Kangasjoen putous Suomussalmella / The Kangasjoki waterfall at the Suomussalmi

Kangasjoki alkaa Kangasjärvestä Suomussalmen Lehdonvaarassa. Noin 10 kilometrin mittainen Kangasjoki laskee Emäjokeen Aittokosken voimalaitoksen läheisyydessä. Emäjoki virtaa Kangasjoen putouksen kohdalla jylhien kallionseinämien välissä. Paras kuvauspaikka putoukselle on Emäjoen vastarannalla kohdassa missä Kangasjoki laskee Emäjokeen. Kangasjoen putouksen lisäksi Suomussalmella sijaitsee Variskönkään vesiputous. Kangasjoen putous on saanut Suomenvesiputoukset.fi -sivustolla 2/5 tähteä.

Emäjoki alkaa Suomussalmen Kiantajärvestä ja virtaa Hyrynsalmen Hyrynjärven kautta Iijärveen Ristijärvellä. Sieltä joki jatkuu Kiehimänjokena Paltamoon saakka, jossa se laskee Oulujärveen.

Kangasjoen putouksen ympäristöllä on mielenkiintoinen historia. 1900-luvun alussa Aittokoskeen rakennettiin hätäaputöinä Möljä. Möljä on kivistä rakennettu veneiden vetotie. Möljää pitkin voitiin kiskoa vene ylös reissusta palattaessa ja siitä oli varmasti melkoisesti apua tukinuitossa sekä tervaveneiden vedossa. Möljä erottuu maastosta hyvin edelleen ja sen vieressä sijaitsee laavu.

Möljän rakentajia on mahtanut melkoisesti harmittaa 1950-luvulla, jos vielä elivät. Tuolloin Oulujoki oy rakensi Aittokoskelle voimalaitoksen, joka valmistui 1960. Nykyisin Fortumin omistaman voimalaitoksen teho on 47 MW. Sekä koski että Möljä jäivät kuivalle maalle.

Kangasjoen putous on keskellä jylhää rotkomaisemaa.
Kangasjoen putous laskee Emäjokeen. Lumix GX7, 60 s valotusaika. F5,6.

 

TSEKKAA MUUTKIN VESIPUTOUKSET KUVAKULMILLA

Varisköngäs Suomussalmella

Jägalan vesiputous Virossa

Sahakoski Kauhavalla

Kiutaköngäs Kuusamossa

Jyrävä Kuusamossa

Myllypuron putous Tampereella

Kyröskosken putous Hämeenkyrössä

Risslan putous Fiskarissa

Myllykosken putous Karkkilassa

Myllykosken putous Karkkilassa osa 2

Koskenpään putous Salossa

Kalmakurjenkosken putous Tampereella

Kettuojan putous Kurussa

Kuhankosken putous Nurmijärvellä

Lahankosken putous Pornaisissa

Strömbergin kosken putous Helsingissä

Juveninkosken putous Jämsässä

Varisköngäs Suomussalmella / The Varisköngäs waterfall at the city of Suomussalmi

Varisköngäs on Suomussalmella Varisjoessa sijaitseva vesiputous. Köngäs on kokonaisuudessaan 11 metrin korkea. Jyrkin osa on heti niskan alapuolella. Alempana köngäs levenee ja loivenee. Varisköngäs on muodostunut jokilaakson pohjalla olevan korkean kalliokynnyksen kohdalle. Putouksen jälkeen joki jatkaa matkaansa laakson pohjalla. Lue lisää Suomenvesiputoukset.fi -sivustolta

Varisköngäs sijaitsee noin 10 km:n päässä Suomussalmen keskustasta Puolangalle päin. Putous on 9,2 km pituisen Varisjärvenkierros -patikointireitin varrella. Pidempi reitti (30 km) kulkee myös Suomussalmen toisen putouksen ohi Kangasjoella. Perheen kanssa kävelimme putoukselle Aittokoskentien varressa sijaitsevalta parkkipaikalta, missä on viitta putoukselle.

Varisköngäs on hieno putous ja voimakas ainakin kevättulvalla. Putouksen välittömän ympäristön sammaleiset kivet ja vanha puusto luovat satumaisen tunnelman. Paras kuvauspaikka on putouksen alajuoksulla. Putousta kannattaa ihailla myös Varisköngäksen niskalta. Siellä Varisjoki virtaa rauhallisesti ennen köngästä, kunnes suorastaan raivoisasti syöksyy alas jokilaaksoon.

Varisköngänkäällä pystyi kuvaamaan heti putouksen päätyttyä, sumua ei ollut, koska putous loivenee alaosastaan. Kuva Lumix GX7. Aukko f16. 10 s valotusaika. Harmaa suotimet nd 64 + nd 8.
Varisköngäs niskalta kuvattuna. Jyrkin kohta on tästä alaspäin.
Koko putous 5 s valotusajalla ja nd 64 harmaasuotimella Lumix GX7:lla.


Jägalan vesiputous Virossa / The waterfall Jägala at Estonia

Jägalan vesiputous sijaitsee Jägalajoen alajuoksulla noin 4 kilometriä ennen kuin joki laskee Suomenlahteen. Jägalajoki on 97 kilometriä pitkä. Se saa alkunsa Pandiveren ylängöltä.

Viron Niagaraksi kutsuttu putous on 8 metriä korkea ja yli 50 metriä leveä. Jägala on Viron levein vesiputous. Putoava vesi on vuosituhansien aikana kuluttanut rantatörmää, jonka seurauksena on syntynyt lähes 300 metriä pitkä ja 12-14 m syvyinen jyrkkärinteinen laakso.

Kalkkikivilippa.
Jägalan putouksen taaksekin pääsee.
Jägalan vesiputous oli 4.5.2016 n 20 metriä leveä. Vihreää sammalta oli putouksen niskalla leveämmälti, joten vielä aivan lähiaikoina kevättulva leventänyt putous nykyistä suuremmaksi.

 


Vappuaatto Kuhankosken putouksella Nurmijärvellä

Vappuaattona kannatti käväistä Nurmijärven Valkjärven kylän Kuhankoskella. 150 metriä pitkä koski putoaa portaittain 16 metriä. Edellisen kerran käydessäni paikalla viime kesänä, vettä oli paljon vähemmän.

Testasin koskella ensimmäistä kertaa Olympuksen TG-4 pokkarin kalansilmälisäkettä. Lisäke vaikuttaa laadukkaalta ja mielenkiintoiselta, koska kestää myös vettä. Palaan lisäkkeeseen kun pääsen harjoittelemaan käyttöä lisää.

Putous Panasonicin GX-7 kameralla ja 20 mm pannukakkuobjektiivilla + ND64 harmaasuotimella.
Putous Panasonicin GX-7 kameralla ja 20 mm pannukakkuobjektiivilla + ND64 harmaasuotimella. Oikealla myllynperustus.
Putous Panasonicin GX-7 kameralla ja 20 mm pannukakkuobjektiivilla + ND64 harmaasuotimella.
Putouksen alaosa Panasonicin GX-7 kameralla ja 20 mm pannukakkuobjektiivilla + ND64 harmaasuotimella.
Ensimmäisiä räpsäisyjä Olympuksen TG-4 pokkarilla + kalansimälisäkkeellä.
Ensimmäisiä räpsäisyjä Olympuksen TG-4 pokkarilla + kalansimälisäkkeellä.
Ensimmäisiä räpsäisyjä Olympuksen TG-4 pokkarilla + kalansimälisäkkeellä.
Ensimmäisiä räpsäisyjä Olympuksen TG-4 pokkarilla + kalansimälisäkkeellä.


Kauhavan Sahakoski – Vesiputous vai ei ? The Sahakoski rapids – Waterfall or not?

Kauhavan Sahakoski (Jylhänkoski) sijaitsee Kauhavanjoessa.Sahakosken niskan yli kulkee Myllytien silta. Kauhavanjoki on noin 40 kilometriä pitkä ja se laskee Lapuanjokeen. Lapuanjoki päättyy Uudessakaarlepyyssä Pohjanlahteen.

Kosken rannalla on 1928 rakennettu voimalaitos. Rakennuksena se on poikkeuksellisen kaunis voimalaitokseksi. Netistä löytyy ainakin yksi kuva ennen voimalaitoksen rakentamista.

Kosken pudotuskorkeus on 7 metriä. Sahakosken koskiluokitus on IV – V. Koski alkaa 1,5m padolla, jonka jälkeen vesi virtaa noin 30 metriä kanjonissa. Kanjoni päättyy mutkaan oikealle ja jyrkkään kallioluiskaan. Luiskassa joki putoaa arviolta 10 metrin matkalla 5 metriä. On tulkintakysymys on luiska vesiputous vai ei. Putouksen jälkeen koski jatkuu rauhallisempana noin 200 metriä. Myös rauhallinen koskiosuus on erittäin kaunis.

Kosken yläosan virtaus.
Kosken yläosaa ja voimala.
Yläosan jyrkkäosa oikealla. Noin 10 metrin matkalla noin 5-6 metrin lasku.
Sahakosken yläosan jyrkkä kohta.
Sahakosken keskiosan kuohuja.
Sahakoski alasuvannolta ylävirtaan katsottuna.




 

Juveninkosken vesiputous talvella / The Juveninkoski waterfalls at winter

Juveninkosken vesiputous oli tänään illansuussa paksun lumivaipan peitossa. Vesiputoukset jäätyvät usein pakkasella jyrkimmistä kohdista ja pysyvät auki jyrkkien kohtien alapuolella. Kuvasin auringonnousun aikoihin ja sen jälkeen.

Jämsän Juveninokoski on Keski-Suomen korkein vesiputous. Edellisen kerran poikkesin Juveninkoskella viime toukokuussa. Lisätietoa putouksesta Suomenvesiputoukset.fi -sivustolta.

Etualalla jääluolia, taustalla oikealla putous.
40 sekunnin valotusajalla lähes pilkkopimeässä otettu kuva jääluolasta.
4 sekunnin valotusajalla otettu kuva. Lisävaloa valoittelin SKYRAY lampulla.
Valtavan lumi- ja jäämassan alta pilkahti hieman vihreää, sitkeä saniainen?
Juveninkosken alajuoksulle muodostunut jääluola.


THE LAHANKOSKI FALLS IN THE WINTER

Kerkisimme iltamyöhään poikkeamaan pojan kanssa Lahankosken putouksella Pornaisissa eilen iltana. Testasimme SKYRAY 17000 lumenin taskulamppua. Putouksella oli mahdollista valaista jäätyneitä pystysuoria jäämuodostelmia niiden takaa. Tarkemmat tiedot putouksesta ja lisää kuvia löydät Suomenvesiputoukset.fi sekä Kuvakulmien viime kesän Lahankoski visiitiltä. Sain eilen otettua pari mielenkiintoista kuvaa suoraan putouksen niskalta alaspäin Manfrotton jalustalla, millä keskijalan pystyy kääntämään vaakatasoon.

 

Lahankosken putouksen peittää osittain jääkerros. Tässä iltapimeällä tuon jääkerroksen alta kuva SKYRAYlla valaistuna.
Putouksen vuolain kohta, tästä löydät enemmän kuvia viime kesän Lahankoskivisiitiltä, linkki tekstissä.
Pitkällä valotusajalla putouksen niskalta alaspäin otettu kuva Manfrotton kääntyvällä keskiputkella varustetulla jalustalla.
Pitkällä valotusajalla putouksen niskalta alaspäin otettu kuva Manfrotton kääntyvällä keskiputkella varustetulla jalustalla.
SKYRAYlla valaistu jäälohikäärmeen pää.

TSEKKAA MUUTKIN VESIPUTOUKSET KUVAKULMILLA

Kiutaköngäs Kuusamossa

Jyrävä Kuusamossa

Myllypuron putous Tampereella

Kyröskosken putous Hämeenkyrössä

Risslan putous Fiskarissa

Myllykosken putous Karkkilassa

Myllykosken putous Karkkilassa osa 2

Koskenpään putous Salossa

Kalmakurjenkosken putous Tampereella

Kettuojan putous Kurussa

Kuhankosken putous Nurmijärvellä

Lahankosken putous Pornaisissa

Strömbergin kosken putous Helsingissä

Juveninkosken putous Jämsässä

THE KIUTAKÖNGÄS WATERFALL

Kiutaköngäs on saanut täydet viisi tähteä Suomenvesiputoukset.fi -sivustolla. Kiutaköngäs on kokonaisuudessaan noin 300 metrin mittainen koski, joka sijaitsee kilometrin päässä Oulangan luontokeskuksesta. Varsinainen putous on heti kosken alussa, missä vesi putoaa noin neljä metriä ja jatkaa matkaansa kanjonin pohjaa myöten koskea alaspäin. Kaikkiaan koski laskee 13,7 metriä.

Poikkesin toissapäivänä ensimmäistä kertaa Kiutakönkäällä. Koski sijaitsee Oulankajoessa. Jokeen yhtyy alempana Kitkajoki, missä sijaitsevat Jyrävä ja Myllykoski. Kuten Jyrävä, myös Kiutaköngäs oli lähes kokonaan jäässä kovien pakkasten jäljiltä. Rukan nettisivuilta löytyy livekuvaa Kiutakönkäältä.

Kuusamo on vesiputousbongarille varsinainen aarreaitta. Tällä talvisella viikolla kävin Jyrävällä ja Kiutakönkäällä. Näiden lisäksi Kuusamossa sijaitsevat Putaanköngäs, Kuotungin putous ja Saaripuron putous. Viisi vesiputousta samassa kunnassa on Suomen ennätys. Onneksi jaettu sellainen, sillä viisi putousta löytyy myös Enontekiöltä, Utsjoelta ja Posiolta.

Panoramakuva Kiutaköngäältä.
Putous oli lähes kokonaan jäässä.
Panoramakuva Kiutaköngäältä.
Kertakaikkiaan mahtava luontoelämys oli talviasuinenkin Kiutaköngäs.

THE FROZEN WATERFALL JYRÄVÄ ON THE RIVER KITKAJOKI

Kitkanjoen Jyrävä on yksi Suomen suurimmista vesiputouksista. Jyrävä on erittäin runsasvetinen ja voimakas putous. Kitkajoki puristuu putoukseen ikään kuin kouruun ja tippuu sitten 9 metriä alas. Hurja pudotus estää Venäjän Paanajärven taimenien nousemisen putouksen ylitse, vaikka hyppivätkin kuohuihin innolla. Ylä- ja alapuolisen osuuden taimenet ovatkin eri kantaa.

Jyrävä putouksen alapuolisen suvannon alapäästä Panasonicin GX7:lla 100-300 mm objektiivilla.
Välittömästi putouksen alapuolelta kuvattu Jyrävä GX7 20 mm.
Sininen taivas pilkahti näkyville.
Putouksen niska suoraan putouksen yläpuolelta.

Jyrävälle pääsee hyvin esimerkiksi Basecamp Oulangalta pientä Karhunkierrosta pitkin. Ajoin itse Basecamp Oulangalle, mistä sain erinomaiset viime hetken vihjeet reitin kunnosta ja parhaista katselupaikoista. Basecampilta Jyrävälle kävellessä voi ihailla esimerkiksi Myllykoskea. Poislähtiessä poikkesin kahvilla Basecampissa ja totesin myös korvapuustit erinomaisiksi!

Tammikuun viimeisellä viikolla Jyrävä oli jäätynyt lukuunottamatta putouksen niskaa. Niskalla vesi pauhasi ja tippui siitä alas jäätyneen vesiseinän taakse. Pohdin putousta katsellessa mistä syystä sama joki jäätyy jyrkimmässä putouksessa, mutta pysyy sulana loivemmissa koskissa?




TSEKKAA MUUTKIN VESIPUTOUKSET KUVAKULMILLA

Myllypuron putous Tampereella

Kyröskosken putous Hämeenkyrössä

Risslan putous Fiskarissa

Myllykosken putous Karkkilassa

Myllykosken putous Karkkilassa osa 2

Koskenpään putous Salossa

Kalmakurjenkosken putous Tampereella

Kettuojan putous Kurussa

Kuhankosken putous Nurmijärvellä

Strömbergin kosken putous Helsingissä

Juveninkosken putous Jämsässä

 

 

 

 

Myllypuron putous Tampereen Kalkussa

Vettä virtasi melko mukavasti Myllypurolla runsaiden sateiden jälkeen.
Myllypuron putouksen yläosassa oli tämä mahtavan näköinen vettä suustaan sylkevä kivi!
Olympus TG4:lla napattu kuva Myllypuron pauhuista.

Tampereen Kalkussa sijaitseva Myllypuro tunnettiin aiemmin nimillä Tuohijoki ja Myllyoja. Puro alkaa Juhansuolta ja laskee Vihnusjärveen. Purossa on ilmeisesti kaksi putousta ja kummassakin on ollut 1890-luvulla mylly. Myllypuroon perustettiin pinta-alaltaan 35 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue vuonna 1999. Myllypuro on myös osa valtakunnallista lehtojensuojeluohjelmaa. Alue on pisin yhtenäinen purouoma ja puronvarsilehto Tampereen kantakaupungin alueella. Tampereen Terälahdessa sijaitsee hieno Kalmakurjenkosken putous, missä Kuvakulmilla -blogi käväisi kesällä.

Putous löytyi työkaverin ohjeilla kääntymällä Sarpatintieltä/Nokiantieltä Pitkäniemenkadulle ja ajamalla sitä pitkin Viertokujan risteykseen. Auton pystyy parkkeeraamaan VIertokujan tienhaaraan, putous näkyy tästä risteyksestä. Työreissulla oli tunti aikaa kuvaukselle, joten en kerinnyt etsimään toista putousta. Lehto ja putous oli hieno, vaikka syksy oli vienytkin metsästä kaikki värit vihreitä sammaleita lukuunottamatta. Jos joku blogin lukija tietää toisen putouksen sijainnin, niin kiitos laittakaa vinkkiä tulemaan!