Aamusumussa satuin kohtaan missä sumu loppui ja auringonpaiste alkoi. Olihan näky! Aurinko lämmitti sumua pikku hilijaa pois tyynessä kelissä. Raja sumun ja selkeän ilman välillä oli kuin veitsellä leikattu.
Sumun ja kirkkaan ilman välinen kohta syysaamussa.Sumun ja kirkkaan ilman rajalta kuva sumuun päin.Sumun ja kirkkaan ilman rajalta kuva Kyrkösjärven aurinkoisemmalle puolelle.
Muuratsalon Lullinvuorella on Suomen 10 pisimmän luolan lisäksi lukuisia hienoja kivimuodostelmia. Jääkausi on muokannut graniittia kuin legopalikoita. Luolan suuntaisia railoja on useampia. Ainakin yhteen on jäänyt hauskasti kivi ”pönkäksi”.
Muuratsalossa on kolme noin 195 metriä korkeaa vuorta: Hakolanvuori, Kontinvuori ja Lullinvuori. Käväisin viikolla Lullinvuoressa tavoitteenani löytää kuuluisa rakoluola. Luola on yksi Suomen pisimmistä.
Luolan suuaukko on luolan kokoon nähden tosi pieni ja tekee sen löytämisen lukuisten kalliorakojen joukosta haastavaksi.
Luola on sisältä yli 2 metriä korkea. Kuva otettu taskulampun valossa.
Luolan toinen suu aukko nousee suoraan ylöspäin.Pitkän luolan lähistöltä löytyy toinen leveämpi ja matala luola.
Laukaan Hitonhauta on näkemisen arvoinen rotko. Rotkon pituus on noin 800 metriä ja korkeus 10-20 metriä. Leveys vaihtelee. Koko rotkon läpi pystyy kävelemään. Poikkesin paikalla eilen illalla, kokonaisuudessaan kävelyä kertyy sen verran että pari tuntia kannattaa varata paikkaan tutustumiseen ja ihailuun. Varmasti lasten tai vaikka työporukan kanssa paikan päällä voi viettää helposti koko päivän. Sen verran näyttävä alue Hitonhauta oli, että palaan sinne kuvaamaan varmasti toisenkin kerran. Katso myös videot hitonhaudalta youtubesta.
Kaatunut puu paljastaa maaperän karuuden Hitonhaudalla.
Elokuun lopun helteet ja tyynet illat toivat loppukesän iltoihin useampia hyvännäköisiä auringonlaskuja. 23.8. pilviä oli melko vähän ja taivas pilvien yläpuolella sininen. 24 päivä taivas oli lähes pilvetön ja todella oranssi. Kumpi on kauniimpi?
23.8. komea pilvi lipui auringoneteen ennen yhdeksää.
24.8. Auringonlasku superoranssilla taivaalla.Värejä auringon juuri laskettua horisontin taakse.
Jyväskylän Laajavuoren Rantasipin takana kalliorinteessä on pirun luolaksi nimetty paikka. Luolaan löytää helposti kiertämällä kylpylän ympäri. Luolan suuaukosta sopii aikuinen mies juuri ja juuri sisälle. Luola on noin metrin leveä ja kolme pitkä. Tästä luola jatkuu vielä kapeampana muutaman metrin. Sisälle pääsee valoa sekä suuaukosta että muutamista muista kallionhalkeamista. Ihan hauska paikka ja helppo käydä vaikka lasten kanssa.
Laajavuoren luolan suuaukko on hotellin kylpyläosaston kohdalla kylpylän alapuolisessa kalliorinteessä.Luola on noin metrin levyinen ja muutaman metrin pituinen.Luonnonvaloa pääsee kauniisti luolaan useista kohdista.
Sateinen kesä on pitänyt monet suot erittäin kosteina. Turveyrittäjille tilanne on painajaismainen. Luontokuvaajalle unelma. Kuvasin viikko sitten Lehtimäellä vedenalla olevia rahkasammalia. Sammalet muodostavat todella hienoja vedenalaisia maisemia. Vesihämäkkikin osui kuviin.
Kuvauspaikalla rahkasammalta oli sekä veden alla että päällä.Vedenpintakalvosta hausta heijastuskuva.Ilmakuplia vedenalaisissa sammalissa.Sammalmetsää.
Suomessa sähkövoiman tuotantoon valjastetuissa joissa järjestetään koskinäytöksiä ainakin Imatralla ja Hämeenkyrön Kyröskoskella. Näistä Kyröskoski on ollut aikoinaan yksi Suomen näyttävimpiä vesiputouksia. Sen putouskorkeus on 22 metriä ja putous on lähes pystysuora. Imatrankosken putoaa 18 metriä 1300 metrin matkalla.
Kyröskoskella rakennettiin 4 myllyä jo 1500-luvulla. Ne olivat suuri tekninen edistysaskel, aikaisemmin naiset olivat jauhaneet jauhoja käsikivillä. 1800-luvulla koskella oli 9 myllyä. Pappilalla oli oma mylly suuren peltopinta-alan takia. Muut myllyt olivat talonpoikien yhteisomistuksessa.
1860-luvulla Kyröskoskelle rakennettiin kutomo viiden Tampereelta muuttaneen Finlaysonin työntekijän toimesta. Sähköä ei vielä ollut, vesi pyöritti mekaanisia kangaspuita. USA:n sisällissota romautti puuvillan tuotannon ja räjäytti hinnat pilviin. 1870-luvulla perustettu KYRÖ-yhtiö osti puuvillatehtaan. Tehdas muutettiin tuottamaan paperia vuoteen 1878 mennessä.
Lehtimäkeläisessä lammessa uiminen ja sieltä otetut kuvat saivat minut ihastumaan lumpeisiin. Lumme on mystisen kaunis kukka suomalaisella karulla suolammella. Lumpeen tieteellinen nimi Nymphaea cándida juontaa ilmeisesti juurensa ikivanhaan taruun rakkauden tuskasta. Lumme syntyi Herakleen takia mustasukkaisuuteen kuolleesta nymfistä. Rakkauden liekkejä lumpeissa voi nähdä vieläkin. McKeen puutarha Floridassa järjestää Lumpeenkukka aiheisia valokuvakilpailuja. Kilpailussa muokattuja kuvien sarjan voitti pari vuotta sitten ”lumme liekeillä”.
Liekkejä löytyy lumpeista lähempääkin. Jokainen lumpeen kukka näyttää olevan erilainen, kuten lumihiutaleet. Ainakin itse pystyn hyvin kuvittelemaan nuotion näihin kukkiin! Tämänkin jutun kuvat on muiden Kuvakulmilla -blogin vesikuvien tapaan otettu Olympuksen TG-4:lla. Tutustumisen arvoinen kamera, jonka löytää Seinäjoella ainakin Fotoformasta. Aikasemmat lummekuvat voit katsoa täältä.
Lähikuva kukasta. Olympuksen TG-4 tarkentaa tosi lähelle ja tosi hyvin.Puolittain auki oleva kukka ikään kuin kurkottaa aurinkoa kohti.Aukeamassa oleva kukka on vielä ”tiiviissä paketissa”.
kuvakulmilla.com 