Valokuvausta Hepoköngään vesiputouksella / Photographing at the waterfall Hepoköngäs (Puolanka, Finland)

Puolangan Hepoköngäs on yksi Suomen korkeimmista vesiputouksista. Putous sijaitsee Heinijoessa luonnonsuojelualueella noin 16 kilometriä Puolangalta Hyrynsalmelle päin. Putous on noin 20 metriä korkea. Halki Suomen kulkevaa UKK vaellusreittiä pitkin pääsee sekä Hepokönkäälle että läheiselle Komulankönkäälle. Ympäristö on rakennettu suuria matkailijamääriä varten. Se on helppo saavuttaa, eikä ympäristö kulu ihmisten liikkuessa rakennettua reittejä pitkin.

Hepoköngäs valittiin vuonna 2014 Suomenvesiputoukset.fi -sivuston yleisöäänestyksessä Suomen kauneimmaksi vesiputoukseksi. Juuri uudistuneen sivuston tähtiluokituksessa Hepoköngäs on saanut saanut 4/5 tähteä.

Putous laskee pieneen suvantoon. Vastapäätä putousta samaan suvantoon laskee puro. Sen virtaus on erisuuntainen kuin Heinijoen ja tästä aiheutuu pyörteitä putouksen alapuoliseen suvantoon. Pitkällä valotusajalla pyörteet saa esille myös valokuviin.

Kuvasin Hepokönkäällä jalustalla Panasonic Lumix GX7:lla ja ilman jalustaa Olympus Tough TG-4:lla. Putouksen vastarannalle nousee valtava kosteus. Kannattaa laittaa objektiiviin uv-suodin. Uv-suotimen voi ilman pelkoa objektiivin linssin naarmuuntumisesta kuivata maasto-olosuhteissa tai ottaa pois kamerasta linssin sumennuttua.

Käytin Lumixissa Panasocin 20 mm pannukakkuobjektiivia. Kuvausetäisyys vastarannalta oli sopiva. Jos sinulla on vieläkin laajakulmaisempi objektiivi, kannattaa käyttää sitä. Esimerkiksi Panasonic Leican 15 mm laajakulmalla olisi todella mielenkiintoista kuvata Hepoköngästä.

Käytin vastavalosuojaa sekä vähentämään auringon heijastuksia että vesipisaroita. Aurinko paistoi kuvaushetkellä takaa keskelle putousta, joka lisäsi valtavasti putouksessa virtaavan veden ja ympäröivän maaston kontrastia. Parhaat kuvat sain yhdistelmällä ND64 + ND8 + UV-suotimet. Valotusaikana käytin 1-2 sekuntia.

Suuri putous ja veden lämpötilan vaihtelu muokkaa putouksen lähiympäristön mikroilmastoa. Viime viikonloppuna putouksen niskalla oli noin +20’C. Putouksen vieressä, sen alapuolisessa suvannossa, ilma oli paljon viileämpää. Putouksen vastarannalla oli vielä kylmempää kuin sen vieressä, mihin ei nouse yhtä paljon kosteutta kuin vastarannalle.

Ihanteellinen kuvausajankohta Hepokönkäällä saattaisi olla toukokuun lopussa. Viime viikonloppuna vettä oli putouksessa vielä paljon. Parin viikon päästä kuviin olisi saanut enemmän vihreyttä. Hepokönkäällä on eri vuoden aikoina kuvannut esimerkiksi Otso Keränen, kannattaa tsekata kuvat Keräsen nettisivuilta.

Tough TG-4:lla kuvasin ensimmäistä kertaa kalansilmälisäkkeellä. Palaan näihin kuviin ja tunnelmiin toisessa jutussa.

Hepoköngäs oli elämys ja täytti kovat odotukset, joita lukuisten nettijuttujen lukeminen putouksesta oli herättänyt. Hepoköngäs oli Suomessa 17 ja paras tähän mennessä näkemäni vesiputous. Kuvakulmien muut vesiputoukset löydät täältä.

Hepoköngään putous vastarannan kalliolta kuvattuna.
Hepoköngäs putouksen vierestä kuvattuna. 1/250 s valotusajalla.
Sama kuvauspaikka kuin edellä, mutta 2 sekunnin valotusajalla.
Putouksella oli viime viikonloppuna vettä sen verran runsaasti, että pääuoman lisäksi vettä tippui kalliolta muistakin kohdista.
1/800 s valotusaika riittää pysäyttämään näinkin voimakkaan putouksen.


Komulanköngäs kaksihaarainen vesiputous Hyrynsalmella / Waterfall of two streams at the Hyrynsalmi

Komulanköngästä kutsuttiin aikaisemmin Lauttakönkääksi. Putous sijaitsee Lauttajärvestä lähtevässä Syväjoessa Hyrynsalmella. Komulankönkääksi putousta ruvettiin kutsumaan puukkomestari Setti Keräsen omistaman Komulan tilan mukaan.

Putous on alle 10metriä korkea, pystysuora ja kaksihaarainen. Eteläisempi haara on leveämpi ja runsaampi vetinen kuin pohjoisempi haara. Pohjoiseen haaraan vesi tulee kallioon louhitusta uomasta, jossa sijaitsee vuonna 1888 rakennettu mylly. Uomaa kutsuttiin aiemmin nimellä “rosvohotu”.

Putous on erittäin helposti saavutettava. Putous sijaitsee suoraan Hallanmaantien varressa. Patikoimalla putoukselle pääsee UKK-reittiä pitkin.

Paras paikka ihailla putousta on sen alapuolella. Putouksesta ei tule juurikaan sumua, joka haittaisi kuvaamista. Putouksen ympäristö on erittäin kaunis ja mieltä rauhoittava. Ehdottomasti yksi kauneimmista vesiputouksista, joilla olen tähän mennessä päässyt käymään. Suomenvesiputoukset.fi -sivustolla Komulanköngäs on saanut 4/5 tähteä.

15 sekunnin valotuksella Komulankönkään kuohut ja alajuoksun pyörteitä.
Komulankönkään pienempi putous.
Komulankönkään isompi putous.
Panorama Komulankönkäältä vesi laskee vasemmalle alajuoksulle.
Komulankönkään isompi putous Olympuksen TG-4:lla.
Komulankönkään pienempi putous Olympuksen TG-4:lla.


 

TSEKKAA MUUTKIN VESIPUTOUKSET KUVAKULMILLA

Kangasjoen putous Suomussalmella

Varisköngäs Suomussalmella

Jägalan vesiputous Virossa

Sahakoski Kauhavalla

Kiutaköngäs Kuusamossa

Jyrävä Kuusamossa

Myllypuron putous Tampereella

Kyröskosken putous Hämeenkyrössä

Risslan putous Fiskarissa

Myllykosken putous Karkkilassa

Myllykosken putous Karkkilassa osa 2

Koskenpään putous Salossa

Kalmakurjenkosken putous Tampereella

Kettuojan putous Kurussa

Kuhankosken putous Nurmijärvellä

Lahankosken putous Pornaisissa

Strömbergin kosken putous Helsingissä

Juveninkosken putous Jämsässä

Kangasjoen putous Suomussalmella / The Kangasjoki waterfall at the Suomussalmi

Kangasjoki alkaa Kangasjärvestä Suomussalmen Lehdonvaarassa. Noin 10 kilometrin mittainen Kangasjoki laskee Emäjokeen Aittokosken voimalaitoksen läheisyydessä. Emäjoki virtaa Kangasjoen putouksen kohdalla jylhien kallionseinämien välissä. Paras kuvauspaikka putoukselle on Emäjoen vastarannalla kohdassa missä Kangasjoki laskee Emäjokeen. Kangasjoen putouksen lisäksi Suomussalmella sijaitsee Variskönkään vesiputous. Kangasjoen putous on saanut Suomenvesiputoukset.fi -sivustolla 2/5 tähteä.

Emäjoki alkaa Suomussalmen Kiantajärvestä ja virtaa Hyrynsalmen Hyrynjärven kautta Iijärveen Ristijärvellä. Sieltä joki jatkuu Kiehimänjokena Paltamoon saakka, jossa se laskee Oulujärveen.

Kangasjoen putouksen ympäristöllä on mielenkiintoinen historia. 1900-luvun alussa Aittokoskeen rakennettiin hätäaputöinä Möljä. Möljä on kivistä rakennettu veneiden vetotie. Möljää pitkin voitiin kiskoa vene ylös reissusta palattaessa ja siitä oli varmasti melkoisesti apua tukinuitossa sekä tervaveneiden vedossa. Möljä erottuu maastosta hyvin edelleen ja sen vieressä sijaitsee laavu.

Möljän rakentajia on mahtanut melkoisesti harmittaa 1950-luvulla, jos vielä elivät. Tuolloin Oulujoki oy rakensi Aittokoskelle voimalaitoksen, joka valmistui 1960. Nykyisin Fortumin omistaman voimalaitoksen teho on 47 MW. Sekä koski että Möljä jäivät kuivalle maalle.

Kangasjoen putous on keskellä jylhää rotkomaisemaa.
Kangasjoen putous laskee Emäjokeen. Lumix GX7, 60 s valotusaika. F5,6.

 

TSEKKAA MUUTKIN VESIPUTOUKSET KUVAKULMILLA

Varisköngäs Suomussalmella

Jägalan vesiputous Virossa

Sahakoski Kauhavalla

Kiutaköngäs Kuusamossa

Jyrävä Kuusamossa

Myllypuron putous Tampereella

Kyröskosken putous Hämeenkyrössä

Risslan putous Fiskarissa

Myllykosken putous Karkkilassa

Myllykosken putous Karkkilassa osa 2

Koskenpään putous Salossa

Kalmakurjenkosken putous Tampereella

Kettuojan putous Kurussa

Kuhankosken putous Nurmijärvellä

Lahankosken putous Pornaisissa

Strömbergin kosken putous Helsingissä

Juveninkosken putous Jämsässä

Varisköngäs Suomussalmella / The Varisköngäs waterfall at the city of Suomussalmi

Varisköngäs on Suomussalmella Varisjoessa sijaitseva vesiputous. Köngäs on kokonaisuudessaan 11 metrin korkea. Jyrkin osa on heti niskan alapuolella. Alempana köngäs levenee ja loivenee. Varisköngäs on muodostunut jokilaakson pohjalla olevan korkean kalliokynnyksen kohdalle. Putouksen jälkeen joki jatkaa matkaansa laakson pohjalla. Lue lisää Suomenvesiputoukset.fi -sivustolta

Varisköngäs sijaitsee noin 10 km:n päässä Suomussalmen keskustasta Puolangalle päin. Putous on 9,2 km pituisen Varisjärvenkierros -patikointireitin varrella. Pidempi reitti (30 km) kulkee myös Suomussalmen toisen putouksen ohi Kangasjoella. Perheen kanssa kävelimme putoukselle Aittokoskentien varressa sijaitsevalta parkkipaikalta, missä on viitta putoukselle.

Varisköngäs on hieno putous ja voimakas ainakin kevättulvalla. Putouksen välittömän ympäristön sammaleiset kivet ja vanha puusto luovat satumaisen tunnelman. Paras kuvauspaikka on putouksen alajuoksulla. Putousta kannattaa ihailla myös Varisköngäksen niskalta. Siellä Varisjoki virtaa rauhallisesti ennen köngästä, kunnes suorastaan raivoisasti syöksyy alas jokilaaksoon.

Varisköngänkäällä pystyi kuvaamaan heti putouksen päätyttyä, sumua ei ollut, koska putous loivenee alaosastaan. Kuva Lumix GX7. Aukko f16. 10 s valotusaika. Harmaa suotimet nd 64 + nd 8.
Varisköngäs niskalta kuvattuna. Jyrkin kohta on tästä alaspäin.
Koko putous 5 s valotusajalla ja nd 64 harmaasuotimella Lumix GX7:lla.


Kauhavan Sahakoski – Vesiputous vai ei ? The Sahakoski rapids – Waterfall or not?

Kauhavan Sahakoski (Jylhänkoski) sijaitsee Kauhavanjoessa.Sahakosken niskan yli kulkee Myllytien silta. Kauhavanjoki on noin 40 kilometriä pitkä ja se laskee Lapuanjokeen. Lapuanjoki päättyy Uudessakaarlepyyssä Pohjanlahteen.

Kosken rannalla on 1928 rakennettu voimalaitos. Rakennuksena se on poikkeuksellisen kaunis voimalaitokseksi. Netistä löytyy ainakin yksi kuva ennen voimalaitoksen rakentamista.

Kosken pudotuskorkeus on 7 metriä. Sahakosken koskiluokitus on IV – V. Koski alkaa 1,5m padolla, jonka jälkeen vesi virtaa noin 30 metriä kanjonissa. Kanjoni päättyy mutkaan oikealle ja jyrkkään kallioluiskaan. Luiskassa joki putoaa arviolta 10 metrin matkalla 5 metriä. On tulkintakysymys on luiska vesiputous vai ei. Putouksen jälkeen koski jatkuu rauhallisempana noin 200 metriä. Myös rauhallinen koskiosuus on erittäin kaunis.

Kosken yläosan virtaus.
Kosken yläosaa ja voimala.
Yläosan jyrkkäosa oikealla. Noin 10 metrin matkalla noin 5-6 metrin lasku.
Sahakosken yläosan jyrkkä kohta.
Sahakosken keskiosan kuohuja.
Sahakoski alasuvannolta ylävirtaan katsottuna.




 

Juveninkosken vesiputous talvella / The Juveninkoski waterfalls at winter

Juveninkosken vesiputous oli tänään illansuussa paksun lumivaipan peitossa. Vesiputoukset jäätyvät usein pakkasella jyrkimmistä kohdista ja pysyvät auki jyrkkien kohtien alapuolella. Kuvasin auringonnousun aikoihin ja sen jälkeen.

Jämsän Juveninokoski on Keski-Suomen korkein vesiputous. Edellisen kerran poikkesin Juveninkoskella viime toukokuussa. Lisätietoa putouksesta Suomenvesiputoukset.fi -sivustolta.

Etualalla jääluolia, taustalla oikealla putous.
40 sekunnin valotusajalla lähes pilkkopimeässä otettu kuva jääluolasta.
4 sekunnin valotusajalla otettu kuva. Lisävaloa valoittelin SKYRAY lampulla.
Valtavan lumi- ja jäämassan alta pilkahti hieman vihreää, sitkeä saniainen?
Juveninkosken alajuoksulle muodostunut jääluola.


Valomaalailua Seinäjoella Törnävän pohjapadolla / Lightpainting on the river Seinäjoki

Seinäjoki on noin 90 kilometrin pituinen Kyrönjoen sivujoki Etelä-Pohjanmaalla. Joki saa alkunsa Virtain Kortesjärvestä. Seinäjoki on ollut aikojen saatossa osallisena monissa merkittävissä tulvissa. Niiden seurauksena Seinäjokeen on rakennettu Liikapuron, Kalajärven ja Kyrkösjärven tekoaltaat sekä oikaisu-uoma Kyrönjokeen. Kovan säännöstelyn jokiluonnolle aiheuttamia haittoja pyritään vähentämään esimerkiksi 16 pohjapadolla.

Kuvailin eilen iltana SKYRAYn lampun valossa Törnävänsaaren pohjapadolle muodostunutta jäätä. Jää syntyy pakkasella padon yli virtaavan veden jäätyessä. Edellisen kerran kuvasin padolla marraskuun alussa. Noin 700 metriä Törnävänsaarelta alajuoksun suuntaan sijaitsevalta Björkenheimintien pohjapadolta löydät kuvia täältä ja täältä sekä ruskakuvia näiden patojen välistä täältä.

Lumix GX7:lla otettu kuva padon yli jäätyneestä vedestä.
Lumix GX7:lla otettu kuva padon yli jäätyneestä vedestä.
Lumix GX7:lla otettu kuva padon yli jäätyneestä vedestä.
Olympuksen TG4:lla makrokuvaa veden pärskeistä jäätyneestä kentästä.
Olympuksen TG4:lla makrokuvaa veden pärskeistä jäätyneestä kentästä.

Pukarankoski Koskenkorvalla / The Pukarankoski rapids at the Koskenkorva village

Pukarankoski sijaitsee Ilmajoen Koskenkorvalla Kyrönjoessa. Koski padottiin 1950-luvulla. Pato purettiin ja koski ennallistettiin 2009. Koskessa on 3,1 metrin pudotus 200 metrin matkalla. Kansainvälisen melojien luokituksen mukaan Pukarankoski on I luokan koski. Lue lisää luokituksesta täältä.

Koski on ennaltamisen jäljiltä kosken näköinen, joskin tosi säännöllinen peräkkäisine portaineen. Itse olisin rakentanut johonkin kohtaan koskea näyttävämmän putouksen. Pukarankoskessa on ollut eri aikoina useita myllyjä alkaen 1600-luvun lopulta. Nykyisin koskella on myös VPK:n pumppaamo.

Poikkesin Pukarankoskella viime sunnuntaina. Koskea reunustavissa kivissä oli hienoja jäämuodostelmia. Kevätkuvia Pukakankoskelta löydät täältä. Kuvakulmilta löydät kuvia Kyrönjoelta myös Ylistaron Peltokoskelta ja latvoilta Kauhajoen Sahakoskelta.

Pukarankoski on todella leveä koski.

KUUSAANKOSKI

Poikkesin työmatkalla 15 minuutin pikakuvausvisiitillä Kuusaankoskella toissapäivänä. Viimeksi pääsin kuvaamaan Laukaassa Hitonhautaa syksyllä. Kuvaus sää ei alkuviikon plusasteisessa vesisateessa ollut paras mahdollinen, mutta paikka sitäkin mahtavampi.

Kuusaankoski syntyi jääkauden sulamisvesien löydettyä uuden reitin Kuusaalla sijaitsevan harjukannaksen läpi. Kannaksen murtanut koski purkaa Viitasaaren ja Saarijärven reittien vedet Vatianjärvestä Laukaan Saraveteen. Kuusaankoski on suojeltu vuonna 1987 koskiensuojelulailla.

Koski on pituudeltaan noin 300 metriä ja leveys vaihtelee noin 50 – 80 metrin välillä. Kosken keskivirtaama on 90 m³/s. Kansainvälisen melojien koskiluokituksen mukaan Kuusaankoski on II-luokan koski. Luokitus jakaa kosket seuraavasti Luokka I: helppo, Luokka II: vaikeahko, Luokka III: vaikea, Luokka VI: Hyvin vaikea, Luokka V: Erityisen vaikea ja Luokka VI: Äärimmäisen vaikea. Viimeisen luokan koskessa uiminen johtaa yleensä kuolemaan, tällainen koski on esimerkiksi Jyrävä.

Kuusaankoski on nykyisin kaunis ja luonnontilainen, mutta sitäkin on aikoinaan rakennettu. Kosken yläpää perattiin kivettömäksi tukinuittoa varten 1860-luvulla. Vuonna 1862 kosken yli tehtiin ensimmäinen maantiesilta ja saaren kautta kulkeva venekanava.

Maantiesillan länsirannalla on ollut kaksi sahaa ja Varjolan tilan mylly, itärannalla Saarikon tilan mylly. Kosken alapuolelle valmistui rautatiesilta vuonna 1898 ja sen viereen myöhemmin maantiesilta. Kosken itäpuolelle rakennettiin vuosina 1990–1993 Keiteleen kanavaan kuuluva Kuusaan sulku, jonka putouskorkeus on noin 4 m.

Äänekosken tehtaiden jätevesipäästöt pilasivat 1970-luvulla alapuolisen vesireitin vedet niin, että kosken partaalla asuvat eivät kyenneet kuivattamaan pyykkiään ulkona veden voimakkaan hajun vuoksi. 1980-luvun puolivälissä vesistön kuntoon ruvettiin kiinnittämään huomiota. Nykyään Kuusaankoski on Keski-Suomen parhaimpia kalastuspaikkoja.