Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin

Jokainen putousten kuvausreissu on minulle huippuhetki. Odotan ja valmistaudun putousretkelle huolellisesti sekä ajan kanssa. Kutkuttava odotus alkaa yleensä jo viikkoja ennen putoukselle lähtöä. Erityisesti ensimmäistä kertaa jollekin putoukselle meneminen on jännittävä hetki ja mielessä pyörii kysymyksiä. Kuinka paljon vettä joessa on, onko paikalla muita ihmisiä, minkälaiseksi sää muodostuu? Putouksen ääreen päästyäni rauhoitun. Virtaava vesi täyttää mieleni ja aika tuntuu pysähtyvän. Voisin jäädä ihailemaan putousta kuin putousta kuinka pitkäksi aikaa tahansa.

Toivon voivani vesiputouskuvilla välittää blogin seuraajille edes osan niistä tunteista, joita putoukset ovat minussa synnyttäneet. Toivottavasti tämä juttu innostaa katselemaan vesiputouksia uusin silmin ja uusista kuvakulmista!

 Järjestelmäkameran asetukset vesiputousten kuvaamisessa

Kameran suljinajasta päättäminen on tärkein valinta putousten kuvaamisessa. Kuvaaja voi valita kahdesta ”päävaihtoehdosta”. Ensimmäinen on pysäyttää veden liike nopealla suljinajalla (1/1000 ja siitä ylöspäin). Tätä kannattaa hyödyntää etenkin voimakkaissa virtauksissa, joissa esiintyy isoja pärskeitä. Nopea suljinaika varsinkin yhdessä pidemmän polttovälin (esim 100 mm) kanssa mahdollistaa pienten yksityiskohtien esiin nostamisen putouskuvasta, jossa on paljon sisältöä. Pidempi polttoväli mahdollistaa kuvaamisen kauempaa. Kuvaajan ei tarvitse kahlata (joskus hyvinkin) kivistä, liukasta ja epätasaista pohjaa pitkin kovassa virtauksessa.

Toinen ja oma suosikkivaihtoehtoni on käyttää huomattavasti pidempiä suljinaikoja. Pidempi suljinaika tekee vedestä samettista. Ilmiötä kutsutaan blurraantumiseksi. Isoja ja voimakkaita putouksia kuvattaessa sopivaa suljinaikaa voi lähteä etsimään sekunnin kieppeiltä. Pienempien putouksien kuvaamisessa sopiva aika on usein 1-5 sekuntia. Alla kuvasarjat eri valotusajoilla Härkähon koskelta ja Strömbergin koskelta.

 

 

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

 

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Hyvin pitkä valotus, esimerkiksi 10 sekuntia saa ison putouksen näyttämään jättimäiseltä blurrimuodostelmalta. Jos putouksen edessä on allas tai suvanto, voi siitä saada hyvin pitkällä valotuksella esiin pyörteitä, joita silmä ei hahmota lyhyillä valotuksella otetuista kuvista. Kannattaa siis kokeilla pitkää valotusta paikoissa, joissa vesi putoaa altaaseen. Esimerkiksi Puolangan Hepokönkäällä putouksen kanssa samaan altaaseen laskee pieni oja. Tällaisia erisuuntaisia virtauksia ei saa näkyville ilman hyvin pitkää valotusta. Kitkajoen Myllykosken alasuvanto on monissa matkailuesitteissä kuvattu noin minuutin valotusajalla, kuten alla. Muista varmistaa etukäteen kamerastasi kuinka pitkäksi valotusajan saa säädettyä. Usein maksimiarvo on 30 sekuntia. Tämä ei välttämättä riitä ison altaan pyörteen kuvaamiseen. Pystyt käyttämään pidempää valotusaikaa erillisellä kaukosäätimellä tai lataamalla remote -sovelluksen puhelimeesi.

Kuusamo Myllykoski 60 S lr
Kitkajoen Myllykosken alajuoksun suvanto 60 sekunnin valotuksella.

Liian pitkä valotusaika väärässä tilanteessa saa veden näyttämään maitomaiselta mössöltä. Kuva ei välttämättä ylivalotu (pala puhki) mutta yhteen kohtaan piirtyy niin paljon infoa, ettei vedestä enää hahmotu mitään muotoja.

Toinen pitkien valotusaikojen huono puoli on, että vesiputousten ympärillä olevien puiden, erityisesti lehtipuiden, terävyys heikkenee. Lehtien heiluminen näkyy kuvissa kuin kamera olisi heilahtanut kuvaa otettaessa. Terävyyden heikentymistä voi minimoida kuvaamalla mahdollisimman tyynellä säällä. Jotkut vesiputouskuvaajat ovat ratkaisseet ongelman ottamalla kaksi otosta eri valotusajoilla ja yhdistämällä nämä kuvankäsittelyohjelmalla. Monivalotukseksi kutsuttu tapa on kaikkein varmin tapa, mutta en ole ainakaan vielä itse siirtynyt sen käyttöön. Monivalotus on useimmissa kuvauskilpailuissa kielletty toimintatapa.

ISO -arvoksi kannattaa säätää pienin mahdollinen, kuten ISO125. ISO -arvoa kasvatettaessa kohina kuvissa lisääntyy nopeasti. Varsinkaan pitkillä valotusajoilla ISO -arvo ei ole olennainen asia vesiputouksia kuvattaessa.

Hyväksi perusaukoksi vesiputouksille olen todennut f7-11 (Panasonic GX7 ja Lumix 20 mm objektiivi sekä Sony Alpha A7 Mark II ja 28 mm objektiivi). Nykyisellä Olympus OM-D E-M1 Mark II -kameralla en ole vielä juurikaan kuvannut putouksia, mutta odotan todella paljon pääseväni uuden Olympuksen kanssa putouksille.

Vesiputouskuvaaja tarvitsee ainakin yhden laajakulmaisen objektiivin. Monet putoukset Suomessa sijaitsevat paikoissa, joissa toimiva kuvausmatka on kohtuullisen lyhyt. Ilman laajakulmaista objektiivia kuvaan ei saa sopimaan kaikkea mitä haluaisi. Lisäksi vesiputouksilla matkan pidentyessä lisääntyvät yleensä oksat ja muut kuvattavan kohteen eteen tulevat esteet joen rannoilla. Hankin itse ahtaita paikkoja varten kalansilmälisäkkeen Olympyksen Tough TG-4 kameraan. Todella laajan kuvakulman lisäksi se on vettä kestävä. Tämä mahdollistaa kuvaamisen niin, että osa kuva-alasta on veden alla.

Kyröskoski Hämeenkyrö Tero Hintsa
Kyröskosken valtavan putouksen katselutasanne sijaitsee aivan putouksen vieressä. Koko putouksen saaminen samaan kuvaan voisi onnistua kalansilmäobjektiivilla. Oheinen kuva Panasonic GX7 ja 20 mm objektiivi.

Aukon valinta on kuvaajan henkilökohtainen asia: haluaako tallentaa putouksen terävänä ympäristöineen vai nostaa putouskuvasta esille jotain kohtia, jotka toistuvat muita terävämpinä. Myös tarkennusalue on kuvaajan mieltymysten mukaan valittavissa. Manuaalitarkennusta käytettäessä olen todennut hyväksi tavaksi tarkentaa putouksen vieressä sijaitsevaan asiaan, esimerkiksi pensaaseen tai puuhun.

Välineet

1) Jalusta. Pitkä suljinaika tuo mukanansa pari vaatimusta. Kun kuvanvakaaja ei enää kykene pitämään ympäröivää maisemaa vakaana, pitää käyttää jalustaa. Hyvä jalusta on tukeva, kestää vettä, eikä kaadu virtauksessa. Pidän itse jalustan säätönopeutta ja monipuolisuutta tärkeänä. Nopeus on paljon kiinni lukkojen, kierteiden/jenkatappien ja kahvojen/vipstaakien laadusta. Vesiputouksia kuvataan usein virtaavassa vedessä. Saappaiden alla on mukuraisia, liukkaita kiviä. Sääsket ja mäkärät syövät ja hiki virtaa. Juuri kun kameran säädöt ovat kohdillaan, pitääkin paikkaa siirtää 40 senttiä. Jos jalusta ei tässä tilanteessa säädy nopeasti uuteen asentoon, saattaa innostus kuvaamiseen lopahtaa äkkiä. Asiantunteva valokuvakauppa osaa neuvoa jalustankin valinnassa. Seinäjoen Foto-Forman suosittelema Manfrotton jalusta on toiminut minun käytössäni erittäin hyvin.

2) Suotimet. Toinen vaatimus liittyy valon määrään. Etenkin kirkkaassa auringonvalossa alhaisin herkkyys (ISO) ja pienin aukko (f) eivät enää riitä pidentämään suljinaikaa tarpeeksi. Kuva palaa puhki vaikka aukoksi valitsee f22. Tilanteen pelastaa harmaasuodin eli ND-suodin.

Harmaasuotimia on saatavana sekä kiinteällä että säädettävällä tummennuksella. Lievempien harmaasuotimien (ND2-8) kanssa voi kuvata täysin normaalisti, kuten ilman suodinta, riippuen toki objektiivista. Tummemmilla suotimilla, kuten ND400, ei pysty tarkentamaan, koska kamerasta ei näe läpi. Manuaalinen tarkennus on tehtävä ensin ja lisättävä suodin sitten paikoilleen. Edellä mainittujen väliin osuvilla suotimilla, kuten ND64, tarkennuksen voi tehdä kameran automaattiasetustoiminnolla ja kääntää sitten manuaalille ennen kuvan ottamista. Käytän itse kesäaikaan pääosin Hoyan ND64 -suodinta päivällä otetuissa vesiputouskuvissa. Varhain keväällä ja syksyllä suotimeksi riittää useimmiten ND8. Kamerarepusta löytyy myös aina säädettävä ND4-400 suodin.

Pyöröpolarisaatiosuodin oli monelle luontokuvaajalle pitkään välttämätön työkalu. Suodin vähentää heijastuksia/heijastunutta valoa ja lisää kontrastia. Nykyisin RAW-kuvia kuvattaessa edellä mainittuja ominaisuuksia voidaan säätää jälkikäteen tietokoneella.

Oma kokemukseni perustuu Hoyan pyöröpolarisaatiosuotimeen. Pyöröpolarisaatiosuotimesta hyötyy varmasti, jos haluaa kuvata putousta niin, että kuvan etualalla veden alla kivet ja muut pohjan muodot näkyvät pinnan läpi. Pyöröpolarisaatiosuotimella saa myös vähennettyä utuisuutta putouksilla, joissa alajuoksussa kuvataan sumun seassa. Alla olevista kuvapareista Katikankanjonista näkyy pyöröpolarisaatiosuotimen vahvuus veden läpi kuvatessa.

 

 

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

UV-suodin ei periaatteessa muuta kuvaa mitenkään. Käytän UV-suodinta putouksilla, joissa putoava vesi aiheuttaa putouksen alajuoksulle voimakkaan sumun. UV-suotimen paikallaan ollessa voi rauhassa säätää kameraa ja ottaa testikuvia ilman pelkoa vesipisaroista objektiivissa sekä kuvassa. Kun säädöt ovat kunnossa, UV-suodin pois ja varsinaista kuvaa ottamaan!

3) Vastavalosuoja on pakollinen vesiputousten kuvaajan lisävaruste. Se vähentää tehokkaasti auringon aiheuttamia heijastuksia, lisää kontrastia ja suojaa linssiä pisaroilta.

4) Kosteussuojat. Vesiputouskuvaajan on varauduttava hyvään vesieristykseen. Putouksesta alas syöksyvä vesi lisää ilman kosteutta todella paljon, varsinkin jos vesi tippuu suoraan kallion päälle. Tällainen putous on esimerkiksi Juveninkoski Jämsässä. Lapissa sään vaihtelu saattaa yllättää, sadekuuro voi muodostua hyvinkin nopeasti. Sekä kameralaukku että kamera on suojattava riittävästi. Käytän itse raincover -suojaa Sonyn järkkärissä. Kamerarepussa on sisäänrakennettu ulosvedettävä suojapussi.

Kaiken varalle on aina mukana Olympuksen tough TG-4 pokkari, joka kestää vettä 15 metrin syvyyteen asti. Kännyköiden vesitiiviyden kanssa kannattaa olla varovainen. Hajotin yhden Sonyn Xperia puhelimen Kalmakurjenkosken putouksella. Vaikka kännykän luvataan kestävän vettä esimerkiksi 5 metrin syvyyteen, voi virtaus putouksella olla niin kova, että pintavedessäkin paine muodostuu puhelimelle liian suureksi. Osa putouskuvaajista kuljettaa mukanaan keittämätöntä riisiä isossa minigrip -pussissa. Rutikuiva riisi imee hyvin kosteutta ja on pelastanut monia kännyköitä sekä kameroita.

Hyvilläkin suojavälineillä kuvattaessa linssin pintaan osuu putouksilla aika-ajoin pisaroita. Linssi kannattaa tarkastaa usein, ettei vesipisko pilaa muuten täydellistä kuvaa. Linssin putsaamiseen soveltuvia mikrokuituliinoja on oltava mukana.

5) Muut varusteet. Vaatteisiin ja kenkiin kannattaa panostaa. Olin kerran Pornaisten Lahankoskella vanhoilla saappailla, jotka pitivät kyllä vettä, mutta pohjat olivat sileät. Kävelin mielestäni varovasti putouksen alajuoksun kiviä pitkin mutta yhtäkkiä jalat lähtivät alta. Kuvaajan reflekseillä kamera niin ylös kun saa ja mies kyljelleen kivien päälle. Kylki oli mustana viikon, mutta kamera säilyi ehjänä.

Kuusamon putouksia talvella kuvattaessa kannattaa laittaa jalkaan laittaa nastalliset kengät. Riippusillat ja kanjonien portaat ovat usein todella liukkaita. Jotkut putoukset ovat varsinaisia hyönteismagneetteja. Esimerkiksi Kurun Kettuojan Jylhänkosken putoukselle kannattaa ehdottomasti varata hyönteissuoja päähän.

 Sää, vuodenaika ja vuorokauden aika

Vesiputousten kuvaaminen onnistuu pääsääntöisesti parhaiten auringonlaskun ja -nousun aikoihin. Pilvinen poutasää on vesiputouskuvaajalle lottovoitto. Tuolloin vältytään suoran auringonvalon aiheuttamilta heijastuksilta ja valotusaikoja on helpompi pidentää kuin auringonpaisteella.

Edellisessä luvussa esitellyillä suotimilla voidaan keskipäivälläkin saada hyviä kuvia. Keskipäivällä ei ole riskiä sille, että joutuu kuvaamaan suoraan vastavaloon, koska aurinko paistaa ylhäältä. Myös varjot ovat lyhyimmillään, mikä helpottaa kuvaamista silloin, jos putous on notkelmassa tai muussa varjoisessa paikassa.

Vesiputoukset näyttävät parhaalta runsaan veden aikaan keväällä ja sateiden jälkeen. Keväisin putouksilta on löydettävissä virtauksia, joita ei kesän kuivilla ilmoilla ole. Varhain keväällä putousten ympäristö näyttää karulta. Värejä on niukasti ja puut ovat lehdettömiä. Ideaalia kalenteripäivää putousten kuvaamiseen ei ole, koska keväät ovat erilaisia.

Vihreäksi sammaloituneet kivet ovat parhaimmillaan erinomaisia kuvattavia. Joillakin putouksilla ja erityisesti säännellyillä koskilla vedenmäärän nopean laskun jälkeen kivien sammaleet ovat hyvin tumman vihreitä, lähes mustia. Vedenmäärässä on myös niin suuria jokikohtaisia eroja, että optimaalisen kuvausajankohdan löytäminen vaatii usein useamman reissun.

Lopuksi

Suomessa on paljon kauniita vesiputouksia. Löydät lähimmät putoukset helpoiten suomenvesiputoukset.fi nettisivustolta. Kamera mukaan ja kuvaamaan!

Kiitos kommenteista Jussi Laineelle ja Antti Hintsalle.

 

Kuvakulmilta löydät vesiputouskuvia alle listatuilta putouksilta:

Korkeakoski Maaningalla (1)

Särkiköngäs Kuusamossa (2)

Suomen ainoa maljaputous Putaanköngäs Kuusamossa (3)

Jyrävän turkoosit jääaivot -Jyrävä Kuusamossa osa 2 (4)

Kiutaköngäs Kuusamossa (5)

Jyrävä Kuusamossa

Saaripuron putous Kuusamossa (6)

Kuopungin putous Kuusamossa (7)

Myllynputous Multialla (8)

Korvenkoski Leivonmäellä (9)

Hepoköngäs Puolangalla (10)

Komulanköngäs Hyrynsalmella (11)

Kangasjoen putous Suomussalmella (12)

Varisköngäs Suomussalmella (13)

Härkäahonkoski Haapajärvellä (14)

Myllypuron putous Tampereella (15)

Kyröskosken putous Hämeenkyrössä (16)

Risslan putous Fiskarissa (17)

Myllykosken putous Karkkilassa (18)

Myllykosken putous Karkkilassa osa 2

Koskenpään putous Salossa (19)

Kalmakurjenkosken putous Tampereella (20)

Kettuojan putous Kurussa (21)

Kuhankosken putous Nurmijärvellä (22)

Lahankosken putous Pornaisissa (23)

Strömbergin kosken putous Helsingissä (24)

Juveninkosken putous Jämsässä (25)

Jägalan vesiputous Virossa

Sahakoski Kauhavalla (26)

Hörhänkoski Kuhmoisissa (27)

Taas hienoja kokemuksia Palsankoskelta

Poikkesin viime viikolla Palsankoskella tekemässä juttua Retkipaikkaan. Ohessa muutamia kuvia reissulta. Retkipaikan juttu julkaistaan lähiaikoina.

AUTUMN AT THE SILMÄKOSKI RAPIDS

Kotajoki- ja Konttijoki sijaitsevat Saarijärven Mahlun kylällä. Joissa on noin 10 kilometrin matkalla useita koskia, joiden kokonaiskorkeusero on noin 80 metriä. Poikkesin tänään Silmäkoskella. Vettä joessa ei ollut kovinkaan paljon, vaan koski liplatteli rauhallisesti ja rauhoittavasti. Matala vedenpinta paljasti kivien muodot ja kauniit sammaleet.

Katso myös videot.

Tero Hintsa

OI.SHARE THROW THE WATER WITH TG-4

Kuvailin tänään Olympuksen TG-4:lla veden alta käyttämällä puhelinta kaukosäätimenä. Kännykkä toimii hyvin ja näyttää reaaliajassa kuvaa kamerasta. Esimerkiksi kuvattaessa veden pintakalvosta osa kuva-alaa veden alta ja osa päältä, on kännykän näyttö todella kätevä oikean kuvakulman löytämisessä. Video kameran käyttämisestä kännykällä löytyy Kuvakulmilla -blogin facebook-sivulta.

Tero Hintsa

Tero Hintsa

Tero Hintsa
Todella hienoa saada kuvia, missä osa on pinnalta ja osa veden alta.
Tero Hintsa
Vesikasveja Lehtimäellä.
Kännykkää voi käyttää 2-näyttönä, millä pystyy jopa zoomaamaan.
Kännykkää voi käyttää 2-näyttönä, millä pystyy jopa zoomaamaan.

FIRST WEEK WITH OLYMPUS TOUGH TG-4

Hankin Olympuksen TG-4 -kameran Seinäjoen Foto-Formasta viikko sitten. Pohdin kameran teknisiä speksejä 4.7.  ja sillä otettuja kuvia oli jo Koskenpään vesiputousta käsittelevässä jutussa. Viikon tuntuman jälkeen uudesta Tough TG-4:stä voi perustellusti sanoa, että kyseessä on erinomainen pokkarikamera monipuolisilla ominaisuuksilla ja lisälaitemahdollisuuksilla. Vettä kamera kestää hyvin, syvällä se ei ole vielä ollut, mutta kovassa virtauksessa kylläkin. Ohessa muutamia kuvia ensimmäiseltä viikolta.

Seinäjoen Jouppiskan hiihtohissin yläasemalta avautuva näköala kameran Maisema -ohjelmalla kuvattuna.
Seinäjoen Jouppiskan hiihtohissin yläasemalta avautuva näköala kameran Maisema -ohjelmalla kuvattuna.
Ihodenjoessa kovassa virtauksessa ja sameassa vedessä kuvattu 4 vuotta vanha TG-610. Hyvin tarkensi näihin olosuhteisiin ja valovoima riittää päivällä matalassa vedessä.
Ihodenjoessa kovassa virtauksessa ja sameassa vedessä kuvattu 4 vuotta vanha TG-610. Hyvin tarkensi näihin olosuhteisiin ja valovoima riittää päivällä matalassa vedessä.
Lohikäärme Eetvartti Muumimaailmassa. Luulen, että TG-4:lla pystyy kuvaamaan tyynellä ja kirkkaalla ilmalla puoliksi pinnalta ja puoliksi alta. Tässäkin kivet pohjassa näkyvät pinnan tuntumasta otetussa kuvassa.
Lohikäärme Eetvartti Muumimaailmassa. Luulen, että TG-4:lla pystyy kuvaamaan tyynellä ja kirkkaalla ilmalla puoliksi pinnalta ja puoliksi alta. Tässäkin kivet pohjassa näkyvät pinnan tuntumasta otetussa kuvassa.
Turun Scandic Julian pöytäliina Lähikuvaus -ohjelmalla.
Turun Scandic Julian pöytäliina Lähikuvaus -ohjelmalla.
Karkkikaupun katto ankaraan vastavaloon. Varsin sekava asettelu, kohtuullinen kuva valaistusolosuhteet huomioiden.
Karkkikaupun katto ankaraan vastavaloon. Varsin sekava asettelu, kohtuullinen kuva valaistusolosuhteet huomioiden.
Kameran automaattiasetuksilla kuvattua metrilakua.
Kameran automaattiasetuksilla kuvattua metrilakua.
Turun tori.
Turun tori.
Seinäjoen Kyrkösjärveä veden pintakalvosta, kamera puoliksi pinnalla, puoliksi alla.
Seinäjoen Kyrkösjärveä veden pintakalvosta, kamera puoliksi pinnalla, puoliksi alla.
Seinäjoen Kyrkösjärveä veden pintakalvosta, kamera lähes kokonaan pinnalla.
Seinäjoen Kyrkösjärveä veden pintakalvosta, kamera lähes kokonaan pinnalla.
Tero Hintsa Koskenpää waterfalls

THE KOSKENPÄÄ KOSKI WATERFALLS

Kuvakulmilla -blogi vieraili 9.7.2015 Salossa Koskenpään kosken putouksella. Vaskion kylässä sijaitseva putous on kuudes blogissa mukana olleista putouksista. Suomessa on yhteensä 53 vesiputousta.

Koskenpään kosken vesiputouksen vesi virtaa syvällä kalliosolassa. Juuri putousta ympäröivät kalliot tekevätkin siitä erittäin hienon. Jyrkät ja märät kalliot ovat haaste putouksella liikuttaessa. Totesin tänään kahden pääputouksen välisen ”lammen” melko syväksi tiputtuani siihen. Pojalla oli hauskaa kuvatessaan tästä videota.

Koskenpään vesiputous on varmasti hyvin toisenlainen keväällä lumien sulamisen jälkeen, kun se oli nyt. Putouksella oli hyvin vähän vettä. Pienikin vesi määrä virtaa putouksella useista eri kohdista kallion koloista ja syvänteistä. Syvät kalliot erottavat pienet putoukset toisistaan ja muodostavat hienoja syvänteitä, joissa vesi voi virrata.

Koskenpää waterfalls Helmeri Hintsa
Vesi virtaa Koskenpään putouksella syvissä ”minikanjoneissa”. Tough TG-4. Helmeri Hintsa.
Koskenpää waterfalls Helmeri Hintsa
Kaunista sammalta putouksella. Tough TG-4. Helmeri Hintsa.
Koskenpää waterfalls Helmeri Hintsa
Tough TG-4. Helmeri Hintsa.
Koskenpää waterfalls Helmeri Hintsa
Tough TG-4. Helmeri Hintsa.
Tero Hintsa Koskenpää waterfalls
Kuvasin Lumix GX7:lla ND64-suotimella Koskenpäässä. Todella harmaa sää mahdollisti tällä suotimella, jopa 4-5 sekunnin kuvausajat. Putouksilla tosin yleensä riittää noin sekunnin valotusaika. Tero Hintsa.
Tero Hintsa Koskenpää waterfalls
Koskenpään vesiputous. Lumix GX7, Tero Hintsa.
Tero Hintsa Koskenpää waterfalls
Koskenpään vesiputous. Lumix GX7, Tero Hintsa.
Tero Hintsa Koskenpää waterfalls
Vedenteitä koskenpään putouksella Salossa. Lumix GX7, Tero Hintsa.
Tero Hintsa Koskenpää waterfalls
Koskenpään vesiputous. Lumix GX7, Tero Hintsa.
Tero Hintsa Koskenpää waterfalls
Koskenpään vesiputous. Lumix GX7, Tero Hintsa.
Tero Hintsa Koskenpää waterfalls
Koskenpään vesiputous. Lumix GX7, Tero Hintsa.
TG-4 Jouppiskalla Tero Hintsa

THE NEW TG-4 HAS ARRIVED TO KUVAKULMILLA

Kuvakulmilla -blogissa on kuvattu veden alla Sonyn Xperia Z3 -kännykällä ja Olympuksen Tough TG-610 -kameralla. TG-610:ssa suurin aukko on 3.9 – 5.9. 35 mm kinovastaavuus on 28 – 140 mm. Vuonna 2011 markkinoille tullut kamera on vesitiivis 5 metrin syvyyteen. Se kestää pudotuksen 1,5 metristä ja on kyllä ollut todella kestävä. Olen snorklannut sen kanssa Punaisellamerellä ja tiputtanut useamman kerran milloin mistäkin. Sonyn Xperia Z3:ssa on tosi hyvä kuvanlaatu kännykäksi. Sen pitäisi kestää vettä 1,5 metriin.

Suomessakin veden alla on värikästä elämää, vaikka sitä ei kovin paljon kuvatakkaan. Ehkä vesien sumeuden vuoksi. Olen kaivannut mikrojärkkärin kaveriksi varmasti vettä kestävää ja valovoimaista kameraa, jolla vielä saisi kuvattua RAW-tiedostoja. Hiljattain markkinoille tullut Olympuksen Tough TG-4 herätti heti ensi kuulemalta mielenkiintoni. Etelä-Pohjanmaalla Olympusta saa Seinäjoelta Foto-Formasta. Liikkeestä löytyy jo TG-4, mistä kävin kameran eilen hankkimassa. Valovoima on parantunut huomattavasti aiempaa TG-610 -kameraan, aukon koko on 2,0-4.9. Kinovastaavuus (35 mm) on 25-100 mm. Kamera kestää vettä peräti 15 metriin ja pudotusta 2,1 metristä. Ominaisuuksia löytyy joka lähtöön. Kännykkää voi käyttää kameran kaukosäätimenä ja kuvat voi siirtää missä tahansa heti kännykkään. Sen verran kerkisin kokeilla tänään, että kamera on todella valovoimainen ja toimii hyvin yhteen kännykän kanssa. Palaan myöhemmin kameralla otettuihin kuviin. Erityisesti odotan pääseväni kuvaamaan koskien vedenalaista elämää. TG-4 on ainoa vettä kestävä pokkari, joka tallentaa RAW-tiedostoja.

TG-4 Jouppiskalla Tero Hintsa
TG-4 ja Seinäjoen kesä
TG-4 Jouppiskalla Tero Hintsa
TG-4 paistatteli kesäpäivää Jouppiskan huipulla 4.7.2015

TG-4 Jouppiskalla Tero Hintsa

FF_logo

BLOGI

Kalmakurjenkoski waterfalls Tero Hintsa

THE KALMAKURJENKOSKI WATERFALLS

Tampereen Terälahdesta idyllisestä maaseutumiljöössä sijaitsee Kalmankurjenkoski. Koskella vesi putoaa lähes seitsemän metriä noin 20 metrin matkalla. Heinäkuun alussa koskessa ei ollut kovin paljon vettä. Putous on varmasti näyttävämpi keväällä, mutta toisaalta pienempi vesimäärä mahdollisti kuvaamisen keskellä putousta ja todella hienot kuvakulmat.

Kalmakurjenkoski waterfalls Helmeri Hintsa
Koko putous ylhäältä päin kuvattuna. Kuva Helmeri Hintsa.
Kalmakurjenkoski waterfalls Tero Hintsa
Tosi hienoja peräkkäisiä putouksia.
Kalmakurjenkoski waterfalls Tero Hintsa
Putouksen ympäristöstä löytyy vanha mylly ja ilmeisesti varastona aikoinaan toiminut kuvassa taustalla näkyvä rakennus.
Kalmakurjenkoski waterfalls Tero Hintsa
Kalmankurjenkosken korkeimman putouksen niska.
Kalmakurjenkoski waterfalls Tero Hintsa
Veden virtausta putouksen alaosassa.
Kalmakurjenkoski waterfalls Tero Hintsa
Veden vähennyttyä putoukselle kasvaa nopeasti vesikasveja.
Kalmakurjenkoski waterfalls Tero Hintsa
ND64 -harmaasuotimella otettu kuva veden virtauksesta. Ilma oli niin kirkas, että hitsauslasikaan ei olisi ollut liian voimakas suodin.
Kalmakurjenkoski waterfalls Helmeri Hintsa
Putous ja mylly alajuoksulta päin. Helmeri Hintsa.
Tero Hintsa Kettuojan vesiputous Kuru

THE KETTUOJA / JYLHÄNKOSKI WATERFALLS

Kuvakulmilla -blogissa on aikaisemmin esitelty neljä vesiputousta. Pääsin eilen vierailemaan Ketunojan Jylhänkosken putouksella. Se sijaitsee Kurussa (Ylöjärvi) Seitsemisen  ja Helvetinjärven kansallispuistojen välissä. Päästääkseen putouksille on ajettava useampaa metsäautotietä ja käveltävä puolisen kilometriä metsässä. Putous palkitsee löytäjänsä kuitenkin takuuvarmasti, tosi hieno paikka keskellä luontoa. Kannattaa ladata kännykkään maastokartta -sovellus ja tallentaa putouksen koordinaatit siihen, näin löytää suoraan putoukselle.

Kettuojan putous on saanut Suomen vesiputoukset sivuston arvostelussa yhden tähden. Itse pidin putouksesta. Putouksen ympäristö oli kaunis ja soveltui erinomaisesti valokuvaamiseen. Kuvasin putouksella ensimmäistä kertaa uudella harmaasuotimelle ND64 ja uudella Haman vastavalosuojalla. Pojalla oli mukana neljä vuotta vanha Olympus Tough tg-610. Omat kuvani on yhä otettu Panasonic Lumix GX7:lla.

Tero Hintsa Kettuojan vesiputous Kuru
Putouksen niska näkyy hienosti yläjuoksulta virran ylittävältä sillalta otetussa kuvassa.
Tero Hintsa Kettuojan vesiputous Kuru
Sateiden ansiosta putouksessa virtasi vettä aika paljon ajankohtaan nähden.

Tero Hintsa Kettuojan vesiputous Kuru

Tero Hintsa Kettuojan vesiputous Kuru

Tero Hintsa Kettuojan vesiputous Kuru

Tero Hintsa Kettuojan vesiputous Kuru

Kettuojan putous Olympus Tough tg-610 kameralla ikuistettuna. Helmeri Hintsa.
Kettuojan putous Olympus Tough tg-610 kameralla ikuistettuna. Helmeri Hintsa.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Olympus Tough -sarjan etu on vedenkestävyys. Tästäkin kuvasta on järkkärillä turha haaveilla. Helmeri Hintsa.
Kettuojan putous Olympus Tough tg-610 kameralla ikuistettuna. Helmeri Hintsa.
Kettuojan putous Olympus Tough tg-610 kameralla ikuistettuna. Helmeri Hintsa.
Aurinko laski 21.6. Vähä-Räyrinki järven länsipuolelle.

TOP SUNSETS OF MIDSUMMER AT SOUTH OSTROBOTHNIA

Jos ei parhaat, niin ainakin juhannuksen korkeimmat auringonlaskut Etelä-Pohjanmaalta löytyivät takuuvarmasti Lehtimäeltä. Olin kuvaamassa auringonlaskua juhannussunnuntaina 21.6.2015. Vaikka kuvat on otettu 250 metriä merenpinnan yläpuolelta, eikä muita korkeita kohtia kovin paljon ole, aurinko laski aika lailla samaan aikaan kuin Seinäjoella. Ehkä muutaman minuutin myöhemmin. Aurinko suureni laskiessaan horisonttiin, kuten laskiessaan esimerkiksi valtameren taakse.

Juhannus 2015 Suokonmäki sunset 4 low res

Aurinko laski 21.6. Vähä-Räyrinki järven länsipuolelle.
Aurinko ei aivan puolenyöhöön asti jaksanut paistaa Lehtimäellä. Kuva on otettu kello 23:39.

Tero Hintsa Sunset Suokonmäki

Aurinko laski 21.6. Vähä-Räyrinki järven länsipuolelle.
Aurinko laski 21.6. Vähä-Räyrinki järven länsipuolelle.