Valokuvausta Hepoköngään vesiputouksella / Photographing at the waterfall Hepoköngäs (Puolanka, Finland)

Puolangan Hepoköngäs on yksi Suomen korkeimmista vesiputouksista. Putous sijaitsee Heinijoessa luonnonsuojelualueella noin 16 kilometriä Puolangalta Hyrynsalmelle päin. Putous on noin 20 metriä korkea. Halki Suomen kulkevaa UKK vaellusreittiä pitkin pääsee sekä Hepokönkäälle että läheiselle Komulankönkäälle. Ympäristö on rakennettu suuria matkailijamääriä varten. Se on helppo saavuttaa, eikä ympäristö kulu ihmisten liikkuessa rakennettua reittejä pitkin.

Hepoköngäs valittiin vuonna 2014 Suomenvesiputoukset.fi -sivuston yleisöäänestyksessä Suomen kauneimmaksi vesiputoukseksi. Juuri uudistuneen sivuston tähtiluokituksessa Hepoköngäs on saanut saanut 4/5 tähteä.

Putous laskee pieneen suvantoon. Vastapäätä putousta samaan suvantoon laskee puro. Sen virtaus on erisuuntainen kuin Heinijoen ja tästä aiheutuu pyörteitä putouksen alapuoliseen suvantoon. Pitkällä valotusajalla pyörteet saa esille myös valokuviin.

Kuvasin Hepokönkäällä jalustalla Panasonic Lumix GX7:lla ja ilman jalustaa Olympus Tough TG-4:lla. Putouksen vastarannalle nousee valtava kosteus. Kannattaa laittaa objektiiviin uv-suodin. Uv-suotimen voi ilman pelkoa objektiivin linssin naarmuuntumisesta kuivata maasto-olosuhteissa tai ottaa pois kamerasta linssin sumennuttua.

Käytin Lumixissa Panasocin 20 mm pannukakkuobjektiivia. Kuvausetäisyys vastarannalta oli sopiva. Jos sinulla on vieläkin laajakulmaisempi objektiivi, kannattaa käyttää sitä. Esimerkiksi Panasonic Leican 15 mm laajakulmalla olisi todella mielenkiintoista kuvata Hepoköngästä.

Käytin vastavalosuojaa sekä vähentämään auringon heijastuksia että vesipisaroita. Aurinko paistoi kuvaushetkellä takaa keskelle putousta, joka lisäsi valtavasti putouksessa virtaavan veden ja ympäröivän maaston kontrastia. Parhaat kuvat sain yhdistelmällä ND64 + ND8 + UV-suotimet. Valotusaikana käytin 1-2 sekuntia.

Suuri putous ja veden lämpötilan vaihtelu muokkaa putouksen lähiympäristön mikroilmastoa. Viime viikonloppuna putouksen niskalla oli noin +20’C. Putouksen vieressä, sen alapuolisessa suvannossa, ilma oli paljon viileämpää. Putouksen vastarannalla oli vielä kylmempää kuin sen vieressä, mihin ei nouse yhtä paljon kosteutta kuin vastarannalle.

Ihanteellinen kuvausajankohta Hepokönkäällä saattaisi olla toukokuun lopussa. Viime viikonloppuna vettä oli putouksessa vielä paljon. Parin viikon päästä kuviin olisi saanut enemmän vihreyttä. Hepokönkäällä on eri vuoden aikoina kuvannut esimerkiksi Otso Keränen, kannattaa tsekata kuvat Keräsen nettisivuilta.

Tough TG-4:lla kuvasin ensimmäistä kertaa kalansilmälisäkkeellä. Palaan näihin kuviin ja tunnelmiin toisessa jutussa.

Hepoköngäs oli elämys ja täytti kovat odotukset, joita lukuisten nettijuttujen lukeminen putouksesta oli herättänyt. Hepoköngäs oli Suomessa 17 ja paras tähän mennessä näkemäni vesiputous. Kuvakulmien muut vesiputoukset löydät täältä.



Komulanköngäs kaksihaarainen vesiputous Hyrynsalmella / Waterfall of two streams at the Hyrynsalmi

Komulanköngästä kutsuttiin aikaisemmin Lauttakönkääksi. Putous sijaitsee Lauttajärvestä lähtevässä Syväjoessa Hyrynsalmella. Komulankönkääksi putousta ruvettiin kutsumaan puukkomestari Setti Keräsen omistaman Komulan tilan mukaan.

Putous on alle 10metriä korkea, pystysuora ja kaksihaarainen. Eteläisempi haara on leveämpi ja runsaampi vetinen kuin pohjoisempi haara. Pohjoiseen haaraan vesi tulee kallioon louhitusta uomasta, jossa sijaitsee vuonna 1888 rakennettu mylly. Uomaa kutsuttiin aiemmin nimellä “rosvohotu”.

Putous on erittäin helposti saavutettava. Putous sijaitsee suoraan Hallanmaantien varressa. Patikoimalla putoukselle pääsee UKK-reittiä pitkin.

Paras paikka ihailla putousta on sen alapuolella. Putouksesta ei tule juurikaan sumua, joka haittaisi kuvaamista. Putouksen ympäristö on erittäin kaunis ja mieltä rauhoittava. Ehdottomasti yksi kauneimmista vesiputouksista, joilla olen tähän mennessä päässyt käymään. Suomenvesiputoukset.fi -sivustolla Komulanköngäs on saanut 4/5 tähteä.



 

TSEKKAA MUUTKIN VESIPUTOUKSET KUVAKULMILLA

Kangasjoen putous Suomussalmella

Varisköngäs Suomussalmella

Jägalan vesiputous Virossa

Sahakoski Kauhavalla

Kiutaköngäs Kuusamossa

Jyrävä Kuusamossa

Myllypuron putous Tampereella

Kyröskosken putous Hämeenkyrössä

Risslan putous Fiskarissa

Myllykosken putous Karkkilassa

Myllykosken putous Karkkilassa osa 2

Koskenpään putous Salossa

Kalmakurjenkosken putous Tampereella

Kettuojan putous Kurussa

Kuhankosken putous Nurmijärvellä

Lahankosken putous Pornaisissa

Strömbergin kosken putous Helsingissä

Juveninkosken putous Jämsässä

Kangasjoen putous Suomussalmella / The Kangasjoki waterfall at the Suomussalmi

Kangasjoki alkaa Kangasjärvestä Suomussalmen Lehdonvaarassa. Noin 10 kilometrin mittainen Kangasjoki laskee Emäjokeen Aittokosken voimalaitoksen läheisyydessä. Emäjoki virtaa Kangasjoen putouksen kohdalla jylhien kallionseinämien välissä. Paras kuvauspaikka putoukselle on Emäjoen vastarannalla kohdassa missä Kangasjoki laskee Emäjokeen. Kangasjoen putouksen lisäksi Suomussalmella sijaitsee Variskönkään vesiputous. Kangasjoen putous on saanut Suomenvesiputoukset.fi -sivustolla 2/5 tähteä.

Emäjoki alkaa Suomussalmen Kiantajärvestä ja virtaa Hyrynsalmen Hyrynjärven kautta Iijärveen Ristijärvellä. Sieltä joki jatkuu Kiehimänjokena Paltamoon saakka, jossa se laskee Oulujärveen.

Kangasjoen putouksen ympäristöllä on mielenkiintoinen historia. 1900-luvun alussa Aittokoskeen rakennettiin hätäaputöinä Möljä. Möljä on kivistä rakennettu veneiden vetotie. Möljää pitkin voitiin kiskoa vene ylös reissusta palattaessa ja siitä oli varmasti melkoisesti apua tukinuitossa sekä tervaveneiden vedossa. Möljä erottuu maastosta hyvin edelleen ja sen vieressä sijaitsee laavu.

Möljän rakentajia on mahtanut melkoisesti harmittaa 1950-luvulla, jos vielä elivät. Tuolloin Oulujoki oy rakensi Aittokoskelle voimalaitoksen, joka valmistui 1960. Nykyisin Fortumin omistaman voimalaitoksen teho on 47 MW. Sekä koski että Möljä jäivät kuivalle maalle.

 

TSEKKAA MUUTKIN VESIPUTOUKSET KUVAKULMILLA

Varisköngäs Suomussalmella

Jägalan vesiputous Virossa

Sahakoski Kauhavalla

Kiutaköngäs Kuusamossa

Jyrävä Kuusamossa

Myllypuron putous Tampereella

Kyröskosken putous Hämeenkyrössä

Risslan putous Fiskarissa

Myllykosken putous Karkkilassa

Myllykosken putous Karkkilassa osa 2

Koskenpään putous Salossa

Kalmakurjenkosken putous Tampereella

Kettuojan putous Kurussa

Kuhankosken putous Nurmijärvellä

Lahankosken putous Pornaisissa

Strömbergin kosken putous Helsingissä

Juveninkosken putous Jämsässä

Varisköngäs Suomussalmella / The Varisköngäs waterfall at the city of Suomussalmi

Varisköngäs on Suomussalmella Varisjoessa sijaitseva vesiputous. Köngäs on kokonaisuudessaan 11 metrin korkea. Jyrkin osa on heti niskan alapuolella. Alempana köngäs levenee ja loivenee. Varisköngäs on muodostunut jokilaakson pohjalla olevan korkean kalliokynnyksen kohdalle. Putouksen jälkeen joki jatkaa matkaansa laakson pohjalla. Lue lisää Suomenvesiputoukset.fi -sivustolta

Varisköngäs sijaitsee noin 10 km:n päässä Suomussalmen keskustasta Puolangalle päin. Putous on 9,2 km pituisen Varisjärvenkierros -patikointireitin varrella. Pidempi reitti (30 km) kulkee myös Suomussalmen toisen putouksen ohi Kangasjoella. Perheen kanssa kävelimme putoukselle Aittokoskentien varressa sijaitsevalta parkkipaikalta, missä on viitta putoukselle.

Varisköngäs on hieno putous ja voimakas ainakin kevättulvalla. Putouksen välittömän ympäristön sammaleiset kivet ja vanha puusto luovat satumaisen tunnelman. Paras kuvauspaikka on putouksen alajuoksulla. Putousta kannattaa ihailla myös Varisköngäksen niskalta. Siellä Varisjoki virtaa rauhallisesti ennen köngästä, kunnes suorastaan raivoisasti syöksyy alas jokilaaksoon.



Jägalan vesiputous Virossa / The waterfall Jägala at Estonia

Jägalan vesiputous sijaitsee Jägalajoen alajuoksulla noin 4 kilometriä ennen kuin joki laskee Suomenlahteen. Jägalajoki on 97 kilometriä pitkä. Se saa alkunsa Pandiveren ylängöltä.

Viron Niagaraksi kutsuttu putous on 8 metriä korkea ja yli 50 metriä leveä. Jägala on Viron levein vesiputous. Putoava vesi on vuosituhansien aikana kuluttanut rantatörmää, jonka seurauksena on syntynyt lähes 300 metriä pitkä ja 12-14 m syvyinen jyrkkärinteinen laakso.

 


Vappuaatto Kuhankosken putouksella Nurmijärvellä

Vappuaattona kannatti käväistä Nurmijärven Valkjärven kylän Kuhankoskella. 150 metriä pitkä koski putoaa portaittain 16 metriä. Edellisen kerran käydessäni paikalla viime kesänä, vettä oli paljon vähemmän.

Testasin koskella ensimmäistä kertaa Olympuksen TG-4 pokkarin kalansilmälisäkettä. Lisäke vaikuttaa laadukkaalta ja mielenkiintoiselta, koska kestää myös vettä. Palaan lisäkkeeseen kun pääsen harjoittelemaan käyttöä lisää.



Juveninkosken vesiputous talvella / The Juveninkoski waterfalls at winter

Juveninkosken vesiputous oli tänään illansuussa paksun lumivaipan peitossa. Vesiputoukset jäätyvät usein pakkasella jyrkimmistä kohdista ja pysyvät auki jyrkkien kohtien alapuolella. Kuvasin auringonnousun aikoihin ja sen jälkeen.

Jämsän Juveninokoski on Keski-Suomen korkein vesiputous. Edellisen kerran poikkesin Juveninkoskella viime toukokuussa. Lisätietoa putouksesta Suomenvesiputoukset.fi -sivustolta.



THE LAHANKOSKI FALLS IN THE WINTER

Kerkisimme iltamyöhään poikkeamaan pojan kanssa Lahankosken putouksella Pornaisissa eilen iltana. Testasimme SKYRAY 17000 lumenin taskulamppua. Putouksella oli mahdollista valaista jäätyneitä pystysuoria jäämuodostelmia niiden takaa. Tarkemmat tiedot putouksesta ja lisää kuvia löydät Suomenvesiputoukset.fi sekä Kuvakulmien viime kesän Lahankoski visiitiltä. Sain eilen otettua pari mielenkiintoista kuvaa suoraan putouksen niskalta alaspäin Manfrotton jalustalla, millä keskijalan pystyy kääntämään vaakatasoon.

 

TSEKKAA MUUTKIN VESIPUTOUKSET KUVAKULMILLA

Kiutaköngäs Kuusamossa

Jyrävä Kuusamossa

Myllypuron putous Tampereella

Kyröskosken putous Hämeenkyrössä

Risslan putous Fiskarissa

Myllykosken putous Karkkilassa

Myllykosken putous Karkkilassa osa 2

Koskenpään putous Salossa

Kalmakurjenkosken putous Tampereella

Kettuojan putous Kurussa

Kuhankosken putous Nurmijärvellä

Lahankosken putous Pornaisissa

Strömbergin kosken putous Helsingissä

Juveninkosken putous Jämsässä

THE KIUTAKÖNGÄS WATERFALL

Kiutaköngäs on saanut täydet viisi tähteä Suomenvesiputoukset.fi -sivustolla. Kiutaköngäs on kokonaisuudessaan noin 300 metrin mittainen koski, joka sijaitsee kilometrin päässä Oulangan luontokeskuksesta. Varsinainen putous on heti kosken alussa, missä vesi putoaa noin neljä metriä ja jatkaa matkaansa kanjonin pohjaa myöten koskea alaspäin. Kaikkiaan koski laskee 13,7 metriä.

Poikkesin toissapäivänä ensimmäistä kertaa Kiutakönkäällä. Koski sijaitsee Oulankajoessa. Jokeen yhtyy alempana Kitkajoki, missä sijaitsevat Jyrävä ja Myllykoski. Kuten Jyrävä, myös Kiutaköngäs oli lähes kokonaan jäässä kovien pakkasten jäljiltä. Rukan nettisivuilta löytyy livekuvaa Kiutakönkäältä.

Kuusamo on vesiputousbongarille varsinainen aarreaitta. Tällä talvisella viikolla kävin Jyrävällä ja Kiutakönkäällä. Näiden lisäksi Kuusamossa sijaitsevat Putaanköngäs, Kuotungin putous ja Saaripuron putous. Viisi vesiputousta samassa kunnassa on Suomen ennätys. Onneksi jaettu sellainen, sillä viisi putousta löytyy myös Enontekiöltä, Utsjoelta ja Posiolta.

THE FROZEN WATERFALL JYRÄVÄ ON THE RIVER KITKAJOKI

Kitkanjoen Jyrävä on yksi Suomen suurimmista vesiputouksista. Jyrävä on erittäin runsasvetinen ja voimakas putous. Kitkajoki puristuu putoukseen ikään kuin kouruun ja tippuu sitten 9 metriä alas. Hurja pudotus estää Venäjän Paanajärven taimenien nousemisen putouksen ylitse, vaikka hyppivätkin kuohuihin innolla. Ylä- ja alapuolisen osuuden taimenet ovatkin eri kantaa.

Jyrävälle pääsee hyvin esimerkiksi Basecamp Oulangalta pientä Karhunkierrosta pitkin. Ajoin itse Basecamp Oulangalle, mistä sain erinomaiset viime hetken vihjeet reitin kunnosta ja parhaista katselupaikoista. Basecampilta Jyrävälle kävellessä voi ihailla esimerkiksi Myllykoskea. Poislähtiessä poikkesin kahvilla Basecampissa ja totesin myös korvapuustit erinomaisiksi!

Tammikuun viimeisellä viikolla Jyrävä oli jäätynyt lukuunottamatta putouksen niskaa. Niskalla vesi pauhasi ja tippui siitä alas jäätyneen vesiseinän taakse. Pohdin putousta katsellessa mistä syystä sama joki jäätyy jyrkimmässä putouksessa, mutta pysyy sulana loivemmissa koskissa?




TSEKKAA MUUTKIN VESIPUTOUKSET KUVAKULMILLA

Myllypuron putous Tampereella

Kyröskosken putous Hämeenkyrössä

Risslan putous Fiskarissa

Myllykosken putous Karkkilassa

Myllykosken putous Karkkilassa osa 2

Koskenpään putous Salossa

Kalmakurjenkosken putous Tampereella

Kettuojan putous Kurussa

Kuhankosken putous Nurmijärvellä

Strömbergin kosken putous Helsingissä

Juveninkosken putous Jämsässä