Vuoroveden voimaa ja rapsuttelevia lampaita

Kaukaa horisontista, harmaan sateiselta mereltä lähestyvät aallot pyrkivät yhä lähemmäs, kastellen jokaisella pyyhkäisyllä rantakivet yhä korkeammalta. Katselin häkeltyneenä nopeasti nousevan vuoroveden alle jääviä kiviä. Kuinka vesi voi nousta noin nopeasti?

Nousuvesi huuhtoi rantaa kylmällä vedellä.

Poikkesimme perheen kanssa monille Lofoottien kävijöille tutuilla Haukland beachillä ja Uttakleiv beachillä. Jälkimmäinen nousi lasten suosikiksi. Kivisellä rannalla vuorovesivirtausta oli mielenkiintoista seurata. Lapset seisoivat kivillä jännittyneenä odottaen kuinka korkealle seuraava aalto yltäisi ja kastuvatko lenkkarit.

Vuolaan vuoksen videointia

Vesi kurottautui aalto aallolta lähemmäs rantanurmikkoa. Ajattelin saavani nousevasta vedestä, eli vuoksesta, hyvän timelapsevideon. Löysin kameran jalustalle paikaksi jykevän kiven. Arvelin sen olevan tarpeeksi kaukana vesirajasta. Meri ei ehtisi kivelle asti videon kuvauksen aikana.

Aliarvioin vuoksen voiman. Vesi jatkoi nopeaa nousuaan. Jalustan aluskivi alkoi olla jo veden ympäröimä. Mietin, joudunko hakemaan kameran pois kesken kuvauksen? Tällöin timelapse menisi todennäköisesti piloille. Päätin mennä kamerakivelle odottamaan vielä hetkeksi toivoen aaltojen pysyvän riittävän etäällä videon kuvauksen loppuun. Kamera sai kuin saikin työnsä tehtyä. Vesiraja oli edennyt jo metrejä kuvauspaikalta rannan suuntaan. Hypin kameroineni kiveltä kivelle tyytyväisenä kuvauksen onnistumisesta ja vedennousun voimasta haltioituneena.

Rannalta napattu Timelapse löytyy tältä videolta.

Kesyttämätöntä kauneutta kamaralta korkeuksiin

Lahden pohjukan rantaviiva muodostui vaaleasta hiekasta ja kivistä. Meriluonnon takana ja molemmilla sivuilla taivasta kohti kurkottivat korkeat vuoret. Ne kehystivät rannan ja toimivat aitana lampaille.

Uttakleivin rantaa reunustavat jylhät vuoret.

Lahden pohjukassa elelevät lampaat näyttivät tottuneen turisteihin. Eläimet jolkottelivat ihmisten seassa välillä ruohoa syöden. Muutamat olivat keksineet rannan jykeville betonipöydille oman käyttötarkoituksensa. Lampaat raapustivat itseään pöytiä vasten.

Lammas ja pöytä.

Katselin ihmetellen ympärilleni. Nousuveden mutkittelua rantakivien välissä. Lempeitä lampaita rantanurmikolla ja taustalla vuorilta virtaava vesiputous. Luonto näytti yhtaikaa kauneutensa ja mahtinsa. Meren mahti ja vuorten jylhä korkeus ylittivät ihmisen voimat. Tätä kauneutta ei niin vain kesytetä.

Meren mahti.

Uttakleivissä ja Hauklandilla useita patikkareittejä

Haukland beachille kulkee Uttakleivistä mertamyötäilevä patikkareitti ja tunneli. Haastavampaa haikkia kaipaava voi nousta Veggen (Uttakleivin puolelta) tai Mannen (Hauklandin puolelta) vuoren huipulle katselemaan rantoja lintuperspektiivistä.

Näkymä Hauklandilta Uttakleiviin päin.

Uttakleiv beachillä voi myös yöpyä. Sekä pysäköinti että yöpyminen maksetaan parkkiautomaattiin. Alueelta löytyy wc ja vesipiste.

Norjasta tulossa vielä monta mielenkiintoista juttua! Tsekkaa myös jo julkaistut Norja jutut ja videot:

Silverfallet -Miljoonien kauniiden kivien ja kristallinkirkkaan veden valtakunta

Lammasputous, Risteilijäputous, Shellputous, Karavaanariputous, L.O.L. -putous ja 7 putousta kerralla!

Pieni askel norjalaisille, mutta valtava harppaus Pohjanmaan pojille – Nousu Offersøykammenille

Lammasputous, Risteilijäputous, Shellputous, Karavaanariputous, L.O.L. -putous ja 7 putousta kerralla!

Suomi on tuhansien järvien – Norja tuhansien vesiputousten maa. Maailman 30 korkeimmasta vesiputouksesta 10 sijaitsee Norjassa. Norjan putoukset nousevat kerta toisensa jälkeen kärkisijoille matkailusivustojen listatessa maailman kauneimpia putouksia. Vietimme perheen kanssa Norjassa viikon heinäkuussa ihailemassa toinen toistaan komeampia koskia.

Narvikin Shellin pihasta kuvattu putous.

White Tank Mountaisin kautta Palsankoskelle ja edelleen Lofooteille Näin vesiputouksen ensimmäistä kertaa vuonna 2001 White Tank Mountains -Patikointireitillä Arizonassa. Loppukeväästä putous oli lähes kuiva. Se oli kuitenkin paikallisille luonnossa liikkujille tärkeä retkikohde. White Tankin retken jälkeen vesiputoukset unohtuivat minulta pitkäksi aikaa. Hurahdin putouksiin ja virtaavaan veteen Palsankosken ansiosta. Otin vuosien 2012-2013 aikana tavakseni pysähtyä hetkeksi katselemaan Palsankosken kuohuja siitä ohi ajaessani.

Lammasputous Haukland beachillä.

Jossain vaiheessa aloin kuvata koskea ensin kännykällä ja sitten hankin kameran. Etsin tietoa virtaavan veden kuvaamisesta ja valokuvauksesta ylipäätään. Keväällä 2015 kävin Suomen Vesiputoukset -nettisivuston innoittamana ensimmäistä kertaa parilla putouksella. Rakkaus vesiputouksiin syttyi. Tuntui ihmeelliseltä, että Suomen luonnosta löytyi niin mahtavia vesiputouksia, joita en tiennyt olevan olemassakaan. Vesiputousten kuvaamisesta erityisesti Suomessa on muodostunut minulle suuri intohimo. Suomessa on kuutisenkymmentä putousta. Kuluneen neljän vuoden aikana olen nähnyt niistä puolet. Kaikki nämä putoukset löydät jutusta Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin. Onneksi on vielä monta putousta näkemättä!

Karavaanariputous autosta apukuskinpaikalta kuvattuna.

Norjassa ensimmäistä kertaa autoillessa eniten ihmetytti putousten määrä. Norjassa voi nähdä päivässä helposti yhtä paljon putouksia, joiden kuvaamiseen Suomessa on minulta kulunut neljä vuotta. Vesiputouksia on Norjassa niin paljon, ettei kukaan ole pystynyt laskemaan niiden tarkkaa määrää.

Enää ei pysähdytä, vaikka joku näkisi lentävän lehmän

Ajoimme menomatkan Norjaan Ruotsin Lapin läpi. Norjan rajan lähestyessä saimme esimakua putousten kasvavasta määrästä. Katselimme ihmetellen vieri vieressä valuvia vesiputouksia. Tämän tästä joku seurueestamme huudahti: Tuollakin on vesiputous! Välillä pysähdyimme ihailemaan bongaamamme joen tyrskyjä. Pisimpään viivähdimme Silverfalletilla. Toisinaan tyydyimme päivittelemään virtaavan veden kauneutta autosta.

Azamara Journey -Laiva Tengelfjord -vuonossa taustanaan vesiputouksia.

Koska ilta alkoi olla jo pitkällä sanoin lopulta, että enää ei pysähdytä, vaikka joku näkisi lentävän lehmän. Vaikka emme nähneet edes kävelevää lehmää pysähdyimme silti tyttären Lolliska -putoukseksi L.O.L -hahmojen mukaan nimeämän virran kohdalle.

Lolliskaputous nuken vasemmalla puolella auton ikkunan läpi kuvattuna.
Lolliskaputous lähempää.

Seuraavana päivänä Lofooteilla laskimme erästä vuonon perukkaa kiertävällä tiellä näkevämme viisi putousta kerralla. Narvikista pohjoiseen matkustaessamme laskimme erästä vuoren seinää kohisevan alas peräti seitsemän koskea.  

Pikkuputous patikkareitin varrella Tengelfjordin varrella.

Julkaisen myöhemmin erilliset jutut muutamasta putouksesta. Luvassa todella mielenkiintoisia juttuja esimerkiksi kielekeputouksesta ja todella voimakkaasta putouskoskesta. Tässä jutussa kuvia autosta tai parkkipaikoilta satunnaisesti kuvatuista putouksista.

Tsekkaa myös aiemmat Norjan reissusta kertovat jutut:

Silverfallet -Miljoonien kauniiden kivien ja kristallinkirkkaan veden valtakunta

Pieni askel norjalaisille, mutta valtava harppaus Pohjanmaan pojille – Nousu Offersøykammenille

Pieni askel norjalaisille, mutta valtava harppaus Pohjanmaan pojille – Nousu Offersøykammenille

Offersøykammen kohoaa ylös Norjanmerestä kohti sinistä taivasta. Otamme ensimmäiset askeleet vuoren laelle vievällä polulla. Kuulemme vielä aaltojen liplatuksen rantakivikossa. Aavistus odotuksen kihelmöintiä vatsan pohjassa: millainen kiipeämisurakka meillä onkaan edessä? Millaisia maisemia huipulta avautuu vai ehtiikö nopeasti muuttuva sää puskea pilvet peittämään näköalan?

Pohjanmaalla vuori = Norjassa kumpu

444 metriä korkea Offersøykammen on Lofoottien mittakaavassa pieni huippu. Norjaan matkaavan kannattaa huomioida, että Norjassa pieni on ainakin Pohjanmaan mittakaavassa suuri tai jopa valtava. Kotikunnassamme Seinäjoella on useita karttaan merkittyjä vuoria, kuten Jouppilanvuori, Kyrkösvuori ja Tikkuvuori. Korkein niistä on Jouppilanvuori (118 metriä merenpinnasta ja 68 metriä juurelta huipulle). Tikkuvuoren korkeus lienee parikymmentä metriä. Näiden rinnalla Offersøykammen on jättiläinen.

Nousu merenrannasta ja Mikki Hiiri -Järvi

Vietimme perheen kanssa viikon päivät Pohjois-Norjassa. Majoituimme muutaman yön Lofooteilla kalastajamökissä Leknesin lähellä. Köpöttelimme mökiltä Offersøykammenille johtavan reitin alkuun. Reitin lähtöpiste on aivan E10-tien kupeessa. Katsahdimme vielä rannalle päin ja lähdimme kiipeämään vuoren rinnettä.

Nousimme askel toisensa jälkeen puiden välissä kulkevaa reittiä. Ennen puurajaa reitti on paikka paikoin hyvinkin jyrkkää ja kivikkoista. Niistä pääsee kyllä lapsetkin nousemaan, kunhan varautuu taukoihin ja varaa mukaan sopivia retkieväitä. Jo rinteen puolenvälin paikkeilla aukeaa huikeita näkymiä. Istuimme koko perhe pitkään reilun parin sadan metrin korkeudessa kivien päällä ihailemassa maisemia. Viereisen matalamman huipun päällä välkehtii lampi. Hauskan muotonsa vuoksi lapset nimesivät sen Mikki Hiiri -Järveksi. Meri kimmeltää kalastajamökkien takana. Vaimoa ja nuorempaa lasta vaivannut flunssa pakotti heidät kääntymään taukopaikalta takaisin. Pojan kanssa jatkoimme kohti huippua.

Näkymä puurajan tuntumasta.

Huiputus kannattaa -Turkoosia vettä, kultaisia biitsejä ja vuoren huippuja lintuperspektiivistä

Instagram on pullollaan toinen toistaan näyttävämpiä kuvia vuorten huiputuksista Lofooteilta ja muualta Norjasta. Katselimme näitä ennen reissua ja pohdimme miltä mahtaa tuntua, kun pääsee itse paikan päälle.

Matkalla huipulle pidimme vielä pienen hengähdystauon noin 300 metrin korkeudessa. Sen jälkeen reitti loiveni. Mietimme kävellessämme, joko edessä olisi jo määränpää vai avautuuko kumpareen päältä jälleen uusi nousu. Ei ilmaantunut uutta nousua. Pääsimme huipulle, josta aukesi näköalat, joita on vaikea sanoin kuvailla. Joka suunnassa oli jotain poikkeuksellisen kaunista nähtävää. Pohjoisessa Hauklandin pitkän vaalean hiekkarannan edustalla vesi kimmelsi turkoosina ja sinisenä. Kaakon suunnalla Leknes ja sitä ympäröivä taajama-alue näytti miniatyyrikaupungilta. Kuin oikeita rakennuksia ja autoja, mutta liian pieniä. Ympäröivien vuorten jyrkät rinteet piirsivät jylhiä muotokuviaan taivasta vasten.

Hetken suu auki tilannetta taivasteltuamme kaivoimme kamerat repuista ja rupesimme kuvaamaan. Kuviin tallentui todella paljon yksityiskohtia riippumatta siitä mihin suuntaan kameran linssin käänsi. Päätin ottaa jalustalta high resolution kuvia yksityiskohtien tallentamiseksi. Olin varautunut tähän jo ennen reissua. Ostin Foto-Formasta käytetyn langallisen kaukolaukaisimen, mikä osoittautui erinomaiseksi lisävarusteeksi HR-Kuvien ja pitkänvalotusajan kuvien ottamisessa. Poika kuvasi lensball -kuvia ja timelapse -videoita.

Leveä panoramanäkymä vuoren huipulta.
Leveä panoramanäkymä vuoren huipulta.

Merituuli tuntui kasvoilla, kunnes heikkeni ja lähes tyyntyi. Kellon lähestyessä kymmentä totesimme pojan kanssa olevamme vuoren huipulla yksin! Kaikki nämä näkymät ympärillämme. Olo tuntui samaan aikaan sekä tyhjältä että täydeltä. Nautimme vielä jonkin aikaan hetkestämme maailman katolla ennen paluuta merenrantaan.

Offersøykammenille autolla

Jatka Leknesistä E10 -tietä Å:ta kohti. Ohitettuasi keskustan jatka oikealle kääntyvää E10 -tietä. Ylitettyäsi sillan käänny vasemmalle ”Skreda” -tienviitan osoittamalle tielle (Offerøyveien). Parkkipaikka löytyy Offersøyveienin varrelta E10-tien ja rannan välistä. Matkaa Leknesistä kertyy noin 6,5 km. Autolta nouse E-10 -tielle. Polun alkua ei ole juurikaan merkitty, mutta sen kyllä näkee helposti. Reittikuvaus löytyy myös mm. 68north.com -sivuilta.

Lue myös aiempi juttu Silverfallet -Miljoonien kauniiden kivien ja kristallinkirkkaan veden valtakunta samalta reissulta. Useampi juttu Pohjois-Norjan reissulta ilmestyy lähiaikoina.

Katso video Offersoykammenilta Youtubesta.

Offersoykammenin ja muut blogin huippukohteet löydät myös kartalta!

Silverfallet -Miljoonien kauniiden kivien ja kristallinkirkkaan veden valtakunta

Olimme perheen kanssa viikon Lofooteilla. Menomatkan ajoimme Ruotsin Lapin läpi. Suomeen palasimme Kilpisjärven kautta. Mennessä erinomaiseksi taukopaikaksi osoittautui Silverfallet -vesiputous. Suomessa Hopeaputoukseksi kutsuttu Silverfallet hurmasi meidät pitkän autossa istumisen jälkeen kristallinkirkkaalla vedellään. Putouksen suurin yllätys odotti meitä kuitenkin vasta sen alapuolella.

Rakkasjohkan helmi Torniojärven rantakalliolla

Olimme etukäteen selvittäneet Silverfalletin olevan yli 30 metriä korkea portaittain kalliota alas laskeva kaskadi-putous. Se koostuu useammasta pienemmästä putouksesta. Jyrkin ja korkein porras on viimeisenä ennen Torniojärveä (Torneträsk).

Reilun tunnin ajon jälkeen Kiirunasta kohti Narvikkia saavuimme Rakkasjohka -Joelle.

Kiirunan jälkeen jylhemmiksi muuttuneissa maisemissa köröttelimme häikäisevän kauniita näkymiä ihaillen. Viimein totesimme saapuneemme Silverfalletille. Parkkeerasimme auton ja nappasimme kamerat mukaan. Autossa istumisen kangistamina jalkoja oikoen kävelimme parkkipaikalta joelle. Pysähdyimme kallioiselle rannalle. Ihailimme kristallinkirkkaan veden kulkua sileäksi hioutuneissa uomissa.

Joki kohisi alaspäin vuosien saatossa kallioon uurtamiaan uomia.
Rakkaudellisia kuvioita Rakkasjohkalla.

Jatkoimme polkua pitkin kalliota alaspäin. Putouksen suurimman pudotuksen yli johtaa silta. Sillalla putouksen korkeimman kohdan näkee hienosti, mutta kuvaaminen oli haastavaa ilmassa leijuvien vesipisaroiden takia.

Jyrkin ja korkein putouksen osa sillan kupeesta kuvattuna pystypanoraamana.

Seuraavaksi polku johdatti meidät lyhyen matkan alas järvenrantaan. Eteemme avautui putouksen ehdoton erikoisuus, alajuoksun lukemattomat sileiksi ja pyöreiksi hioutuneet pikkukivet. Toinen toistaan kauniimpia kiviä oli kasautunut valliksi, kuin lumikinokseksi talvella. Tyttäreni ihmetteli kivimäärää ja totesi: Näitä kauniita kiviä on niin paljon, että jos aikoisi viedä edes muutaman matkamuistoksi, niin ne eivät sopisi taskuihin. Pitäisi kantaa lippalakilla.

Turkoosi vesi lipui tasaisen sileäksi hioutuneiden kivien yli Torniojärveen. Valtava sileiden kiven määrä näytti innostavan useita putouksella kävijöitä leivänheittokilpailuun.

Kivipolanteelta ihailimme putousta ja takanamme avautuvaa korkeiden tuntureiden kehystämää järveä. Kaikki tuntui täydelliseltä. Emme olisi millään malttaneet lähteä jatkamaan matkaa.

Maisemat ovat niin kauniit, ettei Silverfalletilta raaskisi millään lähteä jatkamaan matkaa.
Katso video putoukselta Youtubesta!

Putous kartalla:

Lisää tunnelmia, kuvia ja videoita Norjan reissulta lähiaikoina. Seuraa blogia!

Lisää Kuvakulmilla -blogissa esiteltyä vesiputouksia löydät jutusta Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin.

Äkäsmylly on idyllinen lapsiperheen luontoretkikohde Kolarissa

Vietimme perheen kanssa hiihtoloman Muonion Jerisjärvellä. Ensimmäisenä lomapäivänä ajoimme Äkäslompoloon laskettelemaan. Skimbailun jälkeen köröttelimme kapeaa Pallas-Yllästunturin muotoja myötäilevää tietä. Matkan varrella huomioni kiinnittyi uutuuttaan hohtavaan Ekokahvila -tienviittaan.

Tienviitta Äkäslompolontien varrella.

Päästyäni Jerisjärven vuokramökillemme aloin tutkia asiaa. Löysin netistä jutun uusista kahvilayrittäjistä Äkäsmyllyllä. Huomasin, että uudelleenavatun kahvilan vieressä virtaa yksi alueen kolmesta vesiputouksesta. Kahvilasta ja putouksesta innostuneita päätimme tehdä ystävänpäivänä retken Äkäsmyllylle.

Ystävänpäivä valkeni Jerisjärvellä sankassa lumisateessa. Emme antaneet tuiskun lannistaa suunnitelmiamme, vaan lähdimme matkaan. Ekokahvila -tienviitalta ajoimme muutaman sadan metrin matkan parkkialueelle. Parkkikselta käpyttelimme hyväkuntoista polkua Myllylle. Polkua pystyi kulkemaan helposti ilman lumikenkiä.

Myllylle päästyämme kuvasimme ensin kuukkeleita. Kesyjen kuukkelien näkeminen oli lapsille retken huippukohtia.

Pörheä kuukkeli katseli puusta myllylle saapuvaa perhettämme.

Joimme kahvit ja mehut Ekokahvilassa. Paikallisista raaka-aineista valmistettu marjapiirakka oli todella hyvää. Luoteis-Lappi lehden toimittaja saapui myös kahville. Hän teki jutun ekologisista emännistä lehteensä. Osa jutusta on luettavissa kirjautumatta lehden nettisivuilta.

Vesiputous pauhaa Äkäsmyllyllä pakkasellakin

Ekokahvilassa herkuttelun jälkeen ihailimme Äkäslinkka -vesiputousta. Kaksihaaraisen Äkäslinkan toinen uoma virtasi vuolaasti pakkasta ja lumisadetta uhmaten. Toinen haara oli hautunut lumeen. Lisätietoa Äkäslinkasta löydät Suomen vesiputoukset -sivustolta.

Katso video retkestämme Kuvakulmilla -Youtubekanavalta.

Teimme tulet koskenniskan laavun edustalle muurattuun vuolukivitakkaan. Äkäslinkka on ainoa vesiputous Suomessa, minkä ääreltä löytyy yhtä komea tulisija. Vielä ennen lähtöä lämmitimme täytetyt kivitakkarieskat.

Onkohan Äkäslinkka maailman ainoa vesiputous, jonka niskalle on muurattu komea vuolukivitakka?

Äkäslinkan lisäksi Suomesta löytyy ainakin yksi kaksihaarainen vesiputous, Komulanköngäs Hyrynsalmelta. Tsekkaa jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta kuvat Komulankönkäältä ja retkivinkkejä muille linkoille eri puolilla Suomea.

Lisätietoa Äkäsmyllystä löydät esimerkiksi Retkipaikasta.

Saukko-Ojan putous -Pientä ja kaunista (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 7)

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Sarjan seitsemännessä jutussa piipahdetaan suositun Korouoman patikkareitin varressa virtaavalla Saukko-Ojan putouksella.

Saukko-ojan putous on Korouoman metsien keiju, hento ja kaunis

Parkkeerasimme poikani kanssa Saukkovaaranpysäköintialueelle. Korouoman putousreissumme viimeinen päivä oli alkamassa. Nappasimme reput selkään ja lähdimme astelemaan Vanhaa hevostietä kulkevaa Koronjää -reittiä.

Saavuimme tuossa tuokiossa putoukselle. Joko olimme perillä? Poikani kysyi. Alle kilometrin päässä pysäköintialueelta sijaitsevan Saukko-ojan putouksen yllä on näköalatasanne. Koronjää -reitti kulkee senkautta. Laskeuduimme tasanteelta vähävetisenä virtaavan putouksen alapuolelle.

Saukko-ojan putous ei pauhaa, eikä raivoa. Kahdeksan metriäkorkea köngäs muistuttaa äänimaailmaltaan japanilaisen puutarhan rauhallistasuihkulähdettä. Solisevan virtauksen vierestä voi kävellä kastumatta. Hiljaista putousta on helppo kuvata kameran kastumatta.

Saukko-ojan putousta aikamme ihailtuamme jatkoimme Koronjää -reittiä eteenpäin. Polun varrella sijaitsevat Suomen tunnetuimpiin kuuluvat jääputoukset Jaska Jokunen, Ruskean virta ja Mammutti. Korouomaan virtaavien purojen vesi jäätyy talvisin rotkolaakson seiniin valtaviksi jäämuodostelmiksi.

Koronjää -reitti oli vaikuttava. Polulla pääsee ihailemaan Korouomaa korkeilta näköalapaikoilta. Rotkolaakson pohjalla reitti kulkee laajojen kivikoiden ohitse myötäillen välillä Korojoen mutkaista uomaa. Kaikkien Korouomassa vierailevien kannattaa ehdottomasti kiertää Koronjää.

Korouoma on ainutlaatuinen koskikeskus

Saukko-ojan putous oli 34 Suomessa näkemäni vesiputous. Liki kolmannes niistä sijaitsee Korouoman poikkeuksellisella alueella. Missään muualla Suomessa putouksia ei ole yhtä paljon. Julkaistuani neljä ensimmäistätämän juttusarjan osaa facebook -sivuni seuraaja lähetti kuvan uudesta putouksesta Korouomalla. Putous näytti kuvassa tosi kauniilta.

Otin yhteyttä Suomenvesiputoukset.fi -sivuston Jussi Laineeseen. Hän kertoi käyneensä putouksella pari kertaa. Laine oli parastaaikaa tekemässä uutuusputouksesta juttua Suomenvesiputoukset.fi -sivustolle. Ja niinhän siinä kävi, että kesken juttusarjan julkaisujen Korouoman putousmäärä kasvoi taas yhdellä uudella putouksella! Tämä viimeisimpänä putouksena Korouomalta suuren yleisön tietoon noussut putous on Neitoköngäs.

Juttusarjassa on aiemmin julkaistu bloggaus kuudelta Korouoman alueen putoukselta. Löydät jutut allaolevista linkeistä.

Alaköngäs ja Koivuköngäs -Kurttajoen Stan ja Oliven (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 6

Savotalla sammuminen leveän Koivukönkään Synnyn taustalla -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 5

Vuolas Auttiköngäs. Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kerokönkönkään luolaputous

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2. Vähänojanköngäs -Yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1. Paloköngäs.

Muut Kuvakulmien putoukset löydät jutun Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin lopusta. Lisää tietoa Saukko-Ojan putouksesta löydät Suomen vesiputoukset –sivustolta. Katso myös video Korouomalta, linkki alla!

Uutuusjulkaisu Etelä-Pohjanmaan kauneimmista luontokohteista!

Outdoors Etelä-Pohjanmaa -luontokohteet tunnetuksi hanke päättyi marraskuun lopussa. Hanke tuki luontomatkailua ja sen parissa toimivia yrittäjiä. Saimme nauttia esimerkiksi hankkeen järjestämistä työpajoista. Itselleni hankkeen järjestämät tapahtumat mahdollistivat verkostoitumisen lähialueen luontomatkailuväen kanssa. Suuret kiitokset hanketyöntekijöille ja kaikille mukanaolleille!

Outdoors Etelä-Pohjanmaa -hankkeen julkaisussa ”Luontoreiteiltä kansainvälisille matkailumarkkinoille” nostetaan esille Etelä-Pohjanmaan luontoreittejä ja -matkailua.

Outdoors Etelä-Pohjanmaan nettisivuilla kerrotaan julkaisusta:

”Ääneen ovat päässeet niin luontokohteita matkailupalveluissaan hyödyntävät matkailuyrittäjät, luontoreittien ylläpitäjinä toimivat kuntien ja kaupunkien edustajat, rahoittajat kuin yhdistystoimijat. Kaikilla näillä toimijoilla on erittäin merkittävä rooli luontoreittiemme olemassa olon ja kunnossapidon kannalta. Julkaisuun ovat kirjoittaneet valtakunnallisen Outdoors Finland -hankkeen projektipäällikkö Pirjo Räsänen, tarinallistamisen asiantuntija Anne Kalliomäki, luontoretkeilijä ja Retkipaikan bloggari Tero Hintsa, Kyrönjoen Koskihäjyjen Anssi Orrenmaa,luontomatkailuyrittäjä Ismo Nousiainen sekä Lauhanvuori-Hämeenkangas -hankkeen projektipäällikkö Terttu Hermansson sekä Jennika Hakola SeAMKista. Lisäksi hankkeessa mukana olleita toimijoita on haastateltu. Julkaisussa pohditaan luontomatkailun monien mahdollisuuksien hyödyntämistä maakuntamme luontoreiteillä.”

Julkaisu on luettavissa täällä.

Syksyinen auringonnousu

Eilen nukkumaan mennessä taivas oli kirkas. Tähdet tuikkivat valoaan. Aamuun mennessä pilvet olivat peittäneet taivaan. Lähdin kuitenkin suolle kuvaamaan. Juuri ennen auringonnousua pilviverho repesi horisontissa.

Auringonnousu_2018_10_18-1
Paksut pilvet peittivät taivaan kannen. Horisontti kirkastui sen verran, että aurinko pääsi värjäämään valollaan pilvet ja maan.

Puolisen tuntia auringon nousun jälkeen pilvet kertyivät uudelleen sen eteen. Ne eivät peittäneet aurinkoa kokonaan, vaan muodostivat suodattimen, minkä läpi koko maailma värjäytyi oranssiksi.

Viime vuoden syyskuussa satuin paikalle lähes vastaavaan tilanteeseen, mutta tuolloin oranssi väri ollut yhtä vahva. Löydät kuvat täältä. Ennen suolta lähtöäni kuvasin vielä suokasveissa kimaltavia vesipisaroita.

Sumuinen ruska ja varis

Aamu oli tänään satumaisen kaunis Seinäjoen Kyrkösjärvellä. Pieni pakkanen ja peilityyni järvi. Veden yllä leijuva sumu. Harmaan sumuverhon takaa oranssina ja keltaisina loistavat lehtipuut. Jopa varis pysähtyi nauttimaan syksyn moninaisista väreistä.

 

Alaköngäs ja Koivuköngäs – Kurttajoen Stan ja Oliver (Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 6)

Korouoman rotkolaakso on tunnettu avarista maisemistaan. Huikaisevien näkymien lisäksi Korouomassa on erityisen monta vesiputousta pienellä alueella. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä tiheässä vesiputouksia kuin Kanjonin läheisyydessä.  19 kilometrin säteellä löytyy seitsemän köngästä. 50 kilometrin säteelle mahtuu yhdeksän vesiputousta. Vastaavasti esimerkiksi Kuusamossa virtaa 22 kilometrin matkalla kuusi putousta. Mikäli Korouomaan talviaikaan muodostuvat jääputoukset lasketaan mukaan, nousee putousten määrä yli kymmeneen.

Tässä juttusarjassa tutustutaan Korouoman kiehuviin koskiin. Osa niistä on tunnettuja ja hyvien kulkuyhteyksien päässä ja osa taas harvemmin nähtyjä erämaan helmiä. Seitsemäs juttu vie lukijan Alakönkäälle.

Alaköngäs ja Koivuköngäs -Kurttajoen Stan ja Oliver

Edellisessä jutussa vierailimme lyhyellä ja leveällä Koivukönkäällä. Viereinen Alaköngäs on sen vastakohta. Pitkä ja kapea. Ala- ja Koivuköngäs ovat kuin Ohukainen ja Paksukainen. Koivukönkäällä vesi syöksyy alas poikkeuksellisen leveänä virtana lähes pystysuoran kallion jyrkänteen yli. Alakönkään virta venyy pitkänä ja hoikkana nauhana kohti Korouoman rotkoa.

Koskea on vaikea nähdä kokonaan yhdellä vilkaisulla. Kallion laelta alkava koski kaartaa jyrkästi kulman taakse. Korouoman putouksista Alaköngäs oli poikani suosikki. Jyrkkien kallioseinien reunustamaa putousta voi valokuvata useista paikoista. Joissain kohdin kalliolta pääsee laskeutumaan aivan virran ääreen. Poikani kuvasi putousta varsinkin kallion korkeimmilta kohdilta. Jylhiltä kallioilta saa lintuperspektiivimäisen kuvakulman alapuolella pauhaavaan koskeen.

Juttusarjassa on aiemmin julkaistu bloggaus viideltä Korouoman alueen putoukselta. Löydät jutut allaolevista linkeistä.

Savotalla sammuminen leveän Koivukönkään Synnyn taustalla -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 5

Vuolas Auttiköngäs. Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 4

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 3. Kerokönkönkään luolaputous

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 2. Vähänojanköngäs -Yksi kauneimmista tiimalasivesiputouksista

Korouoman kiehuvat kosket -Suomen tihein vesiputouskeskittymä Osa 1. Paloköngäs.