Elokuun alku Helvetinjärven kansallispuistossa / The beginning of August in Helvetinjärvi National Park

Pääsin elokuun alkupäivinä ensimmäistä kertaa elämässäni melomaan Helvetinjärven kansallispuiston vesillä Ruovedellä. Jylhien rotkojärvien jyrkät kalliorinteet näyttävät melojan näkökulmasta todella juhlallisilta.

Kallioita on helppo kuvata kanootista, koska risut eivät peitä näköalaa. Luoma järvellä kuvasin vihreää vesikasvia, joka näytti vihreiden hattivattien armeijalta. Laitoin ilmestyksestä kuvan Luontokuvaus Facebook –ryhmään. Yksi ryhmän jäsenistä tiesi kyseessä olevan järvisieni, eikä kasvi.

Tsekkaa myös Kuvakulmilla -blogin muita kohteita kartalla, linkistä kartta.

Höyhen peilityynellä järvellä / The feather on the calm lake Kyrkösjärvi

Viime päivinä aamut ovat olleet tuulettomia. Toissa päivänä helteinen aamuaurinko paistoi mahtavasti, tuollaisia aamuja ei ole usein satu kohdalle. Koiran kanssa aamulenkillä huomasin Kyrkösjärven pinnalla valkoisia höyneniä. Mahtoivatko olla peräisin lokkien yöllisestä tappelusta. Hienotkin haituvat olivat pysyneet kuivina ja pinnalla peilityynellä järvellä. Kuvissa vesi höyhenten alla näyttää lähes jäältä.

 

Härkäahonkoskessa pauhaa kesälläkin

Haapajärven Härkäahonkoski on keskellä heinäkuuta yhtä raivokas kuin monet kosket kevättulvalla. Vettä riittää, koska koski sijaitsee Haittaperän tekojärveen laskevassa kanavassa. Kanava erkanee Kuonanjärvestä laskevasta Kuonanjoesta.

Koski on noin 400 metriä pitkä. Suurempia pudotuksia on heti alussa kosken niskalla, keskivaiheilla ja lopussa. Kaikki niistä ovat hienoja kuvauskohteita. Keskivaiheilla oleva putous on korkein, noin 2,5 metriä, se sijaitsee Haittaperäntien sillan alapuolella.

Koskea ympäröivät penkat ovat jyrkät. Pajuja ja muita puita ei ole leikattu muutamaan vuoteen. Kuvaamisen kannalta suuri lehtipuiden määrä on haaste, on pakko päästä aivan rantaan saadakseen kuviin muutakin kuin lehtiä. Kannattaa varustautua hyvillä saappailla ja tukevalla jalustalla. Sitkeällä etsimisellä jalustalle löytyy tukevia paikkoja. Kuvasin eri filttereillä ja objektiiveilla. Osan kuvista julkaisen myöhemmin kesällä Vesiputousten ja koskien valokuvaamisen perusteita käsittelevässä jutussa.

Härkäahonkoski oli juhlallisesti 20 vesiputous, jolla Kuvakulmilla blogi vieraili! Katso kuvat muista putouksista täältä. Kartalla putoukset löydät täältä.

Härkäahonkoski löytää ajamalla Haapajärven keskustasta Pyhäjärventietä (tie 27), jolta käännytään tielle 7622. Tien varressa on viitta Härkäahonkoskelle Haittaperäntien risteyksessä. Haittaperäntietä ajetaan 2,1 kilometriä, minkä jälkeen saavutaan suoraan putouksen yläpuolelle. Katso kartta.

Lue lisää Härkäahonkoskesta Suomenvesiputoukset.fi -sivustolta ja kannattaa katsoa myös Pekka Helenin loistava ilmakuvavideo Härkäahonkoskesta sekä muutamasta muusta putouksesta.


Lähiojassa sateen jälkeen / The ditch after the rain

Jatkuvien sateiden jälkeen ojan ovat täynnä (kylmää) vettä. Tulevan viikonlopun koskireissua odotellessa kävin naapureiden iloksi lähiojassa kahlaamassa ja kuvaamassa vesikasveja. Hiekkapohjaisen oja vesi on kirkasta ja ojassakin veden alla kaikki näyttää varsin erilaiselta kuin pinnalla.

Myllyn putous Karhunahtaalla / The Myllyn putous waterfall

Petäjäveden ja Multian rajalla sijaitseva Karhunahtaan rotkovajoama on syntynyt miljoonia vuosia sitten. Rotko sijoittuu pohjois-eteläsuunnassa noin 1 kilometrin matkalle. Karhunahtaan kalliojyrkänne on korkeimmalta kohdaltaan 12 metriä korkea. Karhunahas on saanut nimensä vanhasta karhunmetsästystavasta, jossa karhu ajettiin jyrkkien kallioiden väliin, missä se oli helpompi kaataa.

Karhunahtaalle on rakennettu laavu, nuotiopaikka ja puucee. Alueella luontoon voi tutustua opastetulla n. 700 metrin pituisella opastetulla ”karhunpolulla”, joka kiertää karhunahtaan kanjonin ympäri.

Rotkon pohjalla virtaa Lihajoki. 7 kilometriä pitkä Lihajoki laskee Pengerjokeen ja lopulta Päijänteeseen. Lihajoki muodostaa Karhunahtaan pohjalle suvannon, jonka syvimmässä kohdassa vettä on 8 metriä.

Pengerjoki (Petäjävesi) muuttuu yläjuoksulle mentäessä ensin Ohrajoeksi, sitten ylempänä Liha- ja Ohrajoeksi.

Lihajoki (muodostuu Möllin- ja Sahinpuroista) laskee Karhunahtaaseen rotkon pohjoispäästä. Joki tippuu rotkoon portaittaisesta putouksesta noin 3,5 metrin korkeudelta. Putouksen lähellä on edelleen 1700-luvulla rakennetun Myllyn jäänteet. Tästä syystä putousta kutsutaan nimellä Myllyn putous.

Valokuvaaminen Karhunahtaalla

Karhunahtaalla yhdistyvät jylhät kalliot, virtaava vesi ja kauniin vihreät sammaleet. Lihajoen virtaus ei kesäkuun alussa ollut kovin suuri. Putouksessa sijaitsevien kivien sammalista huomasi, että virtausta on ollut kevättulvalla paljon enemmän. Joissain netistä löytyvissä kuvissa putous on kaksihaarainen, nyt oikea haara oli vain pieni noro.

Nyt Myllyn putouksen kuviin sai yhtaikaa virtaavaa vettä ja kauniita sammalia. Toukokuun alussa putous itsessään olisi varmasti näyttävämpi. Putouksesta ei nouse kuvaamista haittaavaa sumua. Kaiken kaikkiaan Karhunahas on luontokuvaajan unelmapaikka, lyhyen etäisyyden sisällä on monenlaista kuvattavaa.

Miten Karhunahtaalle löytää?

Ajetaan Jyväskylä-Keuruu valtatietä nro. 23, Petäjäveden kohdalta käännytään Multian tielle (nro 18), jota ajetaan n. 3 km. käänytään oikealle Kuivasmäentielle ja ajetaan n. 17 km. suoraan. Käännytään vasemmalle viitan ”karhunahas” kohdalta ja jatketaan n. 900 m metsäautotietä parkkipaikalle. Parkkipaikalta on 700 metrin kävelymatka karhunahtaan kierroksen lähtöpaikalle.


Korvenkosken putous Rutajoella Joutsassa / The Korvenkoski waterfall at the river Rutajoki (Joutsa, Rutalahti)

Korvenkoski on yksi Rutajoen monista koskista. Korvenkoski sijaitsee Joutsan Rutalahdessa Leivonmäen kansallispuiston alueella. 5,7 kilometriä pitkä Rutajoki alkaa Rutajärvestä ja laskee Päijänteeseen. Joen korkeusero on peräti 44 metriä.

Korvenkoskelle on helppo saapua autolla. Auton voi parkkeerata esimerkiksi Koskikaran koulun pihaan. Koulun pihaa vastapäätä alkaa 3,5 kilometriä pitkä patikointireitti Koskikaran kierros. Korvenkoski on heti kierroksen alussa. Heti polun alussa on myös nuotiokatos.

Rutajoessa on oma järvitaimen kanta. Kalojen nousun helpottamiseksi Korvenkoskeen on tehty Suomen ensimmäinen kallioon louhittu kalatie. Kalatie sopii koskimaisemaan hyvin.

Rutajoki on hyvin kirkas vetinen. Vesi ei näytä kuvissa keltaiselta, vaan valkoiselta. Valkoista väriä korosti erittäin kirkas ja aurinkoinen ilma, joka pakotti pitämään valotusajat lyhyinä harmaasuotimien kanssakin.

Onko Korvenkoski vesiputous?

Suomenvesiputoukset.fi -sivustolla vesiputoukseksi määritellään kosket, jotka suoraan edestä katsottuna näyttävät putoukselta. Korkeus tulee olla vähintään 2 metriä. Korvenkosken korkeus on 2-3 metriä, suurin pudotus noin 2 metriä. Kuten Kauhavan Jylhänkoski, Korvenkoskikin on joko vesiputous tai erittäin jyrkkä koski. Joka tapauksessa Rutajoki ja Korvenkoski ovat todella kaunis retkipaikka. Kannattaa käydä tsekkaamassa paikka ja päättää itse, koski vai putous?


Kalansilmäkuvakulma veden alle ja päälle – Olympus TG-4 + Kalansilmälisäke

Kuvakulmilla -blogin kuvat on otettu pääosin Panasonic GX7 ja Olympus Tough TG-4 -kameroilla. TG-4 poikkeaa monista muista pokkareista kestävyytensä ja laajentamismahdollisuuksista takia. Kameraan voi liittää erilaisia lisävarusteita, kuten kalansilmän.

Olympuksen kalansilmän tekniikkaa

FCON-T01 Fisheye Converter on TG-1,2,3 ja 4 kameroihin suunniteltu kalansilmälisäke. Laajakulmainen lisäke kiinnitetään kameraan soviterenkaalla CLA-T01. Kumpaakin tuotetta löytyi suoraan hyllystä Seinäjoella Fotoformasta. Soviterengas mahdollistaa myös 40,5 mm suotimien kiinnittämisen kameraan.

Kalansilmän kuvakulma on 130 astetta. TG-4 kameran polttoväli ilman lisäkettä on 25 mm ja lisäkkeen kanssa 19 mm. FCON-TO1 painaa 125 grammaa. Lisäke vaikuttaa kädessä jämäkältä ja laadukkaalta. Se on 27,2 mm korkea ja halkaisija on 65 mm. Linssin suurennussuhde on 0,74*. Lähin tarkennusetäisyys 6 cm. Linssi koostuu kolmesta erillisestä elementistä. Lisäke ei heikennä kameran (f2.0) valovoimaa.

Mikä parasta, kalansilmä on nimensä veroinen ja kestää ohjekirjan mukaan veden painetta 20 metrin syvyydessä 60 minuuttia. Olympuksen verkkosivuilla maksimisyvyyskestoksi on ilmoitettu varovaisemmin 12 metriä.

Valmistajan mukaan vedenpitävyys vastaa IP-luokituksen tasoa IPX8. Eurooppalaisen luokituksen nimi on lyhenne sanoista Ingress Protection. Luokitus on osa IEC:n (International Electrotechnical Commission) standardia 529. Luokka 8 on toiseksi korkein, sen yläpuolella on ainoastaan 9. Tämän luokan laitteet kestävät suurella paineella läheltä ruiskutettua kuumaa vettä ja höyryä.

Kuvaamista kalansilmällä

Kalansilmälisäkkeellä voi kuvata läheltä ja kuvaan sopii silti kohteita poikkeuksellisen suurelta alalta. Haittapuolena on tynnyrivääristymä, eli kuva vääntyy reunoistaan. Suorat viivat kääntyvät ulospäin varsinkin kuvan reuna-alueilla. Tynnyrivääristymää voi korjata photoshopilla.

Seinäjoen kirjasto 28.5.2016 Tero Hintsa.
Seinäjoen kirjaston lukupaikkoja. Ilman lisäkettä otettu käsittelemätön jpeg-kuva.
Seinäjoen kirjasto 28.5.2016 Tero Hintsa.
Sama paikka ja etäisyys kuin ilman lisäkettä. Jpeg-kuva, ei mitään käsittelyä. Tynnyrivääristymä näkyy hyvin kaareutuvina linjoina.
Seinäjoen kirjasto 28.5.2016 Tero Hintsa.
Seinäjoen kirjaston lastenosaston lukupaikka ilman lisäkettä. Jpeg-kuva, ei mitään käsittelyä.
Seinäjoen kirjasto 28.5.2016 Tero Hintsa.
Kalansilmällä samalta etäisyydeltä kuin ilman lisäkettä otettu käsittelemätön jpeg-kuva.
Seinäjoen kirjasto 28.5.2016 Tero Hintsa.
Seinäjoen kirjaston lastenosaston lukupaikka kalansilmällä samalta etäisyydeltä kuvattuna, kuin ilman lisäkettä otettu kuva. Tämän kuvan tynnyrivääristymää korjasin photoshopilla ja kontrastia lisätty.

Kalansilmälisäkkeellä voi kuvata läheltä ja paljon. Tästä on hyötyä erityisesti ahtaissa paikoissa. Zoomi kannattaa pitää minimissä, jolloin valovoima säilyy maksimaalisena ja kalansilmästä saadaan paras hyöty irti.

Itselläni suurin ennakko-odotus kohdistui kuvaamiseen veden pintakalvon tuntumassa niin, että osa kuva-alasta on veden alla ja osa veden yläpuolella. Tämä onnistuu Tough TG-4:lla ilman lisäkettäkin, mutta vaatii tarkkuutta linssin pienen halkaisijan takia. Pienikin heilahdus vie kuva-alaa joko veden alle tai päälle. Kalansilmällä tämä ongelma häviää. Testasin lisäkettä pari viikkoa sitten Puolangan Hepokönkäällä. FCON-T01:n avulla Suomen ehkä kuuluisimpaan vesiputoukseen saa helposti uusia kuvakulmia, joita olisi muuten mahdoton vankita kuviin. Iso etu juuri Hepokönkäällä on myös laajakulmaisuus, kuvausetäisyyden ollessa joka tapauksessa maksimissaan muutama kymmenen metriä.

Alkuvaikutelma FCON-T01 kalansilmästä on hyvin positiivinen. Vesitiiviinä se on luonteva lisävaruste TG-4 kameraan. Seuraa kesän aikana blogia, lisää kalansilmäkuvakulmia ja opettelun jälkeen mahdollisesti myös Photoshop-vinkkejä.

Valokuvausta Hepoköngään vesiputouksella / Photographing at the waterfall Hepoköngäs (Puolanka, Finland)

Puolangan Hepoköngäs on yksi Suomen korkeimmista vesiputouksista. Putous sijaitsee Heinijoessa luonnonsuojelualueella noin 16 kilometriä Puolangalta Hyrynsalmelle päin. Putous on noin 20 metriä korkea. Halki Suomen kulkevaa UKK vaellusreittiä pitkin pääsee sekä Hepokönkäälle että läheiselle Komulankönkäälle. Ympäristö on rakennettu suuria matkailijamääriä varten. Se on helppo saavuttaa, eikä ympäristö kulu ihmisten liikkuessa rakennettua reittejä pitkin.

Hepoköngäs valittiin vuonna 2014 Suomenvesiputoukset.fi -sivuston yleisöäänestyksessä Suomen kauneimmaksi vesiputoukseksi. Juuri uudistuneen sivuston tähtiluokituksessa Hepoköngäs on saanut saanut 4/5 tähteä.

Putous laskee pieneen suvantoon. Vastapäätä putousta samaan suvantoon laskee puro. Sen virtaus on erisuuntainen kuin Heinijoen ja tästä aiheutuu pyörteitä putouksen alapuoliseen suvantoon. Pitkällä valotusajalla pyörteet saa esille myös valokuviin.

Kuvasin Hepokönkäällä jalustalla Panasonic Lumix GX7:lla ja ilman jalustaa Olympus Tough TG-4:lla. Putouksen vastarannalle nousee valtava kosteus. Kannattaa laittaa objektiiviin uv-suodin. Uv-suotimen voi ilman pelkoa objektiivin linssin naarmuuntumisesta kuivata maasto-olosuhteissa tai ottaa pois kamerasta linssin sumennuttua.

Käytin Lumixissa Panasocin 20 mm pannukakkuobjektiivia. Kuvausetäisyys vastarannalta oli sopiva. Jos sinulla on vieläkin laajakulmaisempi objektiivi, kannattaa käyttää sitä. Esimerkiksi Panasonic Leican 15 mm laajakulmalla olisi todella mielenkiintoista kuvata Hepoköngästä.

Käytin vastavalosuojaa sekä vähentämään auringon heijastuksia että vesipisaroita. Aurinko paistoi kuvaushetkellä takaa keskelle putousta, joka lisäsi valtavasti putouksessa virtaavan veden ja ympäröivän maaston kontrastia. Parhaat kuvat sain yhdistelmällä ND64 + ND8 + UV-suotimet. Valotusaikana käytin 1-2 sekuntia.

Suuri putous ja veden lämpötilan vaihtelu muokkaa putouksen lähiympäristön mikroilmastoa. Viime viikonloppuna putouksen niskalla oli noin +20’C. Putouksen vieressä, sen alapuolisessa suvannossa, ilma oli paljon viileämpää. Putouksen vastarannalla oli vielä kylmempää kuin sen vieressä, mihin ei nouse yhtä paljon kosteutta kuin vastarannalle.

Ihanteellinen kuvausajankohta Hepokönkäällä saattaisi olla toukokuun lopussa. Viime viikonloppuna vettä oli putouksessa vielä paljon. Parin viikon päästä kuviin olisi saanut enemmän vihreyttä. Hepokönkäällä on eri vuoden aikoina kuvannut esimerkiksi Otso Keränen, kannattaa tsekata kuvat Keräsen nettisivuilta.

Tough TG-4:lla kuvasin ensimmäistä kertaa kalansilmälisäkkeellä. Palaan näihin kuviin ja tunnelmiin toisessa jutussa.

Hepoköngäs oli elämys ja täytti kovat odotukset, joita lukuisten nettijuttujen lukeminen putouksesta oli herättänyt. Hepoköngäs oli Suomessa 17 ja paras tähän mennessä näkemäni vesiputous. Kuvakulmien muut vesiputoukset löydät täältä.



Komulanköngäs kaksihaarainen vesiputous Hyrynsalmella / Waterfall of two streams at the Hyrynsalmi

Komulanköngästä kutsuttiin aikaisemmin Lauttakönkääksi. Putous sijaitsee Lauttajärvestä lähtevässä Syväjoessa Hyrynsalmella. Komulankönkääksi putousta ruvettiin kutsumaan puukkomestari Setti Keräsen omistaman Komulan tilan mukaan.

Putous on alle 10metriä korkea, pystysuora ja kaksihaarainen. Eteläisempi haara on leveämpi ja runsaampi vetinen kuin pohjoisempi haara. Pohjoiseen haaraan vesi tulee kallioon louhitusta uomasta, jossa sijaitsee vuonna 1888 rakennettu mylly. Uomaa kutsuttiin aiemmin nimellä “rosvohotu”.

Putous on erittäin helposti saavutettava. Putous sijaitsee suoraan Hallanmaantien varressa. Patikoimalla putoukselle pääsee UKK-reittiä pitkin.

Paras paikka ihailla putousta on sen alapuolella. Putouksesta ei tule juurikaan sumua, joka haittaisi kuvaamista. Putouksen ympäristö on erittäin kaunis ja mieltä rauhoittava. Ehdottomasti yksi kauneimmista vesiputouksista, joilla olen tähän mennessä päässyt käymään. Suomenvesiputoukset.fi -sivustolla Komulanköngäs on saanut 4/5 tähteä.



 

TSEKKAA MUUTKIN VESIPUTOUKSET KUVAKULMILLA

Kangasjoen putous Suomussalmella

Varisköngäs Suomussalmella

Jägalan vesiputous Virossa

Sahakoski Kauhavalla

Kiutaköngäs Kuusamossa

Jyrävä Kuusamossa

Myllypuron putous Tampereella

Kyröskosken putous Hämeenkyrössä

Risslan putous Fiskarissa

Myllykosken putous Karkkilassa

Myllykosken putous Karkkilassa osa 2

Koskenpään putous Salossa

Kalmakurjenkosken putous Tampereella

Kettuojan putous Kurussa

Kuhankosken putous Nurmijärvellä

Lahankosken putous Pornaisissa

Strömbergin kosken putous Helsingissä

Juveninkosken putous Jämsässä