Maaningan Korkeakoski on nimensä veroinen

Suomen korkeimmaksi vesiputoukseksi mainittu Korkeakoski on nimensä mukaisesti erittäin korkea. Enimmillään kosken korkeuden on väitetty olevan 46 metriä. Suomenvesiputoukset.fi -sivuston mukaan koski 36 metriä korkea, mikä on varmasti lähellä totuutta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Korkeakosken ympäristö on luonnonsuojelualuetta.

Korkeakoski sijaitsee Maaningalla Korkeakoskentien varresta löytyvän parkkipaikan vieressä. Parkkipaikalta metsään astellessa voi jo kuulla kosken pauhun. Ensin vastaan tulee havumetsän läpi pujotteleva Löytynpuro. Kun kääntää katseensa alajuoksulle voi jo nähdä kiihtyvän virran. Putoukseksi Löytynpuro muuttuu syöksyessään tasaiseen metsämaahan aikoinaan revenneeseen kanjoniin.

Helposti ihailtava putous

Korkeakoskea korkeampia putouksia on Suomessa kolme. Kitsiputous Enontekiöllä, Auttinojan putous Posiolla ja Kevolinkka Utsjoella – Kaikki erämaaputouksia tiettömien taipaleiden päässä. Korkeakoskelle pääsee nopeasti ja se sopii hyvin esimerkiksi lapsiperheiden päiväretkikohteeksi.

Putousta pääsee ihailemaan ylhäältä päin koskenniskalle rakennetulta näköalatasanteelta. Putouksen korkeus hahmottuu yläjuoksulta hyvin. Kun kävelee yläjuoksulla kohti koskenniskaa sitä katsellen, tuntuu kuin Löytynpuro olisi leikattu poikki, leikkauskohdan jälkeen on vaan tyhjää. Koskenniskalla odottaa henkeä salpaava näky, vitsi miten korkea putous!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Näköalatasanne.

Rinnettä alas johtavia portaita pitkin voi muutamassa minuutissa kipaista putouksen alajuoksulle. Alhaalta katsottuna Korkeakoski on kuin pino pienempiä putouksia. Jos Korkeakoski pilkottaisiin paloihin, siitä saisi kolme tai neljä erillistä vesiputousta.

Korkeakosken lisäksi kanjonista voi ainakin tulva-aikoina bongailla pienempiä putouksia. Kanjonin kiertävän polun varrelta löysin yhden ”salapuron”. Vesi virtasi välillä maan alla, aika-ajoin taas nousi kulkemaan näkyvää uomaa pitkin. Kuvakarusellissa on pari kuvaa ”salapurosta”. Tsekkaa myös video Korkeakoskelta.

 

Kuvakulmilla -blogista löydät myös yli 20 muuta putousta ja vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin, toivottavasti viihdyt blogissa!

Jyrävän turkoosit jääaivot / Turquoise ice brains of the waterfall Jyrävä

Kuusamon vesiputousten kuningattareksi tituleerattu Jyrävä yllätti minut taas. Viime vuoden tammikuussa kuvatessani putousta ennätyspakkasten jälkeen, virtaavaa vettä näkyi ainoastaan ylhäältä päin putouksen niskalla. Muuten Jyrävä oli valkoisen lumipeitteen verhoilema.

Tällä viikolla Jyrävän jyrkän putouksen päällä komeili aivoja muistuttava turkoosi jäämuodostelma. Putouksen yläpuoli oli sula.

Poikkesin Jyrävällä poikani kanssa. Kävelimme Jyrävälle Kitkajoen itäpuolta kauniin Aallokkokosken reunaa myöten Oulanka Basecampilta. Pidempi kertomuksen retkestämme löydät Retkipaikasta.

Lue myös Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin ja katso lisää kuvia Jyrävältä!

 

 

 

Syksy Juveninkoskella

Syksyn tuntee koskellakin, ilma on kylmempi, vettä on vähän ja kauniin väriset lehdet koristavat maisemaa. Aiemmat vierailut Jämsän Juveninkoskelle ovat osuneet toukokuulle ja maaliskuulle.

Juveninkoski sijaitsee lähellä Himosta ja tarjoaa satumaista vaihtelua Himoksen huipun laajoille näkymille.

Himos Jämsä Kuvakulmilla Tero Hintsa




Harvinainen harjuniemi ja kaunista koskea Leivonmäen kansallispuistossa

Leivonmäen kansallispuisto on erinomainen virkistyspaikka Joutsassa. Puistosta löytyy kaunista koskimaisemaa, suota ja ainutlaatuinen hiekkaharjusta muodostuva niemi. Pari syyspäivää kului puistossa mukavasti, vaikka vettä satoi välillä melko reippaasti.

Rutajoki

Puiston pohjoisosassa sijaitseva Rutajoki on pieni ja osittain hyvin jyrkästi laskeva. Joen ehdottomasti näyttävin kohta on Rutalahdessa sijaitseva Korvenkoski. Tsekkaa myös alkukesällä otetut kuvat ja video Rutajoelta.

Joutsniemi

Joutsniemi on Rutajärven kahteen osaan halkaiseva noin 1,5 kilometriä pitkä hiekkaharju. Harjun pituutta ja kapeutta on mahdoton käsittää muuten kuin paikan päällä. Kävelimme Joutsniemeen Selänpohjan parkkipaikalta. Matka taittui mukavasti kangasmetsässä hienoja järvenrantanäkymiä ja siirtolohkareita ihaillen. Joutsniemelle tultaessa tuntuu ensin siltä, että nyt vain käännytään ja vaihdetaan hieman kävelysuuntaa järven muotoa myötäillen. Jo muutaman sadan metrin päässä odottaa yllätys, vettä on molemmilla puolilla ja kapea sekä korkea harju jatkuu eteenpäin.

Pääosin harjun päällä kulkeva polku tarjoaa upeat näköälat joka suuntaan. Sateesta johtuen otin mukaan vain kameran. Jalustat ja oheistarvikkeet jäivät autoon. Kuvasin kantojen päältä muutamia panoramakuvia, joista näkee parhaiten millaisesta luonnonmuodostelmasta Joutsniemessä on kyse. Erittäin kostea sää vei parhaan terävyyden kuvista, mutta komea paikka sateesta huolimatta.

Rutajärven vesi on kirkasta, jos aikoo kuvata rantakuvia kannattaa varata mukaan polarisaatiosuodin. Suotimella rantojen kirkkaiden vesien kätkemät kivet ja pohjan muodot voi vangita kuviin ilman häiritseviä vedenpinnan heijastuksia.

Leivonmäen kansallispuisto Joutsniemi Kuvakulmilla Tero Hintsa
Polku kulkee kohti Joutsniemen kärkeä.

Leivonmäen kansallispuisto Joutsniemi Kuvakulmilla Tero Hintsa

Leivonmäen kansallispuisto Kuvakulmilla Tero Hintsa
Joutsniemi päättyy kapeaan niemenkärkeen.

Härkäahonkoskessa pauhaa kesälläkin

Haapajärven Härkäahonkoski on keskellä heinäkuuta yhtä raivokas kuin monet kosket kevättulvalla. Vettä riittää, koska koski sijaitsee Haittaperän tekojärveen laskevassa kanavassa. Kanava erkanee Kuonanjärvestä laskevasta Kuonanjoesta.

Koski on noin 400 metriä pitkä. Suurempia pudotuksia on heti alussa kosken niskalla, keskivaiheilla ja lopussa. Kaikki niistä ovat hienoja kuvauskohteita. Keskivaiheilla oleva putous on korkein, noin 2,5 metriä, se sijaitsee Haittaperäntien sillan alapuolella.

Koskea ympäröivät penkat ovat jyrkät. Pajuja ja muita puita ei ole leikattu muutamaan vuoteen. Kuvaamisen kannalta suuri lehtipuiden määrä on haaste, on pakko päästä aivan rantaan saadakseen kuviin muutakin kuin lehtiä. Kannattaa varustautua hyvillä saappailla ja tukevalla jalustalla. Sitkeällä etsimisellä jalustalle löytyy tukevia paikkoja. Kuvasin eri filttereillä ja objektiiveilla. Osan kuvista julkaisen myöhemmin kesällä Vesiputousten ja koskien valokuvaamisen perusteita käsittelevässä jutussa.

Härkäahonkoski oli juhlallisesti 20 vesiputous, jolla Kuvakulmilla blogi vieraili! Katso kuvat muista putouksista täältä. Kartalla putoukset löydät täältä.

Härkäahonkoski löytää ajamalla Haapajärven keskustasta Pyhäjärventietä (tie 27), jolta käännytään tielle 7622. Tien varressa on viitta Härkäahonkoskelle Haittaperäntien risteyksessä. Haittaperäntietä ajetaan 2,1 kilometriä, minkä jälkeen saavutaan suoraan putouksen yläpuolelle. Katso kartta.

Lue lisää Härkäahonkoskesta Suomenvesiputoukset.fi -sivustolta ja kannattaa katsoa myös Pekka Helenin loistava ilmakuvavideo Härkäahonkoskesta sekä muutamasta muusta putouksesta.


Myllypuron putous kesällä / The Myllypuro waterfall at summer

Kuvakulmilla kävi aiemman kerran loppusyksystä Myllypuron putouksella Tampereen ja Nokian rajalla Kalkussa. Eilen putouksessa oli tosi vähän vettä. Myllypuron jyrkin kohta muistutti enemmän portaittaista koskea, kuin putousta. Alue on joka tapauksessa hieno lehtomainen metsäalue, jonka puro kruunaa.

Katso aiemmat kuvat Tampereen Kalmakurjenkosken vesiputoukselta ja muut vesiputouskuvat.

 

Myllyn putous Karhunahtaalla / The Myllyn putous waterfall

Petäjäveden ja Multian rajalla sijaitseva Karhunahtaan rotkovajoama on syntynyt miljoonia vuosia sitten. Rotko sijoittuu pohjois-eteläsuunnassa noin 1 kilometrin matkalle. Karhunahtaan kalliojyrkänne on korkeimmalta kohdaltaan 12 metriä korkea. Karhunahas on saanut nimensä vanhasta karhunmetsästystavasta, jossa karhu ajettiin jyrkkien kallioiden väliin, missä se oli helpompi kaataa.

Karhunahtaalle on rakennettu laavu, nuotiopaikka ja puucee. Alueella luontoon voi tutustua opastetulla n. 700 metrin pituisella opastetulla ”karhunpolulla”, joka kiertää karhunahtaan kanjonin ympäri.

Rotkon pohjalla virtaa Lihajoki. 7 kilometriä pitkä Lihajoki laskee Pengerjokeen ja lopulta Päijänteeseen. Lihajoki muodostaa Karhunahtaan pohjalle suvannon, jonka syvimmässä kohdassa vettä on 8 metriä.

Pengerjoki (Petäjävesi) muuttuu yläjuoksulle mentäessä ensin Ohrajoeksi, sitten ylempänä Liha- ja Ohrajoeksi.

Lihajoki (muodostuu Möllin- ja Sahinpuroista) laskee Karhunahtaaseen rotkon pohjoispäästä. Joki tippuu rotkoon portaittaisesta putouksesta noin 3,5 metrin korkeudelta. Putouksen lähellä on edelleen 1700-luvulla rakennetun Myllyn jäänteet. Tästä syystä putousta kutsutaan nimellä Myllyn putous.

Valokuvaaminen Karhunahtaalla

Karhunahtaalla yhdistyvät jylhät kalliot, virtaava vesi ja kauniin vihreät sammaleet. Lihajoen virtaus ei kesäkuun alussa ollut kovin suuri. Putouksessa sijaitsevien kivien sammalista huomasi, että virtausta on ollut kevättulvalla paljon enemmän. Joissain netistä löytyvissä kuvissa putous on kaksihaarainen, nyt oikea haara oli vain pieni noro.

Nyt Myllyn putouksen kuviin sai yhtaikaa virtaavaa vettä ja kauniita sammalia. Toukokuun alussa putous itsessään olisi varmasti näyttävämpi. Putouksesta ei nouse kuvaamista haittaavaa sumua. Kaiken kaikkiaan Karhunahas on luontokuvaajan unelmapaikka, lyhyen etäisyyden sisällä on monenlaista kuvattavaa.

Miten Karhunahtaalle löytää?

Ajetaan Jyväskylä-Keuruu valtatietä nro. 23, Petäjäveden kohdalta käännytään Multian tielle (nro 18), jota ajetaan n. 3 km. käänytään oikealle Kuivasmäentielle ja ajetaan n. 17 km. suoraan. Käännytään vasemmalle viitan ”karhunahas” kohdalta ja jatketaan n. 900 m metsäautotietä parkkipaikalle. Parkkipaikalta on 700 metrin kävelymatka karhunahtaan kierroksen lähtöpaikalle.


Korvenkosken putous Rutajoella Joutsassa / The Korvenkoski waterfall at the river Rutajoki (Joutsa, Rutalahti)

Korvenkoski on yksi Rutajoen monista koskista. Korvenkoski sijaitsee Joutsan Rutalahdessa Leivonmäen kansallispuiston alueella. 5,7 kilometriä pitkä Rutajoki alkaa Rutajärvestä ja laskee Päijänteeseen. Joen korkeusero on peräti 44 metriä.

Korvenkoskelle on helppo saapua autolla. Auton voi parkkeerata esimerkiksi Koskikaran koulun pihaan. Koulun pihaa vastapäätä alkaa 3,5 kilometriä pitkä patikointireitti Koskikaran kierros. Korvenkoski on heti kierroksen alussa. Heti polun alussa on myös nuotiokatos.

Rutajoessa on oma järvitaimen kanta. Kalojen nousun helpottamiseksi Korvenkoskeen on tehty Suomen ensimmäinen kallioon louhittu kalatie. Kalatie sopii koskimaisemaan hyvin.

Rutajoki on hyvin kirkas vetinen. Vesi ei näytä kuvissa keltaiselta, vaan valkoiselta. Valkoista väriä korosti erittäin kirkas ja aurinkoinen ilma, joka pakotti pitämään valotusajat lyhyinä harmaasuotimien kanssakin.

Onko Korvenkoski vesiputous?

Suomenvesiputoukset.fi -sivustolla vesiputoukseksi määritellään kosket, jotka suoraan edestä katsottuna näyttävät putoukselta. Korkeus tulee olla vähintään 2 metriä. Korvenkosken korkeus on 2-3 metriä, suurin pudotus noin 2 metriä. Kuten Kauhavan Jylhänkoski, Korvenkoskikin on joko vesiputous tai erittäin jyrkkä koski. Joka tapauksessa Rutajoki ja Korvenkoski ovat todella kaunis retkipaikka. Kannattaa käydä tsekkaamassa paikka ja päättää itse, koski vai putous?


Kalansilmäkuvakulma veden alle ja päälle – Olympus TG-4 + Kalansilmälisäke

Kuvakulmilla -blogin kuvat on otettu pääosin Panasonic GX7 ja Olympus Tough TG-4 -kameroilla. TG-4 poikkeaa monista muista pokkareista kestävyytensä ja laajentamismahdollisuuksista takia. Kameraan voi liittää erilaisia lisävarusteita, kuten kalansilmän.

Olympuksen kalansilmän tekniikkaa

FCON-T01 Fisheye Converter on TG-1,2,3 ja 4 kameroihin suunniteltu kalansilmälisäke. Laajakulmainen lisäke kiinnitetään kameraan soviterenkaalla CLA-T01. Kumpaakin tuotetta löytyi suoraan hyllystä Seinäjoella Fotoformasta. Soviterengas mahdollistaa myös 40,5 mm suotimien kiinnittämisen kameraan.

Kalansilmän kuvakulma on 130 astetta. TG-4 kameran polttoväli ilman lisäkettä on 25 mm ja lisäkkeen kanssa 19 mm. FCON-TO1 painaa 125 grammaa. Lisäke vaikuttaa kädessä jämäkältä ja laadukkaalta. Se on 27,2 mm korkea ja halkaisija on 65 mm. Linssin suurennussuhde on 0,74*. Lähin tarkennusetäisyys 6 cm. Linssi koostuu kolmesta erillisestä elementistä. Lisäke ei heikennä kameran (f2.0) valovoimaa.

Mikä parasta, kalansilmä on nimensä veroinen ja kestää ohjekirjan mukaan veden painetta 20 metrin syvyydessä 60 minuuttia. Olympuksen verkkosivuilla maksimisyvyyskestoksi on ilmoitettu varovaisemmin 12 metriä.

Valmistajan mukaan vedenpitävyys vastaa IP-luokituksen tasoa IPX8. Eurooppalaisen luokituksen nimi on lyhenne sanoista Ingress Protection. Luokitus on osa IEC:n (International Electrotechnical Commission) standardia 529. Luokka 8 on toiseksi korkein, sen yläpuolella on ainoastaan 9. Tämän luokan laitteet kestävät suurella paineella läheltä ruiskutettua kuumaa vettä ja höyryä.

Kuvaamista kalansilmällä

Kalansilmälisäkkeellä voi kuvata läheltä ja kuvaan sopii silti kohteita poikkeuksellisen suurelta alalta. Haittapuolena on tynnyrivääristymä, eli kuva vääntyy reunoistaan. Suorat viivat kääntyvät ulospäin varsinkin kuvan reuna-alueilla. Tynnyrivääristymää voi korjata photoshopilla.

Seinäjoen kirjasto 28.5.2016 Tero Hintsa.
Seinäjoen kirjaston lukupaikkoja. Ilman lisäkettä otettu käsittelemätön jpeg-kuva.
Seinäjoen kirjasto 28.5.2016 Tero Hintsa.
Sama paikka ja etäisyys kuin ilman lisäkettä. Jpeg-kuva, ei mitään käsittelyä. Tynnyrivääristymä näkyy hyvin kaareutuvina linjoina.
Seinäjoen kirjasto 28.5.2016 Tero Hintsa.
Seinäjoen kirjaston lastenosaston lukupaikka ilman lisäkettä. Jpeg-kuva, ei mitään käsittelyä.
Seinäjoen kirjasto 28.5.2016 Tero Hintsa.
Kalansilmällä samalta etäisyydeltä kuin ilman lisäkettä otettu käsittelemätön jpeg-kuva.
Seinäjoen kirjasto 28.5.2016 Tero Hintsa.
Seinäjoen kirjaston lastenosaston lukupaikka kalansilmällä samalta etäisyydeltä kuvattuna, kuin ilman lisäkettä otettu kuva. Tämän kuvan tynnyrivääristymää korjasin photoshopilla ja kontrastia lisätty.

Kalansilmälisäkkeellä voi kuvata läheltä ja paljon. Tästä on hyötyä erityisesti ahtaissa paikoissa. Zoomi kannattaa pitää minimissä, jolloin valovoima säilyy maksimaalisena ja kalansilmästä saadaan paras hyöty irti.

Itselläni suurin ennakko-odotus kohdistui kuvaamiseen veden pintakalvon tuntumassa niin, että osa kuva-alasta on veden alla ja osa veden yläpuolella. Tämä onnistuu Tough TG-4:lla ilman lisäkettäkin, mutta vaatii tarkkuutta linssin pienen halkaisijan takia. Pienikin heilahdus vie kuva-alaa joko veden alle tai päälle. Kalansilmällä tämä ongelma häviää. Testasin lisäkettä pari viikkoa sitten Puolangan Hepokönkäällä. FCON-T01:n avulla Suomen ehkä kuuluisimpaan vesiputoukseen saa helposti uusia kuvakulmia, joita olisi muuten mahdoton vankita kuviin. Iso etu juuri Hepokönkäällä on myös laajakulmaisuus, kuvausetäisyyden ollessa joka tapauksessa maksimissaan muutama kymmenen metriä.

Alkuvaikutelma FCON-T01 kalansilmästä on hyvin positiivinen. Vesitiiviinä se on luonteva lisävaruste TG-4 kameraan. Seuraa kesän aikana blogia, lisää kalansilmäkuvakulmia ja opettelun jälkeen mahdollisesti myös Photoshop-vinkkejä.