Leijalautailija lumella / Kiteboarder on snow (Lake Kyrkösjärvi)

Räpsin tänään Panasonicin GX7:lla ja Lumix G Vario 100-300mm objektiivilla kuvia leijalautailijasta.Aurinko paistoi välillä pilvien lomasta. Yksi hyppykin osui kuviin.

Kuvauspaikalta on matkaa järven yli noin 1500-1700 metriä. Etäisyys välillä lujaakin liikkuneeseen lautailijaan oli arviolta 900-1200 metriä, vaihdellen eri kuvissa. En käyttänyt jalustaa. Objektiivissa on kuvanvakaaja. Olen tosi tyytyväinen kuviin. Minulla oli aiemmin saman merkin 45-150mm zoomi. Tuolla objektiivilla ei olisi voinut uneksiakaan näin kaukana ja kovalla vauhdilla liikkuvan kohteen kuvaamisesta.

Panasonic on juuri julkaissut 100-400mm objektiivin, mutta sen hinta nousee yli 2000 euron. Objektiivin tarkennusta mainostetaan nopeaksi, tarkennusnopeus onkin ainoa miinus mikä nykyisestä objektiivista tulee mieleen.

KUUSAANKOSKI

Poikkesin työmatkalla 15 minuutin pikakuvausvisiitillä Kuusaankoskella toissapäivänä. Viimeksi pääsin kuvaamaan Laukaassa Hitonhautaa syksyllä. Kuvaus sää ei alkuviikon plusasteisessa vesisateessa ollut paras mahdollinen, mutta paikka sitäkin mahtavampi.

Kuusaankoski syntyi jääkauden sulamisvesien löydettyä uuden reitin Kuusaalla sijaitsevan harjukannaksen läpi. Kannaksen murtanut koski purkaa Viitasaaren ja Saarijärven reittien vedet Vatianjärvestä Laukaan Saraveteen. Kuusaankoski on suojeltu vuonna 1987 koskiensuojelulailla.

Koski on pituudeltaan noin 300 metriä ja leveys vaihtelee noin 50 – 80 metrin välillä. Kosken keskivirtaama on 90 m³/s. Kansainvälisen melojien koskiluokituksen mukaan Kuusaankoski on II-luokan koski. Luokitus jakaa kosket seuraavasti Luokka I: helppo, Luokka II: vaikeahko, Luokka III: vaikea, Luokka VI: Hyvin vaikea, Luokka V: Erityisen vaikea ja Luokka VI: Äärimmäisen vaikea. Viimeisen luokan koskessa uiminen johtaa yleensä kuolemaan, tällainen koski on esimerkiksi Jyrävä.

Kuusaankoski on nykyisin kaunis ja luonnontilainen, mutta sitäkin on aikoinaan rakennettu. Kosken yläpää perattiin kivettömäksi tukinuittoa varten 1860-luvulla. Vuonna 1862 kosken yli tehtiin ensimmäinen maantiesilta ja saaren kautta kulkeva venekanava.

Maantiesillan länsirannalla on ollut kaksi sahaa ja Varjolan tilan mylly, itärannalla Saarikon tilan mylly. Kosken alapuolelle valmistui rautatiesilta vuonna 1898 ja sen viereen myöhemmin maantiesilta. Kosken itäpuolelle rakennettiin vuosina 1990–1993 Keiteleen kanavaan kuuluva Kuusaan sulku, jonka putouskorkeus on noin 4 m.

Äänekosken tehtaiden jätevesipäästöt pilasivat 1970-luvulla alapuolisen vesireitin vedet niin, että kosken partaalla asuvat eivät kyenneet kuivattamaan pyykkiään ulkona veden voimakkaan hajun vuoksi. 1980-luvun puolivälissä vesistön kuntoon ruvettiin kiinnittämään huomiota. Nykyään Kuusaankoski on Keski-Suomen parhaimpia kalastuspaikkoja.

 

 

THE FROZEN SOAP BUBBLE

Viime päivinä kaikkien kuvauskanavien hiteiksi ovat nousseet eritavoilla jäädytetyt vedet. Kokeilin itse jäädyttää saippuakuplia. Eilen oli vaan -17 pakkasastetta. Oli vaikea saada kuplia jäätymään näillä asteilla. Videolla näkyy miten pääosa kuplista hajoaa osuessaan lumeen. Yhtä kuplaa kuvasin Olympuksen pokkarilla TG4, ohessa muutama otos tästä.

 

ICE HOLE AT THE HIIRIKOSKI (VÄHÄKYRÖ, FINLAND)

Vähäkyrössä on neljä Kyröjoen koskea. Tämän jutun kuvat ovat Hiirikoskelta. Se laskee 4,1 metriä 300 metrin matkalla. Kyröjoen pituus (Kauhajoen ja Jalasjoen yhtymäkohdasta) mereen on noin 127 km ja putouskorkeutta tällä matkalla on noin 40 metriä.

Hiirikosken vuonna 1921 rakennettua voimalaitosta on viime vuosina uudistettu ja tehty koskeen kalatie sekä uusittu koskella sijaitseva pato. Vähäkyrön muut kosket ovat Perkiönkoski, Annalankoski ja Kolkinkoski. Vähäkyrö kuuluu nykyisin Vaasaan.

Poikkesin Hiirikoskella 6.1. Pakkasta oli -26,5 astetta. Vesi oli jäädyttänyt koskelle esimerkiksi hienoja jääonkaloita. Vesi virtasi edelleen keskellä koskea ja jään alla.

Jään alla oli myös pieni vesiputous, joka näkyy oheisella videolla. Jutun kuvat jääonkalosta ja lumikiteistä on otettu Olympuksen Tough TG-4:lla. Hyvin toimi pakkasessakin.

 

FROZEN SUNSET ON THE LAKE KYRKÖSJÄRVI

Jäätynyt auringonlasku Seinäjoki Kyrkösjärvi Tero HintsaJäätynyt auringonlasku Seinäjoki Kyrkösjärvi Tero HintsaJäätynyt auringonlasku Seinäjoki Kyrkösjärvi Tero HintsaJäätynyt auringonlasku Seinäjoki Kyrkösjärvi Tero HintsaJäätynyt auringonlasku Seinäjoki Kyrkösjärvi Tero Hintsa

Joulun myrskyt ja vielä silloin jäätymätön Kyrkösjärvi hyydyttivät rantojen kasvit paksuun jäähän. Rantakivet ovat myös paksun jään peitossa, kuvissa kiviä auringonlaskussa Olympuksen TG4:lla ikuistettuna.

GREEN LASER LIGHT THROUGH THE ICE

Nostimme toissailtana Seinäjoen Kyrkösjärvestä noin 3 cm paksun ja 1,5 m pitkän jään kaistaleen rannalle. Valotin jään sisään vihreällä laserosoittimella. Vihreä jää pimeässä oli näyttävä näky ja herätti ohikulkijoiden huomion. Kuvasin jäätä Olympuksen kaiken kestävällä TG-4 pokkarilla.

 

THE AIR BUBBLE AND STAR IN THE ICE

Kuvasin aamulla Olympuksen Tough TG4:lla lähikuvia Kyrkösjärven jäältä. Jään alla näkyy kiviä ja sisällä heiniä sekä lehtiä.

 

THE FLOWERS AND MOSQUITO INSIDE THE ICE

Syksyn ensimmäiset pakkaset jäädyttivät täynnä vettä olleet kottikärryt. Nostin aamupäivällä jääköntin pystyyn. Sisältä löytyi sekä hortensiapensaan kukkia että iso sääski. Laajakulmakuvat on otettu Olympus TG-4:lla ja ”perinteiset” Panasonic Lumix GX7:lla.

ICE AND ROCKS PART 4

Jäät hupenevat Kyrkösjärjen tekojärvestä vauhdilla. Vaskiluodon Voiman Seinäjoen voimalaitos käyttää järvivettä jäähdytysjärjestelmässään. Voimala ottaa kylmää vettä järvestä ja palauttaa lämmintä takaisin. Tästä syystä varsinkin järven pohjoinen puoli on usein heikkojäinen. Nyt rannoilla on vielä jäätä, keskellä ei.

Aurinko paistoi 13.2.2015 komeasti ja toi valoa kivien sekä jään lomaan.

12 3 2015 (1) 12 3 2015 (2) 12 3 2015 (3) 12 3 2015 (4)