Koski

Keinotekoinen ja kaunis Malkakoski

Malkakoski on Etelä-Pohjanmaan näyttävimpiä virtapaikkoja. Malkakoskessa vesi putoaa kolme metriä 150 metrin matkalla. Kosken leveys on enimmillään yli 200 metriä.

Malkakoski sijaitsee Ylistarossa Kyröjoessa. Kyröjoki on Etelä-Pohjanmaan suurin joki. Tulvien välttämiseksi jokeen on rakennettu Liikapuron, Pitkämön, Kalajärven ja Kyrkösjärven tekojärvet, Seinäjoen oikaisu-uoma sekä Malkakoski.

Kyröjoen varrella on muitakin komeita koskia, kuten Pukarankoski, Hiirikoski, Peltokoski. Latvajoissa on myös näyttäviä koskia. Kauhajoessa esimerkiksi Sahakoski ja Pitkäkoski. Seinäjoesta löytyy näyttäviä virtauksia Provinssin tunnetuksi tekemältä Törnävän alueelta.

Luonnon plastiikkakirurgiaa

Malkakosken kaarevaksi muotoiltu pato muistuttaa varsinkin ilmakuvissa Dubain puolikuun mallisia palmusaaria. Kuten Dubaissa, Seinäjoellakin on tehty itse kaupungista puuttuvat asiat. Malkakosken ja järvien lisäksi on rakennettu esimerkiksi lasketturinne.

Malkakoski (1) — Ilmakuva Malkakoskelta. Kuva: Henrik Mujunen.

Malkakoski on monipuolinen valokuvauspaikka. Kosken tyrskyistä voi bongata nousevia kaloja ja melojia. Lintuja voi kuvata tornista tai virran varrelta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA — Koskimelontaa Malkakoskella.

Seisoin saappaat jalassa virrassa. Malkakoski on hämmentävä paikka. Tiesin olevani ihmisen tekemässä rakennuksessa. Malkakoski on tehty luonnonmateriaaleista, mutta se ei ole luonnon paikoilleen muovaama. Kyröjokeen kauneusleikattu Malkakoski tasaa tulvia ja on muodostunut kauniiksi virkistysalueeksi. Miksi tuomita koskea sen takia, että se on itse tehty?

Näkymä lintutornista. Oikealla laavu. Omat puut kannattaa ottaa mukaan.

Malkakosken kalatie.

Ruska tarjosi hienoja värejä kuviin.

Kosken suurin yksittäinen tiputus etuoikealla.

Kyröjoen ylittävä silta Malkakosken lähettyvillä.

Koskimelontaa Malkakoskella.

Etualalla kalatie.

Vastapäisellä rannalla Raataja -muistomerkki.

Lue lisää Malkakoskesta Retkipaikasta.

Pienet lapset suurilla koskilla

Poikkesimme alkuviikolla lasten kanssa Oulangan kansallispuistossa. Valitsimme kansallispuistopäiväksi sääennusteen perusteella Kuusamon lomareissumme leudoimman päivän. Lunta oli vähän ja reittien tasaiset osuudet hyvässä kunnossa. Jäiset portaat ja sillat olivat nastakengillä kohtuullisen helposti kuljettavissa.

oulanka-14-2-2017-9 — Myllykosken alajuoksulla Kitkajoen ylittävä riippusilta.

Reitti kannattaa valita lapsen iän mukaan

4-vuotias tyttäremme nauroi pulkassa lähes koko ajan Oulanka BaseCampilta Myllykoskelle. Myllykoskella hän kieltäytyi ensin tulemasta riippusillalle, kunnes sain maaniteltua hänet syliin ja Kitkajoen yli. Parin tunnin päästä palattuamme takaisin sillan kohdalle, hän halusi kävellä itse yli äitinsä käsipuolessa. Harvoin olen nähnyt hänen kasvojaan yhtä voitonriemuisina kuin onnistuneen joen ylityksen jälkeen.

oulanka-14-2-2017-7 — Myllykoski riippusillalta kuvattuna.

11-vuotiaan urheilijapojan kanssa talvisessa Oulangassa kulkeminen ei aiheuta haasteita, jos vaan oma kunto kestää. 4-vuotiaan kanssa runsaat korkeuserot pakottavat tutkimaan luontoa lyhyemmällä matkalla. Kuljimme Aallokkokoskelle yhdessä, mistä jatkoin pojan kanssa eteenpäin Jyrävälle. Vaimo jäi nuoremman lapsen kanssa ”kulkemaan hitaammin” eli ratsastamaan kaatuneilla puunrungoilla ja valokuvaamaan naavaa.

oulanka-14-2-2017 — Poutainen ja riittävän lämmin sää helpottaa huomattavasti kansallispuistovierailuita päiväkoti-ikäisten lasten kanssa.

Matkaopassarja Lonely Planet nosti viime vuonna Oulangan Euroopan luontokohteiden TOP9-listalle. Aiemmin Brittilehti Guardian valitsi Oulangan 10 parhaan Eurooppalaisen kansallispuiston joukkoon ja Daily Mail 11 suostuimman joukkoon.

Oulangan palkittua kauneutta voi ihailla lastenkin kanssa. Talvella vaatetus ja eväät kannattaa suunnitella huolella, eikä matkaa kannata ainakaan 4-vuotiaan kanssa suunnitella liian pitkäksi. Edellistalvena kävimme lasten kanssa Kiutakönkäällä, tuolloin pakkanen oli turhan kova varsinkin pulkassa istuvalle pienemmälle lapselle. Nyt päivä oli lapsille mieluisa ja jäi positiivisena mieleen.

Myllykosken riippusilta Myllyn terassilta kuvattuna. — Koski myllyn portailta kuvattuna. Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen hydrologisen toimiston vuonna 1911 julkaisemassa Suomen tärkeimpien koskien luettelossa mainitaan peräti 110 Myllykoskea, Myllypaikkaa tai koskea jonka nimestä mylly muodostaa osan.

Omaan muistiini porautui erityisesti jälleen yksi vesiputouskeikka poikani kanssa ja tytär katselemassa koskikaraa Myllykoskella. Pieni ihminen ja suuri koski toivat yhdessä tunteet vahvasti pintaan. Kitkajoen koskien äärellä kunnioitus luonnon voimaa kohtaan kasvaa, vaikka olisi liikkeellä yksin. Nyt oman tyttären ihaillessa hyisestä virrasta ruokaa sukeltavaa lintua olin enemmän kuin tyytyväinen.

ruka2017-low-res-37

oulanka-14-2-2017-6

oulanka-14-2-2017-5

Härkäahonkoskessa pauhaa kesälläkin

Haapajärven Härkäahonkoski on keskellä heinäkuuta yhtä raivokas kuin monet kosket kevättulvalla. Vettä riittää, koska koski sijaitsee Haittaperän tekojärveen laskevassa kanavassa. Kanava erkanee Kuonanjärvestä laskevasta Kuonanjoesta.

Koski on noin 400 metriä pitkä. Suurempia pudotuksia on heti alussa kosken niskalla, keskivaiheilla ja lopussa. Kaikki niistä ovat hienoja kuvauskohteita. Keskivaiheilla oleva putous on korkein, noin 2,5 metriä, se sijaitsee Haittaperäntien sillan alapuolella.

Koskea ympäröivät penkat ovat jyrkät. Pajuja ja muita puita ei ole leikattu muutamaan vuoteen. Kuvaamisen kannalta suuri lehtipuiden määrä on haaste, on pakko päästä aivan rantaan saadakseen kuviin muutakin kuin lehtiä. Kannattaa varustautua hyvillä saappailla ja tukevalla jalustalla. Sitkeällä etsimisellä jalustalle löytyy tukevia paikkoja. Kuvasin eri filttereillä ja objektiiveilla. Osan kuvista julkaisen myöhemmin kesällä Vesiputousten ja koskien valokuvaamisen perusteita käsittelevässä jutussa.

Haapajärvi Härkäahonkoski Kuvakulmilla Tero Hintsa

Sain Härkäahonkosken putouksen ylle kuviin jopa sateenkaaren, missä aarre?

Kosken alajuoksulla sijaitseva luiska. Tästä kuvakulmasta hahmottuu koko kosken korkeus. Taustalla sillan alla suurin putous.

Haittaperäntien sillan alla sijaitseva suurin putous.

Lehtipuustoa todella riittää Härkäahon koskella! Keskellä kuvaa kosken alajuoksun luiska.

Härkäahonkosken niska kuvan yläosasssa.

Jyrkimmän putouksen alapuolinen virtaus.

Kosken niska,

Kosken niska alajuoksulta päin kuvattuna.

Härkäahonkoski Haittaperäntien sillalta alajuoksulle kuvattuna.

Härkäahonkoski oli juhlallisesti 20 vesiputous, jolla Kuvakulmilla blogi vieraili! Katso kuvat muista putouksista täältä. Kartalla putoukset löydät täältä.

Härkäahonkoski löytää ajamalla Haapajärven keskustasta Pyhäjärventietä (tie 27), jolta käännytään tielle 7622. Tien varressa on viitta Härkäahonkoskelle Haittaperäntien risteyksessä. Haittaperäntietä ajetaan 2,1 kilometriä, minkä jälkeen saavutaan suoraan putouksen yläpuolelle. Katso kartta.

Lue lisää Härkäahonkoskesta Suomenvesiputoukset.fi -sivustolta ja kannattaa katsoa myös Pekka Helenin loistava ilmakuvavideo Härkäahonkoskesta sekä muutamasta muusta putouksesta.

Satumainen Katikankanjoni Kauhajoella

Kauhajoen Hyypän Kirveskylässä sijaitsee Katikankanjonin rotkolaakso. Jyrkkärinteinen kanjoni on osa Hyypänjokilaaksoa. Kanjonialue on näyttävä retkipaikka. Kanjonin kohokohtia ovat korkeat harjanteet Kolmentuulenlakki, Sianselkä ja Ruissunharju sekä mutkikkaasti virtaava Katikanluoman purouomasto.

25 kilometrin päässä Kauhajoen keskustasta sijaitsevaan Katikankanjoniin pääsee Kiviluomantien varresta löytyvältä parkkipaikalta. Tien varressa on Katikantalon kohdalla opaste parkkipaikalle. Sieltä on noin kilometrin kävely Kolmentuulenlakille. Kanjoniin pääsee myös pyöräilyreittiä Lauhanvuoren kansallispuistosta.

Katikankanjonissa ei vielä ole tulentekomahdollisuutta. Metsähallitus on vuosien 2016-2017 rakentamassa kanjoniin laavun, tulentekopaikan, varaston ja käymälän.

Katikanluoman purouomasto

Kanjoni alue on hiekkamaata, johon vesi on ajan myötä syönyt paikoin jopa 20 metriä syvän uran. Kanjonin pohjalla vallitsee kostea mikroilmasto ja kasvupaikaltaan erityisesti kanjonin pohja on rehevää lehtoa. Kanjoninpohjalla kulkiessa on vaikea uskoa olevansa Etelä-Pohjanmaalla, toisaalla metsä muistuttaa rehevää rantaniittyä ja aivan vierestä saattaa löytyä kuiva paahteinen rinne.

Kanjonin läpi virtaa Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuiston länsiosasta luonnonlähteestä alkunsa saava Katikanluoma. Kyrönjoen vesistöalueeseen kuuluva Katikanluoma yhtyy Kauhajokeen kanjonissa sijaitseva Sianselän harjun jälkeen. Luomassa elää purotaimenia.

Pääuoman lisäksi Katikanluomaan yhtyy paljon pieniä puroja, joista osa virtaa jyrkkiä rinteitä alas. Kesäkuun puolivälin jälkeen pääosa puroista oli lähes kuivia. Kuljin pari puronvartta muutaman sata metriä kanjonista sivulle päin, vähävetiseen aikaan ne olivat pohjiltaan kosteita, mutta vesi ei virrannut niitä pitkin. Tulva-aikaan tai sateiden jälkeen sitkeä retkeilijä voi löytää niistä näyttäviä virtauksia.

Pitkäkoski Katikankanjoni Kuvakulmilla Tero Hintsa

Pitkäkoski Katikankanjonissa.

Katikanluoma.

Pitkäkosken kesäkuohuja Katikankanjonissa.

Pitkäkoski

Yksi Katikanluoman latvahaaroista laskee kanjoniin Pitkäkoskea pitkin. Pekka Tyllilän tekemän Kyröjoen reittiselosteen mukaan Pitkäkosken putouskorkeus muutaman sadan metrin matkalla on noin 10 metriä. Pitkäkoski on erittäin hieno ja monipuolinen kuvauspaikka. Aina siirryttäessä kymmenen metriä eteenpäin löytyy uutta kuvattavaa.

Ilmeisesti vieläkin jyrkemmin vesi laskee Katikanluoman pääuoman alittaessa tien. Sain tiedon tästä paikasta vasta käyntini jälkeen, joten kuvia ei valitettavasti vielä löydy tästä blogista.

Katikankanjoni teki minuun suuren vaikutuksen. Kanjonin ympäristö on poikkeuksellinen monipuolinen kuvauskohde. Kaikkien luonnonystävien kannattaa tutustua kanjoniin viimeistään Metsähallituksen saatua taukopaikan rakennettua.

Myllypuron putous kesällä / The Myllypuro waterfall at summer

Kuvakulmilla kävi aiemman kerran loppusyksystä Myllypuron putouksella Tampereen ja Nokian rajalla Kalkussa. Eilen putouksessa oli tosi vähän vettä. Myllypuron jyrkin kohta muistutti enemmän portaittaista koskea, kuin putousta. Alue on joka tapauksessa hieno lehtomainen metsäalue, jonka puro kruunaa.

Katso aiemmat kuvat Tampereen Kalmakurjenkosken vesiputoukselta ja muut vesiputouskuvat.

Myllypuron putous Tampere Kalkku Tero Hintsa 11.6.2016

Vesi puikkelehtii alas jyrkkää rinnettä kivien välistä.

Myllypuron ympäristö on hyvin vehreä ja lehtomainen.

Myllypuroa muutaman sata metriä jyrkimmästä kohdasta yläjuoksun suuntaan.

Myllypuron jyrkin kohta TG4:lla ja kalansilmälisäkkeellä.

Kauhavan Sahakoski – Vesiputous vai ei ? The Sahakoski rapids – Waterfall or not?

Kauhavan Sahakoski (Jylhänkoski) sijaitsee Kauhavanjoessa.Sahakosken niskan yli kulkee Myllytien silta. Kauhavanjoki on noin 40 kilometriä pitkä ja se laskee Lapuanjokeen. Lapuanjoki päättyy Uudessakaarlepyyssä Pohjanlahteen.

Kosken rannalla on 1928 rakennettu voimalaitos. Rakennuksena se on poikkeuksellisen kaunis voimalaitokseksi. Netistä löytyy ainakin yksi kuva ennen voimalaitoksen rakentamista.

Kosken pudotuskorkeus on 7 metriä. Sahakosken koskiluokitus on IV – V. Koski alkaa 1,5m padolla, jonka jälkeen vesi virtaa noin 30 metriä kanjonissa. Kanjoni päättyy mutkaan oikealle ja jyrkkään kallioluiskaan. Luiskassa joki putoaa arviolta 10 metrin matkalla 5 metriä. On tulkintakysymys on luiska vesiputous vai ei. Putouksen jälkeen koski jatkuu rauhallisempana noin 200 metriä. Myös rauhallinen koskiosuus on erittäin kaunis.

Kauhavan Sahakoski Jylhänkoski Tero Hintsa

Kosken yläosan virtaus.

Kosken yläosaa ja voimala.

Yläosan jyrkkäosa oikealla. Noin 10 metrin matkalla noin 5-6 metrin lasku.

Sahakosken yläosan jyrkkä kohta.

Sahakosken keskiosan kuohuja.

Sahakoski alasuvannolta ylävirtaan katsottuna.

Pukarankoski Koskenkorvalla / The Pukarankoski rapids at the Koskenkorva village

Pukarankoski sijaitsee Ilmajoen Koskenkorvalla Kyrönjoessa. Koski padottiin 1950-luvulla. Pato purettiin ja koski ennallistettiin 2009. Koskessa on 3,1 metrin pudotus 200 metrin matkalla. Kansainvälisen melojien luokituksen mukaan Pukarankoski on I luokan koski. Lue lisää luokituksesta täältä.

Koski on ennaltamisen jäljiltä kosken näköinen, joskin tosi säännöllinen peräkkäisine portaineen. Itse olisin rakentanut johonkin kohtaan koskea näyttävämmän putouksen. Pukarankoskessa on ollut eri aikoina useita myllyjä alkaen 1600-luvun lopulta. Nykyisin koskella on myös VPK:n pumppaamo.

Poikkesin Pukarankoskella viime sunnuntaina. Koskea reunustavissa kivissä oli hienoja jäämuodostelmia. Kevätkuvia Pukakankoskelta löydät täältä. Kuvakulmilta löydät kuvia Kyrönjoelta myös Ylistaron Peltokoskelta ja latvoilta Kauhajoen Sahakoskelta.

Pukarankoski on todella leveä koski.

KUUSAANKOSKI

Poikkesin työmatkalla 15 minuutin pikakuvausvisiitillä Kuusaankoskella toissapäivänä. Viimeksi pääsin kuvaamaan Laukaassa Hitonhautaa syksyllä. Kuvaus sää ei alkuviikon plusasteisessa vesisateessa ollut paras mahdollinen, mutta paikka sitäkin mahtavampi.

Kuusaankoski syntyi jääkauden sulamisvesien löydettyä uuden reitin Kuusaalla sijaitsevan harjukannaksen läpi. Kannaksen murtanut koski purkaa Viitasaaren ja Saarijärven reittien vedet Vatianjärvestä Laukaan Saraveteen. Kuusaankoski on suojeltu vuonna 1987 koskiensuojelulailla.

Koski on pituudeltaan noin 300 metriä ja leveys vaihtelee noin 50 – 80 metrin välillä. Kosken keskivirtaama on 90 m³/s. Kansainvälisen melojien koskiluokituksen mukaan Kuusaankoski on II-luokan koski. Luokitus jakaa kosket seuraavasti Luokka I: helppo, Luokka II: vaikeahko, Luokka III: vaikea, Luokka VI: Hyvin vaikea, Luokka V: Erityisen vaikea ja Luokka VI: Äärimmäisen vaikea. Viimeisen luokan koskessa uiminen johtaa yleensä kuolemaan, tällainen koski on esimerkiksi Jyrävä.

Kuusaankoski on nykyisin kaunis ja luonnontilainen, mutta sitäkin on aikoinaan rakennettu. Kosken yläpää perattiin kivettömäksi tukinuittoa varten 1860-luvulla. Vuonna 1862 kosken yli tehtiin ensimmäinen maantiesilta ja saaren kautta kulkeva venekanava.

Maantiesillan länsirannalla on ollut kaksi sahaa ja Varjolan tilan mylly, itärannalla Saarikon tilan mylly. Kosken alapuolelle valmistui rautatiesilta vuonna 1898 ja sen viereen myöhemmin maantiesilta. Kosken itäpuolelle rakennettiin vuosina 1990–1993 Keiteleen kanavaan kuuluva Kuusaan sulku, jonka putouskorkeus on noin 4 m.

Äänekosken tehtaiden jätevesipäästöt pilasivat 1970-luvulla alapuolisen vesireitin vedet niin, että kosken partaalla asuvat eivät kyenneet kuivattamaan pyykkiään ulkona veden voimakkaan hajun vuoksi. 1980-luvun puolivälissä vesistön kuntoon ruvettiin kiinnittämään huomiota. Nykyään Kuusaankoski on Keski-Suomen parhaimpia kalastuspaikkoja.

KITKAJOKI, THE RIVER OF WARS AND SPECIALITIES

Kuusamossa sijaitseva Kitkajoki saa alkunsa Yli- ja Ala-Kitkajärvistä. Kitkajärvet ovat kokonaisuutena Suomen ainoa säännöstelemätön suurjärvi. Järviä on sanottu Euroopan suurimmaksi lähteeksi. Järvistä laskeva Kitkajoki on noin 30 km:n pituinen. Tästä on koskea jopa yli 5 km, kuten Myllykoski. Joki yhtyy Oulankajokeen aivan Venäjän rajan tuntumassa. Joessa asuu ainutlaatuinen taimenkanta ja joki laskee yhden Suomen suurimman vesiputouksen Jyrävän läpi.

Aallokkokoski kalliolta kuvattuna, GX7 20 mm.

Kitkajokea Jyrävän yläpuolella GX7 20mm.

Kitkajoen koskisodat 1950-1960 luvuilla

Kuusamon kuuluista koskisodista tarinaa riittää. Hurjimpien mukaan isännät myivät koskiosuutensa kahteenkin kertaan ja yhtiöt kuljettivat helikoptereilla sekä rahaa että juotavaa Kuusamoon.

Koskisotaa kävivät voimaloiden rakentamista ajaneet Imatran Voima ja Pohjolan Voima sekä koskien suojelemista vaatineet. Voimayhtiöt ostivat koskia kilpaa 1951-1956. Koskien suojelun äänekkäimpiä puolestapuhujia oli Koillissanomien päätoimittaja Reino Rinne.

1950-luvun kuluessa kuusamolaisten mielipide kääntyi koskien säilyttämisen kannalle. Kanta sai lopullisen vahvistuksen 1961 Iijokisuunitelman vuodettua julkisuuteen. Sen mukaan Pohjois-Kuusamon vedet olisi käännetty virtaamaan päinvastaiseen suuntaan. Vesi olisi virrannut Iijokea pitkin Perämereen. Voimalaitokset olisi rakennettu Iijoen ala- ja keskijuoksulle, siis Kuusamon ulkopuolelle.

Koskisotien myötä perustettiin Oulangan kansallispuisto 1956. Nykyiseen kokoonsa se laajeni 1980-luvulla. Koskisodat ovat nousseet viime vuosina usein esille meneillään olevien kaivoshankkeiden yhteydessä. Lähellä Kitkajärviä sijaitseviin Kouver- ja Naatikkavaaroihin sekä Juomasuolle on suunniteltu kultakaivosta.

Kitkajoesta tekeillä elokuva

Kitkajoki -rakas joki elokuva kertoo Reino Rinteen syvällisten aforismien kautta luonnon ainutlaatuisuudesta ja siitä mitä luonto voi merkitä ihmiselle. Aforismit koskettavat luonnon käyttöä sen eri muodoissa. Kitkajoki – rakas joki kertoo tarinan myös siitä, miten valokuvaaja Tauno Kohonen, on löytänyt luonnossa olemisen itsessään. Elokuva on Tauno Kohosen videokuvaama.

Katso myös kuvat ja videot Kitkajoen Myllykoskesta sekä Jyrävältä.

THE FROZEN WATERFALL JYRÄVÄ ON THE RIVER KITKAJOKI

Kitkanjoen Jyrävä on yksi Suomen suurimmista vesiputouksista. Jyrävä on erittäin runsasvetinen ja voimakas putous. Kitkajoki puristuu putoukseen ikään kuin kouruun ja tippuu sitten 9 metriä alas. Hurja pudotus estää Venäjän Paanajärven taimenien nousemisen putouksen ylitse, vaikka hyppivätkin kuohuihin innolla. Ylä- ja alapuolisen osuuden taimenet ovatkin eri kantaa.

Jyrävä putouksen alapuolisen suvannon alapäästä Panasonicin GX7:lla 100-300 mm objektiivilla.

Välittömästi putouksen alapuolelta kuvattu Jyrävä GX7 20 mm.

Sininen taivas pilkahti näkyville.

Putouksen niska suoraan putouksen yläpuolelta.

Jyrävälle pääsee hyvin esimerkiksi Basecamp Oulangalta pientä Karhunkierrosta pitkin. Ajoin itse Basecamp Oulangalle, mistä sain erinomaiset viime hetken vihjeet reitin kunnosta ja parhaista katselupaikoista. Basecampilta Jyrävälle kävellessä voi ihailla esimerkiksi Myllykoskea. Poislähtiessä poikkesin kahvilla Basecampissa ja totesin myös korvapuustit erinomaisiksi!

Tammikuun viimeisellä viikolla Jyrävä oli jäätynyt lukuunottamatta putouksen niskaa. Niskalla vesi pauhasi ja tippui siitä alas jäätyneen vesiseinän taakse. Pohdin putousta katsellessa mistä syystä sama joki jäätyy jyrkimmässä putouksessa, mutta pysyy sulana loivemmissa koskissa?