Lehtimäki

Syksyinen auringonnousu

Eilen nukkumaan mennessä taivas oli kirkas. Tähdet tuikkivat valoaan. Aamuun mennessä pilvet olivat peittäneet taivaan. Lähdin kuitenkin suolle kuvaamaan. Juuri ennen auringonnousua pilviverho repesi horisontissa.

Auringonnousu_2018_10_18-1 — Paksut pilvet peittivät taivaan kannen. Horisontti kirkastui sen verran, että aurinko pääsi värjäämään valollaan pilvet ja maan.

Puolisen tuntia auringon nousun jälkeen pilvet kertyivät uudelleen sen eteen. Ne eivät peittäneet aurinkoa kokonaan, vaan muodostivat suodattimen, minkä läpi koko maailma värjäytyi oranssiksi.

Oranssi auringonnousu.

Viime vuoden syyskuussa satuin paikalle lähes vastaavaan tilanteeseen, mutta tuolloin oranssi väri ollut yhtä vahva. Löydät kuvat täältä. Ennen suolta lähtöäni kuvasin vielä suokasveissa kimaltavia vesipisaroita.

Helsingin Yliopiston uutuusraportti: Kotiseutua kokemassa -Kotiseutukokemuksia järviseudulta

Tuli tänään mielenkiintoinen lähetys Helsingin Yliopistolta. Postiluukkuun kolahti juuri ilmestynyt Kotiseutua kokemassa -Kotiseutukokemuksia järviseudulta -raportti. Se perustuu Lehtimäellä, Alajärvellä, Vimpelissä, Soinissa, Evijärvellä, Kortesjärvellä, Lappajärvellä ja Pietarsaaressa tehtyihin haastatteluihin. Sain kunnian olla mielenkiintoisessa kirjassa mukana muutamilla ottamillani kuvilla. Suosittelen raporttia edellämainituilla paikkakunnilla asuville, löytyy sähköisenä linkistä.

Auringonnousu suolla

Voimakas korkeapaine ja aamusumu loihtivat taianomaisen auringonnousun viime sunnuntaina. Kuvasin auringonnousua metsän läpi suolta.

Auringonnousu suolla.

Niittyvilla –Metsien hempeä blondi

Niittyvillaksi usein kutsuttava Tupasvilla on todella kuvauksellinen kasvi. Tupasvillalla on jopa yli puoli metriä korkea varsi. Sen kruunaa valkea tupsu. Tuossa korkealle maasta nousevassa tuuheassa jouhihuiskussa on jotain arkista suurempaa. Hennot jouhet ovat kuin hienoin silkkinen pensseli. Silti ne pysyvät paikoillaan kovassakin tuiverruksessa pitkän, mutta vain pari millin vahvuisen varren päässä.

Suomalaisessa metsässä ei ole liiemmälti vastaavia kasveja. Tupasvilla on metsien hempeä blondi. Siitä on piikikkyys ja uhmakkuus kaukana. Mikä muu kasvi voisi olla yhtä untuvainen ja pehmeä? Tupasvilla poikkeaa karusta metsästä myös värinsä takia. Tiheä esiintymä värjää kesäisen metsän tai suon valkeaksi. Pienempi villarypäs on kuin keidas suon keskellä.

9.7.2017 täysikuu puolenyön aikaan Lehtimäellä.

9.7.2017 täysikuu puolenyön aikaan suomaisemassa.

Tupasvillaa suomalaisessa kesäyössä.

Kuu kurkkaa tupasvillasuolle.

Kyy tuli vastaan villoja etsiessä.

Tupasvillaa on kutsuttu myös nimillä karvapää, villapää sekä tupsuheinä.

Tupasvilla on erittäin monipuolinen hyötykasvi. Se kerää turvetta paremmin öljyä ja hylkii vettä. Tupasvilla lämmitää vaatteissa. Sitä käytetään myös kosmetiikkatuotteissa. Monet patjat ja tyynyt ovat täytetty Tupasvillalla.

Moni sosiaali- ja terveysalan asumispalvelupalveluyksikkö, päiväkoti sekä kuntoutuskeskus on nimetty Tupas- tai Niittyvillaksi. Hoitoalan ammattilaisten lisäksi villa on inspiroinut esimerkiksi runoilijoita. Aaro Hellaakoski kirjoittaa niittyvillasta runossaan Kesäyö:

Kentillä kasteisilla

hämärä käy yli maan.

Valkea niittyvilla

vielä on valveillaan

katsoen kummissansa

kuinka rukoukseen

kaikkien kukkien kansa

kumartui hiljaiseen.

Kuusen latvasta ääni

pienoisen huilun soi.

Minäkin kumarran pääni.

Minunkin sisällä soi.

Lisää kuvia tupasvilloista Retkipaikan jutussa Paukanevalta.

Soiden ilotulitusraketti Suopursu

Suopursu loihtii kesäisen ja vahvan tuoksumaailman metsäpoluille. Minussa suopursujen tuoksu herättää kansallisromanttisen tunteen. Sama aromi on huumannut Suomen metsissä jo satoja vuosia. Suopursun eteeristen öljyjen vahva tuoksu ympäröi suolla kulkijan. Ummistan silmäni. Hengitän sisääni suopursun villiä voimaa. Suopursuparfyymi valloittaa hajuaistini. Olo on ikiaikainen. Tuoksuelämys on koukuttava. En voi saada tätä liikaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA — Suopursuja Lehtimäellä heinäkuun alussa 2017.

Voimakkaan tuoksunsa lisäksi suopursu on näyttävä kasvi. Sen vankka varsi nousee sammaleesta vahvana kuin puu. Kukinto näyttää suuren ilotulitusraketin räjähdyskuvion pienoismallilta.

Suopursuista saa huikeita kuvia kasvupaikoillaan. Hienon yksilön sattuessa kohdalle kannattaa kokeilla makrokuvia. Läheltä suopursun värit ja kukinto ovat todella kauniita.

Suopursuja ja komeita pahkoja puussa.

Testikuvia OM-D E-M1 Mark II -kameralla, loittorenkaalla + Panasonicin 14-140 MM objektiivilla. Tarkennus ei onnistunut, mutta kuvasta saa käsityksen Suopursun makrokuvausmahdollisuuksista.

Suopursu kesäyön auringossa Karvasuolla Seinäjoella. Suopursua on käytetty pitkään hyötykasvina. Elias Lönnrot kirjoitti vuonna 1860, että suopursun ”keitevesi karkoittaa syöpäläiset eläimistä ja sioista, kun heitä sillä pestään, niin myös luteet vuoteista”. Nykyisin kasvista valmistetaan esimerkiksi tippoja, joiden mainostetaan auttavan käyttäjänsä vapautumaan ongelmien suosta.

Muilusenpuron kevät 2016 / The spring in the stream Muilusenpuro

Lähes vuosi vierähti edellisestä käynnistä Muilusenpurolla. Puro on todellinen helmi metsän keskellä. Puroon laskee pienempiä puroja. Olin kuullut kalliota pitkin laskevasta ja Muilusenpuroon yhtyvästä virrasta, jonka onnistuinkin löytämään tänään. Todella hieno paikka. Edellisen käynnin kuvia löydät täältä.

Muilusenpuron kallioilta puroa kohti Heininevalta laskeva puro.

Muilusenpuron mutkitteleva uoma.

Muilusenpuron grillikatoksen takana hakkuuaukean läpi virtaa oja, mihin jätetyn kaivuukatkon jälkeen vesi laskee kohti puroa tippuen portaittain puron penkereeltä.

SUNSET FROM THE SUOKONMÄKI OBSERVATION TOWER

Saavuin tänään kuuden jälkeen illalla Lehtimäelle. Kerkisin noin 10 minuuttia auringonlaskun jälkeen näkötornille. Hienot oli taas näköalat. Kuunsirppikin ilmaantui lopulta. Edellisen kerran kuvasin auringonlaskua näkötornista juhannuksena.

Auringonlasku Suokonmäen näkötornista Tero Hintsa

SPHAGNUM MOSS UNDERWATER AT LEHTIMÄKI

Sateinen kesä on pitänyt monet suot erittäin kosteina. Turveyrittäjille tilanne on painajaismainen. Luontokuvaajalle unelma. Kuvasin viikko sitten Lehtimäellä vedenalla olevia rahkasammalia. Sammalet muodostavat todella hienoja vedenalaisia maisemia. Vesihämäkkikin osui kuviin.

sphagnum underwater Tero Hintsa — Kuvauspaikalla rahkasammalta oli sekä veden alla että päällä.

FELLED TREES -ART OF BEAVERS

Lehtimäellä on tänä kesänä nähty majava jopa suositulla mökkijärvellä Kätkällä. Olen käynyt Kätkänjoen varressa aiemminkin ihailemassa majavien puunkaatotaitoa. Majavat saavat tosi paksunkin puun kaatumaan oikeaan suuntaan. En tiedä ylärajaa, mutta oheisten kuvien vielä pystyssä oleva haapa on yli 50 cm paksu.

Beavers Tero Hintsa — En tiedä mikä tässä on ollut ajatuksena?

OI.SHARE THROW THE WATER WITH TG-4

Kuvailin tänään Olympuksen TG-4:lla veden alta käyttämällä puhelinta kaukosäätimenä. Kännykkä toimii hyvin ja näyttää reaaliajassa kuvaa kamerasta. Esimerkiksi kuvattaessa veden pintakalvosta osa kuva-alaa veden alta ja osa päältä, on kännykän näyttö todella kätevä oikean kuvakulman löytämisessä. Video kameran käyttämisestä kännykällä löytyy Kuvakulmilla -blogin facebook-sivulta.