Seinäjoen Kyrkösjärvellä voimalan vedenottamon kohdalle oli muotoutunut pari avantoa ilmeisesti virtauksen takia. Auringonlasku heijastui hienosti sulan reunaa ympäröivään jäähän. Kuvat on otettu GX7:lla 20 mm 1,7 objektiivilla.
Seinäjoki on noin 90 kilometrin pituinen Kyrönjoen sivujoki Etelä-Pohjanmaalla. Joki saa alkunsa Virtain Kortesjärvestä. Seinäjoki on ollut aikojen saatossa osallisena monissa merkittävissä tulvissa. Niiden seurauksena Seinäjokeen on rakennettu Liikapuron, Kalajärven ja Kyrkösjärven tekoaltaat sekä oikaisu-uoma Kyrönjokeen. Kovan säännöstelyn jokiluonnolle aiheuttamia haittoja pyritään vähentämään esimerkiksi 16 pohjapadolla.
Kuvailin eilen iltana SKYRAYn lampun valossa Törnävänsaaren pohjapadolle muodostunutta jäätä. Jää syntyy pakkasella padon yli virtaavan veden jäätyessä. Edellisen kerran kuvasin padolla marraskuun alussa. Noin 700 metriä Törnävänsaarelta alajuoksun suuntaan sijaitsevalta Björkenheimintien pohjapadolta löydät kuvia täältä ja täältä sekä ruskakuvia näiden patojen välistä täältä.
Pukarankoski sijaitsee Ilmajoen Koskenkorvalla Kyrönjoessa. Koski padottiin 1950-luvulla. Pato purettiin ja koski ennallistettiin 2009. Koskessa on 3,1 metrin pudotus 200 metrin matkalla. Kansainvälisen melojien luokituksen mukaan Pukarankoski on I luokan koski. Lue lisää luokituksesta täältä.
Koski on ennaltamisen jäljiltä kosken näköinen, joskin tosi säännöllinen peräkkäisine portaineen. Itse olisin rakentanut johonkin kohtaan koskea näyttävämmän putouksen. Pukarankoskessa on ollut eri aikoina useita myllyjä alkaen 1600-luvun lopulta. Nykyisin koskella on myös VPK:n pumppaamo.
Poikkesin Pukarankoskella viime sunnuntaina. Koskea reunustavissa kivissä oli hienoja jäämuodostelmia. Kevätkuvia Pukakankoskelta löydät täältä. Kuvakulmilta löydät kuvia Kyrönjoelta myös Ylistaron Peltokoskelta ja latvoilta Kauhajoen Sahakoskelta.
Poikkesin työmatkalla 15 minuutin pikakuvausvisiitillä Kuusaankoskella toissapäivänä. Viimeksi pääsin kuvaamaan Laukaassa Hitonhautaa syksyllä. Kuvaus sää ei alkuviikon plusasteisessa vesisateessa ollut paras mahdollinen, mutta paikka sitäkin mahtavampi.
Kuusaankoski syntyi jääkauden sulamisvesien löydettyä uuden reitin Kuusaalla sijaitsevan harjukannaksen läpi. Kannaksen murtanut koski purkaa Viitasaaren ja Saarijärven reittien vedet Vatianjärvestä Laukaan Saraveteen. Kuusaankoski on suojeltu vuonna 1987 koskiensuojelulailla.
Koski on pituudeltaan noin 300 metriä ja leveys vaihtelee noin 50 – 80 metrin välillä. Kosken keskivirtaama on 90 m³/s. Kansainvälisen melojien koskiluokituksen mukaan Kuusaankoski on II-luokan koski. Luokitus jakaa kosket seuraavasti Luokka I: helppo, Luokka II: vaikeahko, Luokka III: vaikea, Luokka VI: Hyvin vaikea, Luokka V: Erityisen vaikea ja Luokka VI: Äärimmäisen vaikea. Viimeisen luokan koskessa uiminen johtaa yleensä kuolemaan, tällainen koski on esimerkiksi Jyrävä.
Kuusaankoski on nykyisin kaunis ja luonnontilainen, mutta sitäkin on aikoinaan rakennettu. Kosken yläpää perattiin kivettömäksi tukinuittoa varten 1860-luvulla. Vuonna 1862 kosken yli tehtiin ensimmäinen maantiesilta ja saaren kautta kulkeva venekanava.
Maantiesillan länsirannalla on ollut kaksi sahaa ja Varjolan tilan mylly, itärannalla Saarikon tilan mylly. Kosken alapuolelle valmistui rautatiesilta vuonna 1898 ja sen viereen myöhemmin maantiesilta. Kosken itäpuolelle rakennettiin vuosina 1990–1993 Keiteleen kanavaan kuuluva Kuusaan sulku, jonka putouskorkeus on noin 4 m.
Äänekosken tehtaiden jätevesipäästöt pilasivat 1970-luvulla alapuolisen vesireitin vedet niin, että kosken partaalla asuvat eivät kyenneet kuivattamaan pyykkiään ulkona veden voimakkaan hajun vuoksi. 1980-luvun puolivälissä vesistön kuntoon ruvettiin kiinnittämään huomiota. Nykyään Kuusaankoski on Keski-Suomen parhaimpia kalastuspaikkoja.
Kerkisimme iltamyöhään poikkeamaan pojan kanssa Lahankosken putouksella Pornaisissa eilen iltana. Testasimme SKYRAY 17000 lumenin taskulamppua. Putouksella oli mahdollista valaista jäätyneitä pystysuoria jäämuodostelmia niiden takaa. Tarkemmat tiedot putouksesta ja lisää kuvia löydät Suomenvesiputoukset.fi sekä Kuvakulmien viime kesän Lahankoski visiitiltä. Sain eilen otettua pari mielenkiintoista kuvaa suoraan putouksen niskalta alaspäin Manfrotton jalustalla, millä keskijalan pystyy kääntämään vaakatasoon.
TSEKKAA MUUTKIN VESIPUTOUKSET KUVAKULMILLA
Kyröskosken putous Hämeenkyrössä
Myllykosken putous Karkkilassa
Myllykosken putous Karkkilassa osa 2
Kalmakurjenkosken putous Tampereella
Kuhankosken putous Nurmijärvellä
Lahankosken putous Pornaisissa
Kiutaköngäs on saanut täydet viisi tähteä Suomenvesiputoukset.fi -sivustolla. Kiutaköngäs on kokonaisuudessaan noin 300 metrin mittainen koski, joka sijaitsee kilometrin päässä Oulangan luontokeskuksesta. Varsinainen putous on heti kosken alussa, missä vesi putoaa noin neljä metriä ja jatkaa matkaansa kanjonin pohjaa myöten koskea alaspäin. Kaikkiaan koski laskee 13,7 metriä.
Poikkesin toissapäivänä ensimmäistä kertaa Kiutakönkäällä. Koski sijaitsee Oulankajoessa. Jokeen yhtyy alempana Kitkajoki, missä sijaitsevat Jyrävä ja Myllykoski. Kuten Jyrävä, myös Kiutaköngäs oli lähes kokonaan jäässä kovien pakkasten jäljiltä. Rukan nettisivuilta löytyy livekuvaa Kiutakönkäältä.
Kuusamo on vesiputousbongarille varsinainen aarreaitta. Tällä talvisella viikolla kävin Jyrävällä ja Kiutakönkäällä. Näiden lisäksi Kuusamossa sijaitsevat Putaanköngäs, Kuotungin putous ja Saaripuron putous. Viisi vesiputousta samassa kunnassa on Suomen ennätys. Onneksi jaettu sellainen, sillä viisi putousta löytyy myös Enontekiöltä, Utsjoelta ja Posiolta.
Myllykoski on yksi Kuusamon Kitkajoen monista koskista. Koski alkaa könkäällä ja loppuu leveään suvantoon. Koski oli ilmeisesti jäätynyt tammikuun puolessa välissä lähes -40’C asteen pakkasilla. Tammikuun viimeisen viikon -10-20’C pakkasilla koski oli auki könkäältä suvantoon.
Suvannossa oli hieno jääpyörre, jonka liike näkyy parhaiten pitkällä valotusajalla otetuissa kuvissa. Könkäälle kosken alkuun on rakennettu vuonna 1926 mylly, joka nyt on entisöity matkailukäyttöön. Kosken keskivaiheilta voi ylittää joen riippusiltaa pitkin.
Tsekkaa myös kuvat Kitkajoen Jyrävän vesiputoukselta ja muut jokikuvat sekä videot.
Kuusamossa sijaitseva Kitkajoki saa alkunsa Yli- ja Ala-Kitkajärvistä. Kitkajärvet ovat kokonaisuutena Suomen ainoa säännöstelemätön suurjärvi. Järviä on sanottu Euroopan suurimmaksi lähteeksi. Järvistä laskeva Kitkajoki on noin 30 km:n pituinen. Tästä on koskea jopa yli 5 km, kuten Myllykoski. Joki yhtyy Oulankajokeen aivan Venäjän rajan tuntumassa. Joessa asuu ainutlaatuinen taimenkanta ja joki laskee yhden Suomen suurimman vesiputouksen Jyrävän läpi.
Kitkajoen koskisodat 1950-1960 luvuilla
Kuusamon kuuluista koskisodista tarinaa riittää. Hurjimpien mukaan isännät myivät koskiosuutensa kahteenkin kertaan ja yhtiöt kuljettivat helikoptereilla sekä rahaa että juotavaa Kuusamoon.
Koskisotaa kävivät voimaloiden rakentamista ajaneet Imatran Voima ja Pohjolan Voima sekä koskien suojelemista vaatineet. Voimayhtiöt ostivat koskia kilpaa 1951-1956. Koskien suojelun äänekkäimpiä puolestapuhujia oli Koillissanomien päätoimittaja Reino Rinne.
1950-luvun kuluessa kuusamolaisten mielipide kääntyi koskien säilyttämisen kannalle. Kanta sai lopullisen vahvistuksen 1961 Iijokisuunitelman vuodettua julkisuuteen. Sen mukaan Pohjois-Kuusamon vedet olisi käännetty virtaamaan päinvastaiseen suuntaan. Vesi olisi virrannut Iijokea pitkin Perämereen. Voimalaitokset olisi rakennettu Iijoen ala- ja keskijuoksulle, siis Kuusamon ulkopuolelle.
Koskisotien myötä perustettiin Oulangan kansallispuisto 1956. Nykyiseen kokoonsa se laajeni 1980-luvulla. Koskisodat ovat nousseet viime vuosina usein esille meneillään olevien kaivoshankkeiden yhteydessä. Lähellä Kitkajärviä sijaitseviin Kouver- ja Naatikkavaaroihin sekä Juomasuolle on suunniteltu kultakaivosta.
Kitkajoesta tekeillä elokuva
Kitkajoki -rakas joki elokuva kertoo Reino Rinteen syvällisten aforismien kautta luonnon ainutlaatuisuudesta ja siitä mitä luonto voi merkitä ihmiselle. Aforismit koskettavat luonnon käyttöä sen eri muodoissa. Kitkajoki – rakas joki kertoo tarinan myös siitä, miten valokuvaaja Tauno Kohonen, on löytänyt luonnossa olemisen itsessään. Elokuva on Tauno Kohosen videokuvaama.
Katso myös kuvat ja videot Kitkajoen Myllykoskesta sekä Jyrävältä.
Kitkanjoen Jyrävä on yksi Suomen suurimmista vesiputouksista. Jyrävä on erittäin runsasvetinen ja voimakas putous. Kitkajoki puristuu putoukseen ikään kuin kouruun ja tippuu sitten 9 metriä alas. Hurja pudotus estää Venäjän Paanajärven taimenien nousemisen putouksen ylitse, vaikka hyppivätkin kuohuihin innolla. Ylä- ja alapuolisen osuuden taimenet ovatkin eri kantaa.
Jyrävälle pääsee hyvin esimerkiksi Basecamp Oulangalta pientä Karhunkierrosta pitkin. Ajoin itse Basecamp Oulangalle, mistä sain erinomaiset viime hetken vihjeet reitin kunnosta ja parhaista katselupaikoista. Basecampilta Jyrävälle kävellessä voi ihailla esimerkiksi Myllykoskea. Poislähtiessä poikkesin kahvilla Basecampissa ja totesin myös korvapuustit erinomaisiksi!
Tammikuun viimeisellä viikolla Jyrävä oli jäätynyt lukuunottamatta putouksen niskaa. Niskalla vesi pauhasi ja tippui siitä alas jäätyneen vesiseinän taakse. Pohdin putousta katsellessa mistä syystä sama joki jäätyy jyrkimmässä putouksessa, mutta pysyy sulana loivemmissa koskissa?
TSEKKAA MUUTKIN VESIPUTOUKSET KUVAKULMILLA
Kyröskosken putous Hämeenkyrössä
Myllykosken putous Karkkilassa
Myllykosken putous Karkkilassa osa 2
Kalmakurjenkosken putous Tampereella
Kuhankosken putous Nurmijärvellä
Strömbergin kosken putous Helsingissä
Vähäkyrössä on neljä Kyröjoen koskea. Tämän jutun kuvat ovat Hiirikoskelta. Se laskee 4,1 metriä 300 metrin matkalla. Kyröjoen pituus (Kauhajoen ja Jalasjoen yhtymäkohdasta) mereen on noin 127 km ja putouskorkeutta tällä matkalla on noin 40 metriä.
Hiirikosken vuonna 1921 rakennettua voimalaitosta on viime vuosina uudistettu ja tehty koskeen kalatie sekä uusittu koskella sijaitseva pato. Vähäkyrön muut kosket ovat Perkiönkoski, Annalankoski ja Kolkinkoski. Vähäkyrö kuuluu nykyisin Vaasaan.
Poikkesin Hiirikoskella 6.1. Pakkasta oli -26,5 astetta. Vesi oli jäädyttänyt koskelle esimerkiksi hienoja jääonkaloita. Vesi virtasi edelleen keskellä koskea ja jään alla.
Jään alla oli myös pieni vesiputous, joka näkyy oheisella videolla. Jutun kuvat jääonkalosta ja lumikiteistä on otettu Olympuksen Tough TG-4:lla. Hyvin toimi pakkasessakin.
kuvakulmilla.com 