Eilen 28.3.2016 aurinko laski kauniisti Kyrkösjärvellä. Jää alkaa olemaan hyvin heikkoa, kuvasin jääreunalla siihen asti, että tipuin läpi. Vesi oli sen verran kylmää, että kuvausreissu päättyi lyhyeen.
Pysähdyin toissapäivänä nopeasti Saarijärven ja Karstulan rajalla Karajoella. Edellisen kerran kuvasin Saarijärvellä syyskuussa Silmäkoskella. Pudotin jokeen muutamaa päivää aiemmin ostamani aurinkoklasit. Huomio kalastajat jos tulee vastaan, voin maksaa löytöpalkkion!
Kauhavan Sahakoski (Jylhänkoski) sijaitsee Kauhavanjoessa.Sahakosken niskan yli kulkee Myllytien silta. Kauhavanjoki on noin 40 kilometriä pitkä ja se laskee Lapuanjokeen. Lapuanjoki päättyy Uudessakaarlepyyssä Pohjanlahteen.
Kosken rannalla on 1928 rakennettu voimalaitos. Rakennuksena se on poikkeuksellisen kaunis voimalaitokseksi. Netistä löytyy ainakin yksi kuva ennen voimalaitoksen rakentamista.
Kosken pudotuskorkeus on 7 metriä. Sahakosken koskiluokitus on IV – V. Koski alkaa 1,5m padolla, jonka jälkeen vesi virtaa noin 30 metriä kanjonissa. Kanjoni päättyy mutkaan oikealle ja jyrkkään kallioluiskaan. Luiskassa joki putoaa arviolta 10 metrin matkalla 5 metriä. On tulkintakysymys on luiska vesiputous vai ei. Putouksen jälkeen koski jatkuu rauhallisempana noin 200 metriä. Myös rauhallinen koskiosuus on erittäin kaunis.
Seinäjoen taivaalla näkyi eilen himmeitä ja hitaasti liikkuvia revontulia. Pitkällä valotusajalla näistä sai värejä näkyviin. Aikaisempia revontulia kuvia löydät täältä.
Aurinko laski tänään kauniisti Seinäjoen keskustassa. Kuvien otto paikka oli vuoteen 1968 asti Seinäjoen mutka, kunnes muuttui risteykseksi. Kuvasta oikealle päin ruvettiin 1968 rakentamaan Seinäjoen oikaisu-uomaa, johon vesi pääsi vasta 1982. Nykyisin vesi virtaa kumpaakin uomaa pitkin.
Seinäjoen Kyrkösjärvellä voimalan vedenottamon kohdalle oli muotoutunut pari avantoa ilmeisesti virtauksen takia. Auringonlasku heijastui hienosti sulan reunaa ympäröivään jäähän. Kuvat on otettu GX7:lla 20 mm 1,7 objektiivilla.
Seinäjoki on noin 90 kilometrin pituinen Kyrönjoen sivujoki Etelä-Pohjanmaalla. Joki saa alkunsa Virtain Kortesjärvestä. Seinäjoki on ollut aikojen saatossa osallisena monissa merkittävissä tulvissa. Niiden seurauksena Seinäjokeen on rakennettu Liikapuron, Kalajärven ja Kyrkösjärven tekoaltaat sekä oikaisu-uoma Kyrönjokeen. Kovan säännöstelyn jokiluonnolle aiheuttamia haittoja pyritään vähentämään esimerkiksi 16 pohjapadolla.
Kuvailin eilen iltana SKYRAYn lampun valossa Törnävänsaaren pohjapadolle muodostunutta jäätä. Jää syntyy pakkasella padon yli virtaavan veden jäätyessä. Edellisen kerran kuvasin padolla marraskuun alussa. Noin 700 metriä Törnävänsaarelta alajuoksun suuntaan sijaitsevalta Björkenheimintien pohjapadolta löydät kuvia täältä ja täältä sekä ruskakuvia näiden patojen välistä täältä.
Pukarankoski sijaitsee Ilmajoen Koskenkorvalla Kyrönjoessa. Koski padottiin 1950-luvulla. Pato purettiin ja koski ennallistettiin 2009. Koskessa on 3,1 metrin pudotus 200 metrin matkalla. Kansainvälisen melojien luokituksen mukaan Pukarankoski on I luokan koski. Lue lisää luokituksesta täältä.
Koski on ennaltamisen jäljiltä kosken näköinen, joskin tosi säännöllinen peräkkäisine portaineen. Itse olisin rakentanut johonkin kohtaan koskea näyttävämmän putouksen. Pukarankoskessa on ollut eri aikoina useita myllyjä alkaen 1600-luvun lopulta. Nykyisin koskella on myös VPK:n pumppaamo.
Poikkesin Pukarankoskella viime sunnuntaina. Koskea reunustavissa kivissä oli hienoja jäämuodostelmia. Kevätkuvia Pukakankoskelta löydät täältä. Kuvakulmilta löydät kuvia Kyrönjoelta myös Ylistaron Peltokoskelta ja latvoilta Kauhajoen Sahakoskelta.
Räpsin tänään Panasonicin GX7:lla ja Lumix G Vario 100-300mm objektiivilla kuvia leijalautailijasta.Aurinko paistoi välillä pilvien lomasta. Yksi hyppykin osui kuviin.
Kuvauspaikalta on matkaa järven yli noin 1500-1700 metriä. Etäisyys välillä lujaakin liikkuneeseen lautailijaan oli arviolta 900-1200 metriä, vaihdellen eri kuvissa. En käyttänyt jalustaa. Objektiivissa on kuvanvakaaja. Olen tosi tyytyväinen kuviin. Minulla oli aiemmin saman merkin 45-150mm zoomi. Tuolla objektiivilla ei olisi voinut uneksiakaan näin kaukana ja kovalla vauhdilla liikkuvan kohteen kuvaamisesta.
Panasonic on juuri julkaissut 100-400mm objektiivin, mutta sen hinta nousee yli 2000 euron. Objektiivin tarkennusta mainostetaan nopeaksi, tarkennusnopeus onkin ainoa miinus mikä nykyisestä objektiivista tulee mieleen.
Poikkesin työmatkalla 15 minuutin pikakuvausvisiitillä Kuusaankoskella toissapäivänä. Viimeksi pääsin kuvaamaan Laukaassa Hitonhautaa syksyllä. Kuvaus sää ei alkuviikon plusasteisessa vesisateessa ollut paras mahdollinen, mutta paikka sitäkin mahtavampi.
Kuusaankoski syntyi jääkauden sulamisvesien löydettyä uuden reitin Kuusaalla sijaitsevan harjukannaksen läpi. Kannaksen murtanut koski purkaa Viitasaaren ja Saarijärven reittien vedet Vatianjärvestä Laukaan Saraveteen. Kuusaankoski on suojeltu vuonna 1987 koskiensuojelulailla.
Koski on pituudeltaan noin 300 metriä ja leveys vaihtelee noin 50 – 80 metrin välillä. Kosken keskivirtaama on 90 m³/s. Kansainvälisen melojien koskiluokituksen mukaan Kuusaankoski on II-luokan koski. Luokitus jakaa kosket seuraavasti Luokka I: helppo, Luokka II: vaikeahko, Luokka III: vaikea, Luokka VI: Hyvin vaikea, Luokka V: Erityisen vaikea ja Luokka VI: Äärimmäisen vaikea. Viimeisen luokan koskessa uiminen johtaa yleensä kuolemaan, tällainen koski on esimerkiksi Jyrävä.
Kuusaankoski on nykyisin kaunis ja luonnontilainen, mutta sitäkin on aikoinaan rakennettu. Kosken yläpää perattiin kivettömäksi tukinuittoa varten 1860-luvulla. Vuonna 1862 kosken yli tehtiin ensimmäinen maantiesilta ja saaren kautta kulkeva venekanava.
Maantiesillan länsirannalla on ollut kaksi sahaa ja Varjolan tilan mylly, itärannalla Saarikon tilan mylly. Kosken alapuolelle valmistui rautatiesilta vuonna 1898 ja sen viereen myöhemmin maantiesilta. Kosken itäpuolelle rakennettiin vuosina 1990–1993 Keiteleen kanavaan kuuluva Kuusaan sulku, jonka putouskorkeus on noin 4 m.
Äänekosken tehtaiden jätevesipäästöt pilasivat 1970-luvulla alapuolisen vesireitin vedet niin, että kosken partaalla asuvat eivät kyenneet kuivattamaan pyykkiään ulkona veden voimakkaan hajun vuoksi. 1980-luvun puolivälissä vesistön kuntoon ruvettiin kiinnittämään huomiota. Nykyään Kuusaankoski on Keski-Suomen parhaimpia kalastuspaikkoja.
kuvakulmilla.com 
