Keskisessä Suomessa on hyvin vähän vesiputouksia. Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa ei yhtään. Keski-Suomen maakunnassa tiedossani oli viime vuoteen asti tiedossani vain yksi putous, Juveninkoski Jämsässä.
Aamukahvit olivat eräänä viime syystalven sunnuntaina mennä väärän kurkkuun Suomenvesiputoukset.fi -sivustoa lukiessa. Kuhmoisista oli löytynyt uusi vesiputous. Olin ällikällä lyöty! Ja tyytyväinen. Päätin painua Hörhänkoskelle heti kevään tultua.
Kuhmoisten Hörhänkosken kevätkuohuja.
Kuhmoisten Hörhänkosken kevätkuohuja.
Kuhmoisten Hörhänkosken kevätkuohuja.
Kuhmoisten Hörhänkosken kevätkuohuja.
Kuhmoisten Hörhänkosken kevätkuohuja.
Kuhmoisten Hörhänkosken kevätkuohuja.
Runsaslumisen talven jälkeen vettä virtasi Hörhänkoskella todella paljon viime torstaina. Putouksen yläjuoksulla virta koetteli uomansa reunoja. Kuin testaten miten paljon vettä uoma kestää. Putouksen niskalta vesi ryöppysi alas kivikkoista rinnettä jättäen yhden suuren kivipaaden veden ympäröimäksi virran keskelle.
Muutaman metrin korkuinen Hörhänkoski on pieni, mutta ainakin keväisin pippurinen putous. Hienoa, että Suomenvesiputoukset.fi -sivuston Jussi Laine onnistui löytämään tämänkin kauniin kosken!
Kuluvan talven ennätyksellinen tykkylumen määrä on aiheuttanut harmia ja iloa. Pohjois-Karjala kärsi tykyn takia pahoista sähkökatkoista joulun aikaan. Luontoretkeilijöille tykkymaisemat ovat tarjonneet uskomattomia elämyksiä.
Pääsin pariviikkoa sitten Kuusamossa Konttaisella ja Posiolla Riisitunturissa kuvaamaan tykkyä. Todella hienoa oli. Lunta oli puissa niin paljon, että määrää oli vaikea uskoa todeksi.
Jokaisen Kuusamossa matkaavan kannattaa kokea auringonlaskun taika Konttaiselta.
Konttaisella kävin pari kertaa. Ensin perheen kanssa ihailemassa auringonlaskua ja toisena iltana myöhemmällä valomaalailemassa lumen luomuksia. Kumpikin ilta oli ainutkertainen. Näköala Kuusamon metsien yli auringonlaskuun aukeaa Konttaisen jyrkältä rinteeltä mahtavasti. Iltayö yksin lumen painon alla natisevien puiden keskellä oli myös unohtumaton kokemus.
Konttaisen kolossaali. Paljonkohan puu painaa, useamman tonnin varmasti.
Nöyräksi on tykky painanut tämänkin puun.
Neontykkyä Konttaisella.
Tykyn muhkuroittama puu Konttaisen laella.
Konttaisen norsu.
Poikkesimme Riisitunturin kansallispuistoon koiravaljakolla. Elämys oli melkoinen. Koirat vetivät valjakkoa vauhdilla hiljaisten tykkylumipuiden keskellä. Uusi monumentaalinen maisema avautui jokaisen mutkan takaa. Henkeäsalpaavan kaunista.
Koiravaljakolla kansallispuistoon. Kuva Helmeri Hintsa.Vasemmalla oleva puu lienee ufojen tuoma? Kuva Helmeri Hintsa.
Lisää tykkylunta huomenna julkaistavassa jutussa: Lumikuvauksen lumoissa -Ideoita ilmeikkäisiin talvikuviin.
Yliluoman Palaneen kalliot ovat jykevä kuvauskohde. Karun kauniit kivet ja pehmeä sammalpeite muodostavat hauskan kontrastin. Kiviä löytyy Palaneen kallioilta joka lähtöön. Pieniä ja suuria siirtolohkareita. Kiilakiviä ja laakeaa kalliota. Tasaisia kiviä ja reikäisiä kiviä. Mitä erikoisemman muotoisia kiviä, joiden ulkoasua on paras käydä itse tulkitsemassa paikan päällä.
Kauniskalliosola.
Metso?
Puu ottaa tukea kalliosta.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Muutamissa kohdissa polku mutkittelee pientä kivisolaa pitkin. Ruskan värjäämät puut kurottivat kivisolien reunoilla kohti sinistä taivasta. Tuntui kuin olisi kävellyt taideteoksessa.
Koiramme Elli Prännin patikalla.
Opastaulu ruskataustalla.
Testailemassa 360 -kameraa.
Lue lisää Palaneen kallioilta lähiaikoina Retkipaikasta. Tsekkaa myös edellisen Kauhavan kuvauskeikan kuvat Sahakoskelta. Alla ja Youtube -kanavalla 360-video Palaneen kallioilta.
Malkakoski on Etelä-Pohjanmaan näyttävimpiä virtapaikkoja. Malkakoskessa vesi putoaa kolme metriä 150 metrin matkalla. Kosken leveys on enimmillään yli 200 metriä.
Malkakoski sijaitsee Ylistarossa Kyröjoessa. Kyröjoki on Etelä-Pohjanmaan suurin joki. Tulvien välttämiseksi jokeen on rakennettu Liikapuron, Pitkämön, Kalajärven ja Kyrkösjärventekojärvet, Seinäjoen oikaisu-uomasekä Malkakoski.
Kyröjoen varrella on muitakin komeita koskia, kuten Pukarankoski, Hiirikoski,Peltokoski. Latvajoissa on myös näyttäviä koskia. Kauhajoessa esimerkiksi Sahakoskija Pitkäkoski. Seinäjoesta löytyy näyttäviä virtauksia Provinssin tunnetuksi tekemältä Törnävän alueelta.
Luonnon plastiikkakirurgiaa
Malkakosken kaarevaksi muotoiltu pato muistuttaa varsinkin ilmakuvissa Dubain puolikuun mallisia palmusaaria. Kuten Dubaissa, Seinäjoellakin on tehty itse kaupungista puuttuvat asiat. Malkakosken ja järvien lisäksi on rakennettu esimerkiksi lasketturinne.
Ilmakuva Malkakoskelta. Kuva: Henrik Mujunen.
Malkakoski on monipuolinen valokuvauspaikka. Kosken tyrskyistä voi bongata nousevia kaloja ja melojia. Lintuja voi kuvata tornista tai virran varrelta.
Koskimelontaa Malkakoskella.
Seisoin saappaat jalassa virrassa. Malkakoski on hämmentävä paikka. Tiesin olevani ihmisen tekemässä rakennuksessa. Malkakoski on tehty luonnonmateriaaleista, mutta se ei ole luonnon paikoilleen muovaama. Kyröjokeen kauneusleikattu Malkakoski tasaa tulvia ja on muodostunut kauniiksi virkistysalueeksi. Miksi tuomita koskea sen takia, että se on itse tehty?
Näkymä lintutornista. Oikealla laavu. Omat puut kannattaa ottaa mukaan.
Jäävuori jymähti paikalleen Soinin ja Ähtärin rajamaastoon 10 000 vuotta sitten. Pysähdys sulamisessa muodosti harvinaisen kauniin harjun Etelä-Pohjanmaan erämaisempiin metsiin. Harjumuodostelma jatkuu Soinin Kuninkaanjoen laaksoon asti.
Arpaisten harju on hieno kuvauskohde. Arpaisissa on havaittavissa kuruja ja uomia. Niitä pitkin vesi on virrannut jäävuoren sisältä mereen. Jopa 10 metriä syvät sulamisvesiuomat ovat mannaa maisemakuvaajalle. Harvoin hiekkaharjun rinteessä on näin paljon pinnanmuotojen vaihteluita. Auringonvalo piirtää kauniita varjoja kumpuilevaan harjumaastoon. Eri korkeuksilta taivasta kohti kurkottavat männyt kruunaavat ikäaikaisen näkymän. Männyn runkojen alaosan harmaat osat ja punertavat latvat luovat erämaamaastoon satumaisen näkymän.
Aaltoilevasta harjanteesta sai näyttäviä panoraamakuvia. Leveä polku johdattaa katsojan laajan kuvan läpi.
Harjuselänne nousee muutamia metrejä Koirajärvien välillä muodostaen sillan järvien väliin.Arpainen on yksi kauneimmista näkemistäni harjuista.Polun ja mäntyjen runkojen värit sointuivat hienosti yhteen.
Olympuksen high resolution toiminto sopi erinomaisesti Arpaisten kuvaamiseen. Yksityiskohtia on lukematon määrä ja HR-kuvissa dynamiikka säilyy korkeana. Alla olevan kuvan koko on jpegginä 54 megaa (10368 * 6864 pikseliä). Puiden rungot piirtyvät kuvaan tosi kauniisti. Vaikka alla oleva kuva on pienennetty nettijuttua varten, dynamiikka säilyy.
Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä -kuuluu vanha kansanviisaus. Mietin mahtaako sama päteä järviin? Alavudella sijaitseva Mulkkujärvi on idyllinen paikka. Suurta osaa järvestä peittää kaunis tuulessa kahiseva kortepelto. Järven keskiosan avovedessä ui valkeita joutsenia. Erämainen hiljaisuus rauhoittaa järvenrannan kävelyreittiä patikoivan kulkijan mielen.
Tämä paratiisi on nimetty Mulkkujärveksi. Kapea Mulkkujenväli -kannas erottaa sen lähes kokonaan umpeenkasvaneesta Vähä-Mulkkujärvestä. Järven pohjoispäästä laskee Kuorasjärveen Mulkkuoja. Mulkkujärven eteläpäästä alkavan Larvanevan keskellä on Pierinlampi.
Mulkkujärven pinta laskettiin ilmeisesti yli 100 vuotta sitten. Laskun jälkeen heinät ja järvikorte valtasivat rannoilta alkaen noin puolet järven pinta-alasta. Tarinoiden mukaan isännät niittivät mulkkuja myöden heinää rannoista eläimille.
Mulkkujärven seutu on nimistöltään Etelä-Pohjanmaan hävyttömin paikka. Luonnonrauhaa kaipaavan ei kannata antaa liikaa painoarvoa härskeille karttamerkinnöille. Mulkkujärven kiertää kaunis patikkapolku. Polun varrella on lintutorni ja yksi maakunnan komeimmista laavupaikoista. Hukkalan kyläseuralle iso kiitos laavun runsaasta polttopuuvarastosta.
Mulkkujärven erämainen hiljaisuus lumosi minut. Oli mahtavaa löytää Etelä-Pohjanmaalta tällainen paikka! Mulkkujärvi tarjosi kaipaamaani luonnonrauhaa. Hieno katkos arkeen, nyt taas jaksaa!
Luontoa ja liikuntaa Kuusamossa -juttusarjassa vieraillaan hienoissa luontokuvauskohteissa sekä reippaillaan Rukalla. Menossa ovat mukana itseni lisäksi vaimo, poika ja koira sekä ”Martti Luther”.
Suomen Grand Canyon tarjoaa todella Päähkänää purtavaksi
Kuusamo tarjosi jälleen pysäyttävän näyn. Aika tuntui seisovan Päähkänän kalliolta Kitkajokilaaksoaihaillessa. Loputonta vihreyttä katsellessa mieleeni tuli Ville Haapasalon kertomus Et muuten tätäkään usko -kirjasta. Haapasalo kertoo kellonsa pysähtyneen hänen käytyään katsomassa luostarissa pyhäinjäännöstä. Tarinan mukaan munkki oli rukoilemalla palsamoitunut itsensä arkussa. Munkin määräyksestä arkun oli saanut avata 70 vuoden kuluttua sulkemisesta. Arkku löytyi Tsetseniasta ja avattiin. Munkki oli palsamoitunut ja hänet siirrettiin pyhäinjäännöksenä alkuperäiseen luostariin. Haapasalo pääsi valikoituna vieraana katsomaan yhtä Venäjän suurimmista ihmeistä ja kello pysähtyi. Haapasalon kello ei alkanut toimimaan luostarista poistumisen jälkeenkään.
En tiedä olisiko kelloni pysähtynyt Päähkänällä, jos minulla olisi sellainen ollut? Muistelin mikä aiempi näköala olisi ollut vastaava. Ehkä Kolin kansallismaisema. Vahvimpana muistini sopukoista mieleeni nousi vuoden 2000 vierailu Grand Canyonilla. Vaikka olin nähnyt etukäteen paljon kuvia ja lukenut alueen historiasta, ei näkyä voi kokea kuin omin silmin. Jylhän vaihtelevat maaston muodot iskevät tajuntaan niin massiivisen tilan tunteen, että Pohjanmaan poika tuntee itsensä varsin pieneksi olennoksi. Joku esi-isä saattoi ehkä luulla tulleensa maailman laidalle saavuttuaan Päähkänään. Grand Canyonilta on jäänyt mieleen sama loputtomuuden fiilis. Tuntuu, että tämän maiseman täytyy jatkua tällaisena Venäjän yli Kiinan rajalle, ehkä se jatkuukin?
Kitkajoki mutkittelee kanjonissa.
Maailman perintökohteeksi viime vuonna esitetty Päähkänää pääsee ihailemaan Karhunkierrosta pitkin. Toinen vaihtoehto on kulkea paikalle polkua Päähkänäkalliontien päästä.
Päähkänäkallio on legendaarinen luontokuvauspaikka. Useat tunnetut ja palkitut luontokuvaajat kuvaavat Päähkänällä. Mikael Rantalaisen otoksia voi ihailla hänen kotisivuillaan. Hannu Hautala on myös kuvannut paljon Päähkänällä. Hautalan otoksia löydät esimerkiksi täältä.
Kanjonin pohjan kautta Saaripurolle
Laskeuduimme Päähkänältä 235 porrasaskelta pitkin Kitkajokilaakson pohjalle. Karhunkierrosta pitkin patikoimme Saaripuron varteen. Puron ylityksenä jälkeen kävelimme kohti voimistuvaa Saaripuron vesiputouksen ääntä. Viimeinen Kuusamon putouksista oli vielä näkemättä, mutta veden pauhu saavutti jo korvamme!
Kävelimme Saaripurolta ”oikoreittiä” autolle. Ajauduimme jossain vaiheessa puron väärälle puolelle, mistä meidät pelasti puron päälle kaatunut tai siirretty kelo.
Saaripuron putous yllätti korkeudellaan. Suomenvesiputoukset.fi –sivuston mukaan putous on 20 metriä korkea. Putouksesta tekee poikkeavan sen ympäristön jylhyys. Erityisesti putouksen niskalta alavirtaan katsellessa Kitkajoki suuret mittasuhteet asettavat Saaripuron vesiputouksen ainutlaatuisiin raameihin. Putous laskee yhteen Suomen hienoimmista jokilaaksoista.
Martti Luther unohtui Rukalle Päähkänän reissulta. Lutherin ja Kuusamon fiiliksiä löydät sarjan aiemmista jutuista:
Luontoa ja liikuntaa Kuusamossa -juttusarjassa vieraillaan hienoissa luontokuvauskohteissa sekä reippaillaan Rukalla. Menossa ovat mukana itseni lisäksi vaimo, poika ja koira sekä ”Martti Luther”.
Kuopungin putous.
Kuusamo on vesiputousbongarin paratiisi. Suomenvesiputoukset.fi -sivuston listaamista Suomen 61 putouksesta peräti kuusi sijaitsee Kuusamossa. Massiivisen voimakkaat Jyrävä ja Kiutaköngäs, Uniikki Putaanköngäs ja kauniiseen kanjoniin putoava Saaripuro ovat kaikki unohtumattomia luontoelämyksiä. Niiden lisäksi Kuusamosta löytyvät Särkiojan ja Kuopungin putoukset. Niistä kumpi tahansa olisi voinut muodostua matkailunähtävyydeksi lähes missä tahansa muualla kuin toinen toistaan upeampia koskia täynnä olevassa Kuusamossa.
Kuopunki on muiden Kuusamon putousten tapaan erittäin kirkasvetinen. Putouksessa vesi on löytänyt useita kauniita reittejä alas törmää pitkin. Lehtipuiden ja -pensaiden määrä on harmillisen suuri. Pienellä raivauksella putous olisi vieläkin kauniimpi. Risuista huolimatta seisoin erittäin tyytyväisenä Kuopungin putouksen alajuoksulla. Kuopunki oli 26:s Kuvakulmilla -blogissa kuvattu putous!
kuvakulmilla.com 
