THE LAHANKOSKI FALLS IN THE WINTER

Kerkisimme iltamyöhään poikkeamaan pojan kanssa Lahankosken putouksella Pornaisissa eilen iltana. Testasimme SKYRAY 17000 lumenin taskulamppua. Putouksella oli mahdollista valaista jäätyneitä pystysuoria jäämuodostelmia niiden takaa. Tarkemmat tiedot putouksesta ja lisää kuvia löydät Suomenvesiputoukset.fi sekä Kuvakulmien viime kesän Lahankoski visiitiltä. Sain eilen otettua pari mielenkiintoista kuvaa suoraan putouksen niskalta alaspäin Manfrotton jalustalla, millä keskijalan pystyy kääntämään vaakatasoon.

 

TSEKKAA MUUTKIN VESIPUTOUKSET KUVAKULMILLA

Kiutaköngäs Kuusamossa

Jyrävä Kuusamossa

Myllypuron putous Tampereella

Kyröskosken putous Hämeenkyrössä

Risslan putous Fiskarissa

Myllykosken putous Karkkilassa

Myllykosken putous Karkkilassa osa 2

Koskenpään putous Salossa

Kalmakurjenkosken putous Tampereella

Kettuojan putous Kurussa

Kuhankosken putous Nurmijärvellä

Lahankosken putous Pornaisissa

Strömbergin kosken putous Helsingissä

Juveninkosken putous Jämsässä

THE KIUTAKÖNGÄS WATERFALL

Kiutaköngäs on saanut täydet viisi tähteä Suomenvesiputoukset.fi -sivustolla. Kiutaköngäs on kokonaisuudessaan noin 300 metrin mittainen koski, joka sijaitsee kilometrin päässä Oulangan luontokeskuksesta. Varsinainen putous on heti kosken alussa, missä vesi putoaa noin neljä metriä ja jatkaa matkaansa kanjonin pohjaa myöten koskea alaspäin. Kaikkiaan koski laskee 13,7 metriä.

Poikkesin toissapäivänä ensimmäistä kertaa Kiutakönkäällä. Koski sijaitsee Oulankajoessa. Jokeen yhtyy alempana Kitkajoki, missä sijaitsevat Jyrävä ja Myllykoski. Kuten Jyrävä, myös Kiutaköngäs oli lähes kokonaan jäässä kovien pakkasten jäljiltä. Rukan nettisivuilta löytyy livekuvaa Kiutakönkäältä.

Kuusamo on vesiputousbongarille varsinainen aarreaitta. Tällä talvisella viikolla kävin Jyrävällä ja Kiutakönkäällä. Näiden lisäksi Kuusamossa sijaitsevat Putaanköngäs, Kuotungin putous ja Saaripuron putous. Viisi vesiputousta samassa kunnassa on Suomen ennätys. Onneksi jaettu sellainen, sillä viisi putousta löytyy myös Enontekiöltä, Utsjoelta ja Posiolta.

THE MYLLYKOSKI RAPIDS (KITKAJOKI, KUUSAMO)

Myllykoski on yksi Kuusamon Kitkajoen monista koskista. Koski alkaa könkäällä ja loppuu leveään suvantoon. Koski oli ilmeisesti jäätynyt tammikuun puolessa välissä lähes -40’C asteen pakkasilla. Tammikuun viimeisen viikon -10-20’C pakkasilla koski oli auki könkäältä suvantoon.

Suvannossa oli hieno jääpyörre, jonka liike näkyy parhaiten pitkällä valotusajalla otetuissa kuvissa. Könkäälle kosken alkuun on rakennettu vuonna 1926 mylly, joka nyt on entisöity matkailukäyttöön. Kosken keskivaiheilta voi ylittää joen riippusiltaa pitkin.

Tsekkaa myös kuvat Kitkajoen Jyrävän vesiputoukselta ja muut jokikuvat sekä videot.


KITKAJOKI, THE RIVER OF WARS AND SPECIALITIES

Kuusamossa sijaitseva Kitkajoki saa alkunsa Yli- ja Ala-Kitkajärvistä. Kitkajärvet ovat kokonaisuutena Suomen ainoa säännöstelemätön suurjärvi. Järviä on sanottu Euroopan suurimmaksi lähteeksi. Järvistä laskeva Kitkajoki on noin 30 km:n pituinen. Tästä on koskea jopa yli 5 km, kuten Myllykoski. Joki yhtyy Oulankajokeen aivan Venäjän rajan tuntumassa. Joessa asuu ainutlaatuinen taimenkanta ja joki laskee yhden Suomen suurimman vesiputouksen Jyrävän läpi.

Kitkajoen koskisodat 1950-1960 luvuilla

Kuusamon kuuluista koskisodista tarinaa riittää. Hurjimpien mukaan isännät myivät koskiosuutensa kahteenkin kertaan ja yhtiöt kuljettivat helikoptereilla sekä rahaa että juotavaa Kuusamoon.

Koskisotaa kävivät voimaloiden rakentamista ajaneet Imatran Voima ja Pohjolan Voima sekä koskien suojelemista vaatineet. Voimayhtiöt ostivat koskia kilpaa 1951-1956. Koskien suojelun äänekkäimpiä puolestapuhujia oli Koillissanomien päätoimittaja Reino Rinne.

1950-luvun kuluessa kuusamolaisten mielipide kääntyi koskien säilyttämisen kannalle. Kanta sai lopullisen vahvistuksen 1961 Iijokisuunitelman vuodettua julkisuuteen. Sen mukaan Pohjois-Kuusamon vedet olisi käännetty virtaamaan päinvastaiseen suuntaan. Vesi olisi virrannut Iijokea pitkin Perämereen. Voimalaitokset olisi rakennettu Iijoen ala- ja keskijuoksulle, siis Kuusamon ulkopuolelle.

Koskisotien myötä perustettiin Oulangan kansallispuisto 1956. Nykyiseen kokoonsa se laajeni 1980-luvulla. Koskisodat ovat nousseet viime vuosina usein esille meneillään olevien kaivoshankkeiden yhteydessä. Lähellä Kitkajärviä sijaitseviin Kouver- ja Naatikkavaaroihin sekä Juomasuolle on suunniteltu kultakaivosta.

Kitkajoesta tekeillä elokuva

Kitkajoki -rakas joki elokuva kertoo Reino Rinteen syvällisten aforismien kautta luonnon ainutlaatuisuudesta ja siitä mitä luonto voi merkitä ihmiselle. Aforismit koskettavat luonnon käyttöä sen eri muodoissa. Kitkajoki – rakas joki kertoo tarinan myös siitä, miten valokuvaaja Tauno Kohonen, on löytänyt luonnossa olemisen itsessään. Elokuva on Tauno Kohosen videokuvaama.

Katso myös kuvat ja videot Kitkajoen Myllykoskesta sekä Jyrävältä.

THE FROZEN SOAP BUBBLE

Viime päivinä kaikkien kuvauskanavien hiteiksi ovat nousseet eritavoilla jäädytetyt vedet. Kokeilin itse jäädyttää saippuakuplia. Eilen oli vaan -17 pakkasastetta. Oli vaikea saada kuplia jäätymään näillä asteilla. Videolla näkyy miten pääosa kuplista hajoaa osuessaan lumeen. Yhtä kuplaa kuvasin Olympuksen pokkarilla TG4, ohessa muutama otos tästä.

 

ICE HOLE AT THE HIIRIKOSKI (VÄHÄKYRÖ, FINLAND)

Vähäkyrössä on neljä Kyröjoen koskea. Tämän jutun kuvat ovat Hiirikoskelta. Se laskee 4,1 metriä 300 metrin matkalla. Kyröjoen pituus (Kauhajoen ja Jalasjoen yhtymäkohdasta) mereen on noin 127 km ja putouskorkeutta tällä matkalla on noin 40 metriä.

Hiirikosken vuonna 1921 rakennettua voimalaitosta on viime vuosina uudistettu ja tehty koskeen kalatie sekä uusittu koskella sijaitseva pato. Vähäkyrön muut kosket ovat Perkiönkoski, Annalankoski ja Kolkinkoski. Vähäkyrö kuuluu nykyisin Vaasaan.

Poikkesin Hiirikoskella 6.1. Pakkasta oli -26,5 astetta. Vesi oli jäädyttänyt koskelle esimerkiksi hienoja jääonkaloita. Vesi virtasi edelleen keskellä koskea ja jään alla.

Jään alla oli myös pieni vesiputous, joka näkyy oheisella videolla. Jutun kuvat jääonkalosta ja lumikiteistä on otettu Olympuksen Tough TG-4:lla. Hyvin toimi pakkasessakin.

 

FROZEN SUNSET ON THE LAKE KYRKÖSJÄRVI

Jäätynyt auringonlasku Seinäjoki Kyrkösjärvi Tero HintsaJäätynyt auringonlasku Seinäjoki Kyrkösjärvi Tero HintsaJäätynyt auringonlasku Seinäjoki Kyrkösjärvi Tero HintsaJäätynyt auringonlasku Seinäjoki Kyrkösjärvi Tero HintsaJäätynyt auringonlasku Seinäjoki Kyrkösjärvi Tero Hintsa

Joulun myrskyt ja vielä silloin jäätymätön Kyrkösjärvi hyydyttivät rantojen kasvit paksuun jäähän. Rantakivet ovat myös paksun jään peitossa, kuvissa kiviä auringonlaskussa Olympuksen TG4:lla ikuistettuna.

GREEN LASER LIGHT THROUGH THE ICE

Nostimme toissailtana Seinäjoen Kyrkösjärvestä noin 3 cm paksun ja 1,5 m pitkän jään kaistaleen rannalle. Valotin jään sisään vihreällä laserosoittimella. Vihreä jää pimeässä oli näyttävä näky ja herätti ohikulkijoiden huomion. Kuvasin jäätä Olympuksen kaiken kestävällä TG-4 pokkarilla.

 

THE AIR BUBBLE AND STAR IN THE ICE

Kuvasin aamulla Olympuksen Tough TG4:lla lähikuvia Kyrkösjärven jäältä. Jään alla näkyy kiviä ja sisällä heiniä sekä lehtiä.