluksella.

Tekniset tiedot:

Kenno: CMOS, 8.4 MP x2

Default Output Pixel (Count Equivalent to): 15.0 MP

Videotallennuksen tarkkuus kahdella linssillä/kameralla: 360° (4096 x 2048)@24fps.

Videotallennuksen tarkkuus yhdellä linssillä/kameralla: max 1920 x 1080 (60fps)

f luku: f/2.2

Luminorsu, humanoidi ja muutama muu kolossaalinen tykkylumipuu

Kuluvan talven ennätyksellinen tykkylumen määrä on aiheuttanut harmia ja iloa. Pohjois-Karjala kärsi tykyn takia pahoista sähkökatkoista joulun aikaan. Luontoretkeilijöille tykkymaisemat ovat tarjonneet uskomattomia elämyksiä.

Pääsin pariviikkoa sitten Kuusamossa Konttaisella ja Posiolla Riisitunturissa kuvaamaan tykkyä. Todella hienoa oli. Lunta oli puissa niin paljon, että määrää oli vaikea uskoa todeksi.

Konttaisella kävin pari kertaa. Ensin perheen kanssa ihailemassa auringonlaskua ja toisena iltana myöhemmällä valomaalailemassa lumen luomuksia. Kumpikin ilta oli ainutkertainen. Näköala Kuusamon metsien yli auringonlaskuun aukeaa Konttaisen jyrkältä rinteeltä mahtavasti. Iltayö yksin lumen painon alla natisevien puiden keskellä oli myös unohtumaton kokemus.

Konttaisen kolossaali. Paljonkohan puu painaa, useamman tonnin varmasti.

Nöyräksi on tykky painanut tämänkin puun.

Neontykkyä Konttaisella.

Tykyn muhkuroittama puu Konttaisen laella.

Konttaisen norsu.

Poikkesimme Riisitunturin kansallispuistoon koiravaljakolla. Elämys oli melkoinen. Koirat vetivät valjakkoa vauhdilla hiljaisten tykkylumipuiden keskellä. Uusi monumentaalinen maisema avautui jokaisen mutkan takaa. Henkeäsalpaavan kaunista.