Valokuvausta Hepoköngään vesiputouksella / Photographing at the waterfall Hepoköngäs (Puolanka, Finland)

Puolangan Hepoköngäs on yksi Suomen korkeimmista vesiputouksista. Putous sijaitsee Heinijoessa luonnonsuojelualueella noin 16 kilometriä Puolangalta Hyrynsalmelle päin. Putous on noin 20 metriä korkea. Halki Suomen kulkevaa UKK vaellusreittiä pitkin pääsee sekä Hepokönkäälle että läheiselle Komulankönkäälle. Ympäristö on rakennettu suuria matkailijamääriä varten. Se on helppo saavuttaa, eikä ympäristö kulu ihmisten liikkuessa rakennettua reittejä pitkin.

Hepoköngäs valittiin vuonna 2014 Suomenvesiputoukset.fi -sivuston yleisöäänestyksessä Suomen kauneimmaksi vesiputoukseksi. Juuri uudistuneen sivuston tähtiluokituksessa Hepoköngäs on saanut saanut 4/5 tähteä.

Putous laskee pieneen suvantoon. Vastapäätä putousta samaan suvantoon laskee puro. Sen virtaus on erisuuntainen kuin Heinijoen ja tästä aiheutuu pyörteitä putouksen alapuoliseen suvantoon. Pitkällä valotusajalla pyörteet saa esille myös valokuviin.

Kuvasin Hepokönkäällä jalustalla Panasonic Lumix GX7:lla ja ilman jalustaa Olympus Tough TG-4:lla. Putouksen vastarannalle nousee valtava kosteus. Kannattaa laittaa objektiiviin uv-suodin. Uv-suotimen voi ilman pelkoa objektiivin linssin naarmuuntumisesta kuivata maasto-olosuhteissa tai ottaa pois kamerasta linssin sumennuttua.

Käytin Lumixissa Panasocin 20 mm pannukakkuobjektiivia. Kuvausetäisyys vastarannalta oli sopiva. Jos sinulla on vieläkin laajakulmaisempi objektiivi, kannattaa käyttää sitä. Esimerkiksi Panasonic Leican 15 mm laajakulmalla olisi todella mielenkiintoista kuvata Hepoköngästä.

Käytin vastavalosuojaa sekä vähentämään auringon heijastuksia että vesipisaroita. Aurinko paistoi kuvaushetkellä takaa keskelle putousta, joka lisäsi valtavasti putouksessa virtaavan veden ja ympäröivän maaston kontrastia. Parhaat kuvat sain yhdistelmällä ND64 + ND8 + UV-suotimet. Valotusaikana käytin 1-2 sekuntia.

Suuri putous ja veden lämpötilan vaihtelu muokkaa putouksen lähiympäristön mikroilmastoa. Viime viikonloppuna putouksen niskalla oli noin +20’C. Putouksen vieressä, sen alapuolisessa suvannossa, ilma oli paljon viileämpää. Putouksen vastarannalla oli vielä kylmempää kuin sen vieressä, mihin ei nouse yhtä paljon kosteutta kuin vastarannalle.

Ihanteellinen kuvausajankohta Hepokönkäällä saattaisi olla toukokuun lopussa. Viime viikonloppuna vettä oli putouksessa vielä paljon. Parin viikon päästä kuviin olisi saanut enemmän vihreyttä. Hepokönkäällä on eri vuoden aikoina kuvannut esimerkiksi Otso Keränen, kannattaa tsekata kuvat Keräsen nettisivuilta.

Tough TG-4:lla kuvasin ensimmäistä kertaa kalansilmälisäkkeellä. Palaan näihin kuviin ja tunnelmiin toisessa jutussa.

Hepoköngäs oli elämys ja täytti kovat odotukset, joita lukuisten nettijuttujen lukeminen putouksesta oli herättänyt. Hepoköngäs oli Suomessa 17 ja paras tähän mennessä näkemäni vesiputous. Kuvakulmien muut vesiputoukset löydät täältä.

Hepoköngään putous vastarannan kalliolta kuvattuna.

Hepoköngäs putouksen vierestä kuvattuna. 1/250 s valotusajalla.

Sama kuvauspaikka kuin edellä, mutta 2 sekunnin valotusajalla.

Putouksella oli viime viikonloppuna vettä sen verran runsaasti, että pääuoman lisäksi vettä tippui kalliolta muistakin kohdista.

1/800 s valotusaika riittää pysäyttämään näinkin voimakkaan putouksen.