Kotajoki- ja Konttijoki sijaitsevat Saarijärven Mahlun kylällä. Joissa on noin 10 kilometrin matkalla useita koskia, joiden kokonaiskorkeusero on noin 80 metriä. Poikkesin tänään Silmäkoskella. Vettä joessa ei ollut kovinkaan paljon, vaan koski liplatteli rauhallisesti ja rauhoittavasti. Matala vedenpinta paljasti kivien muodot ja kauniit sammaleet.
Kuvailin tänään Olympuksen TG-4:lla veden alta käyttämällä puhelinta kaukosäätimenä. Kännykkä toimii hyvin ja näyttää reaaliajassa kuvaa kamerasta. Esimerkiksi kuvattaessa veden pintakalvosta osa kuva-alaa veden alta ja osa päältä, on kännykän näyttö todella kätevä oikean kuvakulman löytämisessä. Video kameran käyttämisestä kännykällä löytyy Kuvakulmilla -blogin facebook-sivulta.
Todella hienoa saada kuvia, missä osa on pinnalta ja osa veden alta.Vesikasveja Lehtimäellä.Kännykkää voi käyttää 2-näyttönä, millä pystyy jopa zoomaamaan.
Hankin Olympuksen TG-4 -kameran Seinäjoen Foto-Formasta viikko sitten. Pohdin kameran teknisiä speksejä 4.7. ja sillä otettuja kuvia oli jo Koskenpään vesiputousta käsittelevässä jutussa. Viikon tuntuman jälkeen uudesta Tough TG-4:stä voi perustellusti sanoa, että kyseessä on erinomainen pokkarikamera monipuolisilla ominaisuuksilla ja lisälaitemahdollisuuksilla. Vettä kamera kestää hyvin, syvällä se ei ole vielä ollut, mutta kovassa virtauksessa kylläkin. Ohessa muutamia kuvia ensimmäiseltä viikolta.
Seinäjoen Jouppiskan hiihtohissin yläasemalta avautuva näköala kameran Maisema -ohjelmalla kuvattuna.Ihodenjoessa kovassa virtauksessa ja sameassa vedessä kuvattu 4 vuotta vanha TG-610. Hyvin tarkensi näihin olosuhteisiin ja valovoima riittää päivällä matalassa vedessä.Lohikäärme Eetvartti Muumimaailmassa. Luulen, että TG-4:lla pystyy kuvaamaan tyynellä ja kirkkaalla ilmalla puoliksi pinnalta ja puoliksi alta. Tässäkin kivet pohjassa näkyvät pinnan tuntumasta otetussa kuvassa.Turun Scandic Julian pöytäliina Lähikuvaus -ohjelmalla.Karkkikaupun katto ankaraan vastavaloon. Varsin sekava asettelu, kohtuullinen kuva valaistusolosuhteet huomioiden.Kameran automaattiasetuksilla kuvattua metrilakua.Turun tori.Seinäjoen Kyrkösjärveä veden pintakalvosta, kamera puoliksi pinnalla, puoliksi alla.Seinäjoen Kyrkösjärveä veden pintakalvosta, kamera lähes kokonaan pinnalla.
Kuvakulmilla -blogi vieraili 9.7.2015 Salossa Koskenpään kosken putouksella. Vaskion kylässä sijaitseva putous on kuudes blogissa mukana olleista putouksista. Suomessa on yhteensä 53 vesiputousta.
Koskenpään kosken vesiputouksen vesi virtaa syvällä kalliosolassa. Juuri putousta ympäröivät kalliot tekevätkin siitä erittäin hienon. Jyrkät ja märät kalliot ovat haaste putouksella liikuttaessa. Totesin tänään kahden pääputouksen välisen ”lammen” melko syväksi tiputtuani siihen. Pojalla oli hauskaa kuvatessaan tästä videota.
Koskenpään vesiputous on varmasti hyvin toisenlainen keväällä lumien sulamisen jälkeen, kun se oli nyt. Putouksella oli hyvin vähän vettä. Pienikin vesi määrä virtaa putouksella useista eri kohdista kallion koloista ja syvänteistä. Syvät kalliot erottavat pienet putoukset toisistaan ja muodostavat hienoja syvänteitä, joissa vesi voi virrata.
Vesi virtaa Koskenpään putouksella syvissä ”minikanjoneissa”. Tough TG-4. Helmeri Hintsa.Kaunista sammalta putouksella. Tough TG-4. Helmeri Hintsa.Tough TG-4. Helmeri Hintsa.Tough TG-4. Helmeri Hintsa.Kuvasin Lumix GX7:lla ND64-suotimella Koskenpäässä. Todella harmaa sää mahdollisti tällä suotimella, jopa 4-5 sekunnin kuvausajat. Putouksilla tosin yleensä riittää noin sekunnin valotusaika. Tero Hintsa.Koskenpään vesiputous. Lumix GX7, Tero Hintsa.Koskenpään vesiputous. Lumix GX7, Tero Hintsa.Vedenteitä koskenpään putouksella Salossa. Lumix GX7, Tero Hintsa.Koskenpään vesiputous. Lumix GX7, Tero Hintsa.Koskenpään vesiputous. Lumix GX7, Tero Hintsa.Koskenpään vesiputous. Lumix GX7, Tero Hintsa.
Kuvakulmilla -blogissa on kuvattu veden alla Sonyn Xperia Z3 -kännykällä ja Olympuksen Tough TG-610 -kameralla. TG-610:ssa suurin aukko on 3.9 – 5.9. 35 mm kinovastaavuus on 28 – 140 mm. Vuonna 2011 markkinoille tullut kamera on vesitiivis 5 metrin syvyyteen. Se kestää pudotuksen 1,5 metristä ja on kyllä ollut todella kestävä. Olen snorklannut sen kanssa Punaisellamerellä ja tiputtanut useamman kerran milloin mistäkin. Sonyn Xperia Z3:ssa on tosi hyvä kuvanlaatu kännykäksi. Sen pitäisi kestää vettä 1,5 metriin.
Suomessakin veden alla on värikästä elämää, vaikka sitä ei kovin paljon kuvatakkaan. Ehkä vesien sumeuden vuoksi. Olen kaivannut mikrojärkkärin kaveriksi varmasti vettä kestävää ja valovoimaista kameraa, jolla vielä saisi kuvattua RAW-tiedostoja. Hiljattain markkinoille tullut Olympuksen Tough TG-4 herätti heti ensi kuulemalta mielenkiintoni. Etelä-Pohjanmaalla Olympusta saa Seinäjoelta Foto-Formasta. Liikkeestä löytyy jo TG-4, mistä kävin kameran eilen hankkimassa. Valovoima on parantunut huomattavasti aiempaa TG-610 -kameraan, aukon koko on 2,0-4.9. Kinovastaavuus (35 mm) on 25-100 mm. Kamera kestää vettä peräti 15 metriin ja pudotusta 2,1 metristä. Ominaisuuksia löytyy joka lähtöön. Kännykkää voi käyttää kameran kaukosäätimenä ja kuvat voi siirtää missä tahansa heti kännykkään. Sen verran kerkisin kokeilla tänään, että kamera on todella valovoimainen ja toimii hyvin yhteen kännykän kanssa. Palaan myöhemmin kameralla otettuihin kuviin. Erityisesti odotan pääseväni kuvaamaan koskien vedenalaista elämää. TG-4 on ainoa vettä kestävä pokkari, joka tallentaa RAW-tiedostoja.
TG-4 ja Seinäjoen kesäTG-4 paistatteli kesäpäivää Jouppiskan huipulla 4.7.2015
Tampereen Terälahdesta idyllisestä maaseutumiljöössä sijaitsee Kalmankurjenkoski. Koskella vesi putoaa lähes seitsemän metriä noin 20 metrin matkalla. Heinäkuun alussa koskessa ei ollut kovin paljon vettä. Putous on varmasti näyttävämpi keväällä, mutta toisaalta pienempi vesimäärä mahdollisti kuvaamisen keskellä putousta ja todella hienot kuvakulmat.
Koko putous ylhäältä päin kuvattuna. Kuva Helmeri Hintsa.Tosi hienoja peräkkäisiä putouksia.Putouksen ympäristöstä löytyy vanha mylly ja ilmeisesti varastona aikoinaan toiminut kuvassa taustalla näkyvä rakennus.Kalmankurjenkosken korkeimman putouksen niska.Veden virtausta putouksen alaosassa.Veden vähennyttyä putoukselle kasvaa nopeasti vesikasveja.ND64 -harmaasuotimella otettu kuva veden virtauksesta. Ilma oli niin kirkas, että hitsauslasikaan ei olisi ollut liian voimakas suodin.Putous ja mylly alajuoksulta päin. Helmeri Hintsa.
Kuvakulmilla -blogissa on aikaisemmin esitelty neljä vesiputousta. Pääsin eilen vierailemaan Ketunojan Jylhänkosken putouksella. Se sijaitsee Kurussa (Ylöjärvi) Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen välissä. Päästääkseen putouksille on ajettava useampaa metsäautotietä ja käveltävä puolisen kilometriä metsässä. Putous palkitsee löytäjänsä kuitenkin takuuvarmasti, tosi hieno paikka keskellä luontoa. Kannattaa ladata kännykkään maastokartta -sovellus ja tallentaa putouksen koordinaatit siihen, näin löytää suoraan putoukselle.
Kettuojan putous on saanut Suomen vesiputoukset sivuston arvostelussa yhden tähden. Itse pidin putouksesta. Putouksen ympäristö oli kaunis ja soveltui erinomaisesti valokuvaamiseen. Kuvasin putouksella ensimmäistä kertaa uudella harmaasuotimelle ND64 ja uudella Haman vastavalosuojalla. Pojalla oli mukana neljä vuotta vanha Olympus Tough tg-610. Omat kuvani on yhä otettu Panasonic Lumix GX7:lla.
Putouksen niska näkyy hienosti yläjuoksulta virran ylittävältä sillalta otetussa kuvassa.Sateiden ansiosta putouksessa virtasi vettä aika paljon ajankohtaan nähden.
Kettuojan putous Olympus Tough tg-610 kameralla ikuistettuna. Helmeri Hintsa.Olympus Tough -sarjan etu on vedenkestävyys. Tästäkin kuvasta on järkkärillä turha haaveilla. Helmeri Hintsa.Kettuojan putous Olympus Tough tg-610 kameralla ikuistettuna. Helmeri Hintsa.
Jos ei parhaat, niin ainakin juhannuksen korkeimmat auringonlaskut Etelä-Pohjanmaalta löytyivät takuuvarmasti Lehtimäeltä. Olin kuvaamassa auringonlaskua juhannussunnuntaina 21.6.2015. Vaikka kuvat on otettu 250 metriä merenpinnan yläpuolelta, eikä muita korkeita kohtia kovin paljon ole, aurinko laski aika lailla samaan aikaan kuin Seinäjoella. Ehkä muutaman minuutin myöhemmin. Aurinko suureni laskiessaan horisonttiin, kuten laskiessaan esimerkiksi valtameren taakse.
Aurinko ei aivan puolenyöhöön asti jaksanut paistaa Lehtimäellä. Kuva on otettu kello 23:39.
Aurinko laski 21.6. Vähä-Räyrinki järven länsipuolelle.
Lehtimäellä on helppo olla huipulla. Etelä-Pohjanmaan korkeimman kohdan Suokonmäen päältä näkötornista aukeaa mahtavat näköalat. Mäen korkeus on 230 metriä. Tornin huippu on 258 metrissä. Kirkkaalla säällä tornista on nähty seitsemän kirkon tornia. Simpsiön mastot näkyvät huonommallakin säällä. Sain tänään juhannuksen kunniaksi tosi kesäisiä kuvia tornista.
Suokonmäen näkötornissa on komea Lehtimäen vaakuna.
Kuvakulmilla -blogissa esittelyssä neljäs vesiputous. Pornaisten Lahankoskelta löytyy nelisen metriä korkea putous idyllisestä maalaismaisemasta. Putousta alempi osa koskesta on padottu ja vesi johdetaan pääosin voimalaan paikalle rakennettua putkea pitkin. Ylempi osa on luonnontilassa. Keskellä kesäkuuta putouksessa oli yksi vuolaampi kohta ja pari vähemmän virtaavaa paikkaa. Putoukselta tavoittamani paikallinen lenkkeilijä kertoi putouksen eniten virtaavaan kohtaan murtuneen jonkin aikaa sitten osa vanhan myllyn perustuksista.
Putousalue koko leveydeltään.Hennompi osa putousta, keväältä tässäkin on varmasti kova virtaus.Keskellä kesää putouksessa vesi virtasi pääosin tästä uomasta, minkä niskalla näkyy vanhasta myllyn perustuksesta murtunut osa.Putouksen itäpuolella oli hieno kallioranta.Lahankosken uusi, vuonna 2010 rakennettu ylisyöksypato.Vasemmalta pato, mistä vesi johdetaan voimalalle yli metrin halkaisijaltaan olevaa ja yli 50 metriä pitkää puuputkea pitkin.Puuputki ja 500 kW:n voimala.Vasemmalla voimalaitosrakennus, oikealla padon alapuolista koskea.Lahankosken alajuoksua voimalaitoksen vieressä.Lahankosken alajuoksua voimalaitoksen vieressä.