Helsingin Yliopiston uutuusraportti: Kotiseutua kokemassa -Kotiseutukokemuksia järviseudulta

Tuli tänään mielenkiintoinen lähetys Helsingin Yliopistolta. Postiluukkuun kolahti juuri ilmestynyt Kotiseutua kokemassa -Kotiseutukokemuksia järviseudulta -raportti. Se perustuu Lehtimäellä, Alajärvellä, Vimpelissä, Soinissa, Evijärvellä, Kortesjärvellä, Lappajärvellä ja Pietarsaaressa tehtyihin haastatteluihin. Sain kunnian olla mielenkiintoisessa kirjassa mukana muutamilla ottamillani kuvilla. Suosittelen raporttia edellämainituilla paikkakunnilla asuville, löytyy sähköisenä linkistä.20180807_205905

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3 Kerökönkään luolaputous

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy kuusi köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu kahdeksan vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Sarjassa on jo julkaistu juttu Kirkkaan erämaisesta Palokönkäästä sekä juttu Vähänojanköngäs – yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista.

Luola ja muurahaisia Kerökönkäällä

Kerokönkään putous virtaa metsän siimeksessä, eikä sinne johda polkua. Kävelymatka metsän halki putoukselle ei kuitenkaan ole pitkä. Lompsimme pojan kanssa könkäälle Kaarlojoentieltä. Lähestyessämme putousta korviimme kantautui kosken kuohu ja puunrunkojen lomasta vilkkui välkehtivä vesi.

Saavuimme putoukselle sivusuunnalta, suoraan keskeltä kuivaa kangasmetsää ja kuin odottamatta putous oli edessämme jyrkkänä ja korkeana. Kerokönkään yläpuolella vesi virtaa leppeän rauhallisesti. Köngäs ikään kuin yllättää Kero-ojassa virtaavan veden ja paiskaa sen äkisti voimalla neljä metriä alaspäin.

 

Putouksen ääreen päästyämme päätimme syödä eväät. Poika löysi meille erinomaisen mättään istuinpenkiksi. Mättäällä istuessamme alkoi muurahaisia kiivetä housunlahjetta ylöspäin. Istuinalustamme osoittautui muurahaisten kodiksi. Karistettuamme muurahaiset housuista pääsimme viimein nauttimaan eväistämme. Leivän syönnin lomassa katselimme putousta ja meitä ympäröivää maisemaa. Vastarannalla putouksen vieressä oli kalliossa ulkoneva lippa. Kun viimeisetkin muruset oli mutusteltu, päätimme ylittää joen. Taiteilimme kiviä pitkin toiselle rannalle.

Poika konttasi kallion koloon. Sinne mahtuu juuri ja juuri, jos vaikka sade sattuu yllättämään.

Keroköngäs on 30:s Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta. Lisää tietoa Kerokönkäästä löydät Suomen vesiputoukset –sivustolta.

Lähiaikoina julkaistaan juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4. Kannattaa vierailla blogissa! Lue myös aiempi juttu  Osa 1 Paloköngäs ja Osa 2 Vähänojanköngäs -yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista.

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2 Vähänojanköngäs – yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä. 19 kilometrin säteellä löytyy kuusi köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu kahdeksan vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Juttusarjan aloitti Paloköngäs. Nyt vuoron saa Vähänojanköngäs.

Tiimalasin taikaa Vähänojankönkäällä

Tiimalasin muotoiset vesiputoukset ovat harvinaisia. Patikkareitin varrelta löytyy esimerkiksi Shepperd’s Dell Yhdysvaltain Oregonin Columbiajoessa ja Shuck Ridge Creekin vesiputous Pohjois-Carolinassa.

Suomen ainoa ja yksi kauneimmista tiimalasiputouksista on Vähänojanköngäs. Rovaniemen itäosassa Vanttauskoskella sijaitseva putous on kuusi metriä korkea. Putouksen yläosa on kuin ylöspäin aukeava ja alaosa päinvastoin alaspäin aukeava viuhka.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080072
Vähänojanköngäs alkukesän asussaan.

Vähänojankönkäälle pääsee nopeasti Rovaniemi – Kuusamo tieltä. Poikkesimme putouksella matkatessamme Seinäjoelta Wanha Autti Campingiin. Parkkeerasimme pojan kanssa Kuusamontieltä kääntyvälle nimettömälle metsäautotielle. Vastakkaiseen suuntaan lähtee Hyypiöharjuntie. Noin sadan metrin päässä nimettömällä metsäautotiellä on kääntöpaikka, johon jätimme auton. Kävelimme polkua pitkin parisataa metriä voimalinjalle, jota myöten laskeuduimme Vähäojan varteen.

Suomenvesiputoukset.fi -kuvauksen perusteella tiesimme odottaa erikoista putousta. Ennen putoukselle saapumista jännitys kasvoi. Pohdimme, onko putous todella tiimalasin muotoinen? Vähäojan vartta talsiessa kuulimme voimistuvan veden kohinan. Tiesimme, että olemme lähellä.

Saavuttuamme putoukselle tiimalasin muotoinen virtaus mykisti. Vesi todella supistui pieneen suppiloon ja levisi uudelleen laajaksi viuhkaksi. Keväällä ilmiö lienee vielä voimakkaampi.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080074

 

Vähänojankönkäällä on helppoa vaihtaa kuvakulmaa

Vähänojankönkäällä valokuvaaminen oli helppoa. Vähäojan pystyy ylittämään saappailla putouksen ylä- ja alapuolilta. Kokeilin kuvata putousta suoraan sen yläpuolelta. Yläkuvista tulikin kivan näköisiä, vaikka tiimalasin muoto ei niissä korostukaan samalla tavalla kuin suoraan edestä otetuissa kuvissa.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080100
Putous niskalta alaspäin kuvattuna.
Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080087
Poika otti muutamia kuvia suoraan putouksen sivulta Olympuksen vedenkestävällä Tough TG-4 -kameralla.

Vähänojanköngäs on 29 Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta.

Lähiaikoina julkaistaan juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kannattaa vierailla blogissa! Lue myös aiempi juttu Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1 Paloköngäs.

Myllyköngäs_Vähänojanköngäs-6080068
Vähänojanköngäs kuuden sekunnin valotusajalla kuvattuna.

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1 Paloköngäs

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy kuusi köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu kahdeksan vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Juttusarjan aloittaa Paloköngäs.

 

Paloköngäs

Parkkeerasimme pojan kanssa Rovaniementien varteen pysäköintialueelle. Autosta noustessa Palojoessa virtaava vesi vilkkui puiden takaa. Heitimme reput selkään ja lähdimme kulkemaan joen vartta alajuoksulle. Polku seuraili jokea, joka syöksyi koskena pauhaten lähes koko matkan putoukselle asti. Joen rannat olivat avoimet. Täällä rantapusikot eivät vaikeuta kulkemista eivätkä haittaa kuvaamista. Noin vartin kävelyn jälkeen koski jyrkkeni. Lähestyimme putousta. Näytti siltä, että vesi kiihdytti vauhtiaan joessa ennen päätymistä järven lempeään syleilyyn.

Jyrkkäreunaiseen Auttijärveen laskeva Palojoen putous on ainutlaatuinen. Kirkasvetinen joki keskellä Lapin metsiä virtasi raikkaana ja elävöittävänä. Astelin rantaan ja katselin joen pohjan kiviä välkehtivän veden läpi. Kumarruin ja hörppäsin virkistävää vettä. Tuli mahtava fiilis. Tuntui kuin tankkaisi luonnon energiaa suoraan lähteestä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Koskikara nappasi hyönteisen nokkaansa.

Katselimme pojan kanssa järveen virtaavaa putousta. Koskikara taiteili rantakivillä. Lintu pyydysti ruokaa poikasilleen. Aikamme putousta ihailtuamme pakkasimme kamppeet ja suuntasimme seuraavalle könkäälle.

Paloköngäs on 28 Kuvakulmilla -blogissa esitelty vesiputous. Muut putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta. Lisää tietoa Palokönkäästä löydät Suomen vesiputoukset –sivustolta.

Hellekävely Kiimakalliolle -Levaneva on erämainen luontoalue Pohjanmaan sydämessä

Etelä-Pohjanmaan suurimpiin yhtenäisiin suoalueisiin kuuluvan Levannevan reunalla seistessä nöyryys valtaa mielen. Tätä lähes horisonttiin jatkuvaa suota ei jaksaisi kävellen ylittää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Levannevan suolakeudella ”ei silimä pökkää!”

Suolla liikkujien onneksi  Metsähallitus on rakentanut Levanevalle pitkospuut. Reitille pääsee Maalarinmaan ja Peräkylän pysäköintipaikoilta.

Olin jo pitkään ihaillut netistä Jurvan, Laihian ja Ilmajoen rajamailla sijaitsevan Levanevan kuvia. Paikan päälle pääsin 2018 toukokuun helteiden lämmössä. Kävelin parkkipaikalta Maalarinmaalle, sieltä pitkospuita Kiimakalliolle ja takaisin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kiimakallio, Vetelänkiimansaari ja Kiimakallionmaa sijaitsevat lähekkäin pitkospuureitin varrella.

Levaneva rauhoitti erämaisuudellaan ja suuruudellaan. Mieleeni jäivät myös lukuisat kiima -alkuiset paikannimet. Soitin tutulleni Jurvaan ja tiedustelin Kiimanimien alkuperää. Ystäväni tarjoutui selvittämään asiaa. Muutaman päivän kuluttua hän palasi asiaan. Useista tiedusteluista huolimatta kiimaiset paikannimet jäivät mysteeriksi. Jos jollain lukijoista on tietoa asiasta, ole kiitos yhteydessä! Erikoisista paikannimistä kiinnostuneiden kannattaa lukea myös juttu Hävyttömän idyllinen Mulkkujärvi.

Laajempi juttu Levanevasta julkaistaan lähiaikoina Retkipaikassa.

Paalijärven Patikka on auennut! Eteläpohjalaiset luonnossaliikkujat saivat uuden patikkareitin

Paalijärven patikka on 23 kilometrin mittainen rengasreitti, joka kulkee läpi peltojen ja hyvin hoidettujen talousmetsien. Retin varrelta löytyy useita paikallishistorian merkkipaikkoja. Paalijärven kierroksella on useita luonnonkauniita kallioita ja ”Eiffeltorni”.

Reitin avajaisia vietettiin 10.5.2018 osana valtakunnallista Unelmien liikuntapäivä -Kampanjaa. Reitin varrelle oli järjestetty taukopaikkoja.

 

 

Oli hienoa päästä kiertämään Etelä-Pohjanmaan uusin luontoreitti heti avajaispäivänä. Päällimmäisenä mieleeni painuivat hienot kalliot, hyvät taukopaikat ja vapaaehtoisten valtava panos reitin rakentamisessa.

Lue lisää Paalijärven Patikasta Retkipaikan jutusta Tanssilavalta Eiffeltornille.

Rankkaa ryöppyä kalliojyrkänteeltä -Kevät toi vahvuutta Juveninkosken virtauksiin

Suuntasin toissaviikolla Juveninkoskelle. Halusin nähdä Keski-Suomen korkeimman vesiputouksen huhtikuussa. Vuonna 2015 kirjoitin putouksesta toukokuisessa asussaan jutun The Juveninkoski waterfalls 2015 Kolmen vuoden takainen käynti Juveninkoskella muuti vapaa-ajanelämäni. Olin ensimmäistä kertaa Suomessa vesiputouksella. Jäin koukkuun heti. Juveninkosken synnyttämän vesiputouslumouksen vallassa olen tähän päivään tmennessä nähnyt 28 suomalaista vesiputousta. Useamman niistä monta kertaa. Tulevan kesän suunnitelmien toteutuessa syksyyn mennessä lukema kasvaa lähes kymmenellä.

Lumien nopea sulaminen keskisessä Suomessa sai kosket kuohuamaan tavanomaista rajummin. Kolmisen viikkoa sitten pääsin ensimmäistä kertaa katsastamassa Hörhänkosken Kuhmoisissa. Se osoittautui ponnekkaaksi putoukseksi pienestä koostaan huolimatta.

Myös Juveninkoskella virta oli aiempiin vierailuihin verrattuna paljon vuolaampi. Vesi ryöppysi voimalla alas pystysuoraa kallionseinämää. Tuntui, että putous ärjyi innostuneena vapauduttuaan koko talven ajan itseään sitoneesta jääpeitteestä.

 

Lumeenverhoutuneesta Juveninkoskesta löydät kuvia jutusta Juveninkosken vesiputous talvella.

Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin -jutun lopusta löydät 27 muuta kaunista vesiputousta! Käy ihailemassa paikan päällä ja blogissa.

Käy kiitos tsekkaamassa ja tykkäämässä myös facebook-sivuilla!

Voi elämäni kevät! -Toinen toistaan kauniimpia auringonlaskuja Seinäjoella ja lisää tulee

Katselin eilen iltana yhdeksän aikoihin läntiselle taivaanrannalle. Näytti taas tyyntyvän illaksi. Horisontin yläpuolelle kerääntyi pilviä. Mahdollisuudet kauniille auringonlaskulle vaikuttivat hyviltä.

Nappasin kamerarepun selkään ja kävelin Kyrkösjärven rantaan. Pidän eniten auringonlaskuista, joissa taivaanrannalla on hatara pilviverho. Tällöin iltarusko pääsee maalaamaan vain osan taivaasta. Se värjää pilvien reunat sekä raot milloin oransseiksi, milloin  punertaviksi. Osa taivaanrannasta saattaa samaan aikaan jäädä syvän siniseksi, jopa mustaksi.

Eilen taivas oli lähellä täydellistä. Voimakkaimmat värit jäivät syntymättä, koska pilviverho oli paksuin juuri siinä kohdassa, missä aurinko painui horisontin taa. Kuitenkin auringonlaskun ”molemmin puolin” taivaanranta värjäytyi vaaleankeltaiseksi ja oranssiksi. Peilityyneen järven pintaan piirtyneet pilvien muodot ja värit mykistivät. Kouraisi vatsanpohjasta. Ajattelin, että voi elämäni kevät kun on kaunis auringonlasku.

Viime viikkoisia auringonlaskuja löydät jutusta Aurinko laskee kohti kesää

Aurinko laskee kohti kesää

Huhtikuun lähestyessä loppuaan aurinko laskee Seinäjoella ilta yhdeksän kieppeillä. Kauniit värit värjäävät illat. Tyynen veden ja jäälauttojen ylle laskeva aurinko on uskomaton näky pimeän talven jälkeen. Tätä kannattaa odottaa vuosi vuoden jälkeen!

Katso myös vuoden 2016 huhtikuun auringonlaskuja.