Aallokkokoski on poikkeuksellisen pitkä yhtämittainen koski. Oulangan kansallispuistossa Kitkajoessa aaltoileva koski putoaa alle kilometrin pituudellaan 10-15 metriä. Harvinaisesta pituudestaan huolimatta koski jää helposti Karhunkierroksen koskipaljoudessa muiden jalkoihin. Osittain syvällä kanjonissa kulkevana Aallokkokoski ei tule yhtä lähelle retkeilijää kuin esimerkiksi Myllykoski.
Tämä ja alla oleva kuva on otettu samalta paikalta ylä- ja alajuoksun suuntaan.
Kansainvälisen melojienkoskiluokituksenmukaan Aallokkokoski on IV-luokan koski. Hyvin vaikean melojille koskesta tekee ainakin runsas kivien määrä. Pohjanmaalla asuvalle vapaana tyrskyvä Aallokkokoski on ihme. Lakeuksien suurimmat kosket ovat voimalakäytössä ja monia jokia säädellään voimakkaasti tulvien välttämiseksi.
Aallokkokoskelle pääsee kätevästi esimerkiksi Oulanka Basecampistatai pientä Karhunkierrosta pitkin Juumasta.
Jatkuvasti koskea mielen täydeltä
Kävin ensimmäisen kerran Aallokkokoskella valokuvaamassa reilu vuosi sitten. Kävelin kosken länsireunaa Myllykoskelta kohti Jyrävää. Fanaattisena virtaavan veden ystävänä pohdin jo yliannostuksen mahdollisuutta, voiko näin kaunis koski jatkua loputtomiin?
Tämän viikon alussa kuvasin Aallokkokosken itärannalla kirkkaalla talvisäällä. Itäpuolelta koskea pääsee lähemmäs kuin länsirannalta, missä Karhunkierros kulkee korkealla jyrkän kanjonin päällä. Länsirannalta Aallokkokoskea voi ihailla lintuperspektiivistä vihreiden havumetsien keskellä. Itäpuolen polulta voit jopa poiketa lähes suoraan rantaan kosken pauhun keskelle kosken alkuosassa. Läheltä koskea löytyy paljon hienoja yksityiskohtia kuvattavaksi, kuten katajia ja naavaa.
Kaiken kaikkiaan Aallokkokoski on tyrmäävän hieno paikka. Kosken pituus, suuri korkeusero ja erityisesti poikkeavan kaunis ympäristö tekevät Aallokkokoskesta paikan, jonka rannalla istuessa aika pysähtyy. Istuin kuvausreissulla kahvikuppi kädessä lumisella joenpenkalla virtaavaa vettä katsellen. Aallokko täytti mieleni, muuta ei tarvita.
Syksyn tuntee koskellakin, ilma on kylmempi, vettä on vähän ja kauniin väriset lehdet koristavat maisemaa. Aiemmat vierailut Jämsän Juveninkoskelle ovat osuneet toukokuulleja maaliskuulle.
Juveninkoski sijaitsee lähellä Himosta ja tarjoaa satumaista vaihtelua Himoksen huipun laajoille näkymille.
Leivonmäen kansallispuisto on erinomainen virkistyspaikka Joutsassa. Puistosta löytyy kaunista koskimaisemaa, suota ja ainutlaatuinen hiekkaharjusta muodostuva niemi. Pari syyspäivää kului puistossa mukavasti, vaikka vettä satoi välillä melko reippaasti.
Koskikaran -kierroksen maisemia.
Rutajoki
Rutajoki
Korvenkoski Rutajoessa.
Rutajokeen laskeva pikkupuro.
Rutajoen lähiympäristön vihreyttä.
Valkokärpäsieni Rutajärven kupeessa.
Lintuniemen nuotiopaikalla.
Rutajoki
Puiston pohjoisosassa sijaitseva Rutajoki on pieni ja osittain hyvin jyrkästi laskeva. Joen ehdottomasti näyttävin kohta on Rutalahdessa sijaitseva Korvenkoski. Tsekkaa myös alkukesällä otetut kuvat ja video Rutajoelta.
Joutsniemi
Joutsniemi on Rutajärven kahteen osaan halkaiseva noin 1,5 kilometriä pitkä hiekkaharju. Harjun pituutta ja kapeutta on mahdoton käsittää muuten kuin paikan päällä. Kävelimme Joutsniemeen Selänpohjan parkkipaikalta. Matka taittui mukavasti kangasmetsässä hienoja järvenrantanäkymiä ja siirtolohkareita ihaillen. Joutsniemelle tultaessa tuntuu ensin siltä, että nyt vain käännytään ja vaihdetaan hieman kävelysuuntaa järven muotoa myötäillen. Jo muutaman sadan metrin päässä odottaa yllätys, vettä on molemmilla puolilla ja kapea sekä korkea harju jatkuu eteenpäin.
Pääosin harjun päällä kulkeva polku tarjoaa upeat näköälat joka suuntaan. Sateesta johtuen otin mukaan vain kameran. Jalustat ja oheistarvikkeet jäivät autoon. Kuvasin kantojen päältä muutamia panoramakuvia, joista näkee parhaiten millaisesta luonnonmuodostelmasta Joutsniemessä on kyse. Erittäin kostea sää vei parhaan terävyyden kuvista, mutta komea paikka sateesta huolimatta.
Rutajärven vesi on kirkasta, jos aikoo kuvata rantakuvia kannattaa varata mukaan polarisaatiosuodin. Suotimella rantojen kirkkaiden vesien kätkemät kivet ja pohjan muodot voi vangita kuviin ilman häiritseviä vedenpinnan heijastuksia.
Haapajärven Härkäahonkoski on keskellä heinäkuuta yhtä raivokas kuin monet kosket kevättulvalla. Vettä riittää, koska koski sijaitsee Haittaperän tekojärveen laskevassa kanavassa. Kanava erkanee Kuonanjärvestä laskevasta Kuonanjoesta.
Koski on noin 400 metriä pitkä. Suurempia pudotuksia on heti alussa kosken niskalla, keskivaiheilla ja lopussa. Kaikki niistä ovat hienoja kuvauskohteita. Keskivaiheilla oleva putous on korkein, noin 2,5 metriä, se sijaitsee Haittaperäntien sillan alapuolella.
Koskea ympäröivät penkat ovat jyrkät. Pajuja ja muita puita ei ole leikattu muutamaan vuoteen. Kuvaamisen kannalta suuri lehtipuiden määrä on haaste, on pakko päästä aivan rantaan saadakseen kuviin muutakin kuin lehtiä. Kannattaa varustautua hyvillä saappailla ja tukevalla jalustalla. Sitkeällä etsimisellä jalustalle löytyy tukevia paikkoja. Kuvasin eri filttereillä ja objektiiveilla. Osan kuvista julkaisen myöhemmin kesällä Vesiputousten ja koskien valokuvaamisen perusteita käsittelevässä jutussa.
Sain Härkäahonkosken putouksen ylle kuviin jopa sateenkaaren, missä aarre?
Kosken alajuoksulla sijaitseva luiska. Tästä kuvakulmasta hahmottuu koko kosken korkeus. Taustalla sillan alla suurin putous.
Haittaperäntien sillan alla sijaitseva suurin putous.
Lehtipuustoa todella riittää Härkäahon koskella! Keskellä kuvaa kosken alajuoksun luiska.
Härkäahonkoski oli juhlallisesti 20 vesiputous, jolla Kuvakulmilla blogi vieraili! Katso kuvat muista putouksista täältä. Kartalla putoukset löydät täältä.
Härkäahonkoski löytää ajamalla Haapajärven keskustasta Pyhäjärventietä (tie 27), jolta käännytään tielle 7622. Tien varressa on viitta Härkäahonkoskelle Haittaperäntien risteyksessä. Haittaperäntietä ajetaan 2,1 kilometriä, minkä jälkeen saavutaan suoraan putouksen yläpuolelle. Katso kartta.
Kauhajoen Hyypän Kirveskylässä sijaitsee Katikankanjonin rotkolaakso. Jyrkkärinteinen kanjoni on osa Hyypänjokilaaksoa. Kanjonialue on näyttävä retkipaikka. Kanjonin kohokohtia ovat korkeat harjanteet Kolmentuulenlakki, Sianselkä ja Ruissunharju sekä mutkikkaasti virtaava Katikanluoman purouomasto.
25 kilometrin päässä Kauhajoen keskustasta sijaitsevaan Katikankanjoniin pääsee Kiviluomantien varresta löytyvältä parkkipaikalta. Tien varressa on Katikantalon kohdalla opaste parkkipaikalle. Sieltä on noin kilometrin kävely Kolmentuulenlakille. Kanjoniin pääsee myös pyöräilyreittiä Lauhanvuoren kansallispuistosta.
Katikankanjonissa ei vielä ole tulentekomahdollisuutta. Metsähallitus on vuosien 2016-2017 rakentamassa kanjoniin laavun, tulentekopaikan, varaston ja käymälän.
Katikanluoman purouomasto
Kanjoni alue on hiekkamaata, johon vesi on ajan myötä syönyt paikoin jopa 20 metriä syvän uran. Kanjonin pohjalla vallitsee kostea mikroilmasto ja kasvupaikaltaan erityisesti kanjonin pohja on rehevää lehtoa. Kanjoninpohjalla kulkiessa on vaikea uskoa olevansa Etelä-Pohjanmaalla, toisaalla metsä muistuttaa rehevää rantaniittyä ja aivan vierestä saattaa löytyä kuiva paahteinen rinne.
Kanjonin läpi virtaa Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuiston länsiosasta luonnonlähteestä alkunsa saava Katikanluoma. Kyrönjoen vesistöalueeseen kuuluva Katikanluoma yhtyy Kauhajokeen kanjonissa sijaitseva Sianselän harjun jälkeen. Luomassa elää purotaimenia.
Pääuoman lisäksi Katikanluomaan yhtyy paljon pieniä puroja, joista osa virtaa jyrkkiä rinteitä alas. Kesäkuun puolivälin jälkeen pääosa puroista oli lähes kuivia. Kuljin pari puronvartta muutaman sata metriä kanjonista sivulle päin, vähävetiseen aikaan ne olivat pohjiltaan kosteita, mutta vesi ei virrannut niitä pitkin. Tulva-aikaan tai sateiden jälkeen sitkeä retkeilijä voi löytää niistä näyttäviä virtauksia.
Pitkäkoski Katikankanjonissa.
Pitkäkoski Katikankanjonissa.
Katikanluoma.
Pitkäkosken kesäkuohuja Katikankanjonissa.
Pitkäkoski
Yksi Katikanluoman latvahaaroista laskee kanjoniin Pitkäkoskea pitkin. Pekka Tyllilän tekemän Kyröjoen reittiselosteen mukaan Pitkäkosken putouskorkeus muutaman sadan metrin matkalla on noin 10 metriä. Pitkäkoski on erittäin hieno ja monipuolinen kuvauspaikka. Aina siirryttäessä kymmenen metriä eteenpäin löytyy uutta kuvattavaa.
Ilmeisesti vieläkin jyrkemmin vesi laskee Katikanluoman pääuoman alittaessa tien. Sain tiedon tästä paikasta vasta käyntini jälkeen, joten kuvia ei valitettavasti vielä löydy tästä blogista.
Katikankanjoni teki minuun suuren vaikutuksen. Kanjonin ympäristö on poikkeuksellinen monipuolinen kuvauskohde. Kaikkien luonnonystävien kannattaa tutustua kanjoniin viimeistään Metsähallituksen saatua taukopaikan rakennettua.
Vaahteranlehti poseerasi eilen Strömbergin kosken cityvesiputouksella Helsingissä. Edellisen kerran kuvat putoukselta viime vuoden toukokuulta löydät täältä.
GX7. 2 sec. f16.
GX7. 1/1600 sec. f2.2.
Vaahteranlehti putouksella Tough TG4 ja kalansilmälisäkkeellä ikuistettuna.
Kuvakulmilla kävi aiemman kerran loppusyksystä Myllypuron putouksellaTampereen ja Nokian rajalla Kalkussa. Eilen putouksessa oli tosi vähän vettä. Myllypuron jyrkin kohta muistutti enemmän portaittaista koskea, kuin putousta. Alue on joka tapauksessa hieno lehtomainen metsäalue, jonka puro kruunaa.
Korvenkoski on yksi Rutajoen monista koskista. Korvenkoski sijaitsee Joutsan Rutalahdessa Leivonmäen kansallispuiston alueella. 5,7 kilometriä pitkä Rutajoki alkaa Rutajärvestä ja laskee Päijänteeseen. Joen korkeusero on peräti 44 metriä.
Korvenkoskelle on helppo saapua autolla. Auton voi parkkeerata esimerkiksi Koskikaran koulun pihaan. Koulun pihaa vastapäätä alkaa 3,5 kilometriä pitkä patikointireitti Koskikaran kierros. Korvenkoski on heti kierroksen alussa. Heti polun alussa on myös nuotiokatos.
Rutajoessa on oma järvitaimen kanta. Kalojen nousun helpottamiseksi Korvenkoskeen on tehty Suomen ensimmäinen kallioon louhittu kalatie. Kalatie sopii koskimaisemaan hyvin.
Rutajoki on hyvin kirkas vetinen. Vesi ei näytä kuvissa keltaiselta, vaan valkoiselta. Valkoista väriä korosti erittäin kirkas ja aurinkoinen ilma, joka pakotti pitämään valotusajat lyhyinä harmaasuotimien kanssakin.
Onko Korvenkoski vesiputous?
Suomenvesiputoukset.fi -sivustolla vesiputoukseksi määritellään kosket, jotka suoraan edestä katsottuna näyttävät putoukselta. Korkeus tulee olla vähintään 2 metriä. Korvenkosken korkeus on 2-3 metriä, suurin pudotus noin 2 metriä. Kuten Kauhavan Jylhänkoski, Korvenkoskikin on joko vesiputous tai erittäin jyrkkä koski. Joka tapauksessa Rutajoki ja Korvenkoski ovat todella kaunis retkipaikka. Kannattaa käydä tsekkaamassa paikka ja päättää itse, koski vai putous?
Korvenkoski suoraan edestä kuvattuna. 1/2 valotus, aukko 14.
Putous suoraan edestä 6 sekunnin valotusajalla. ND 64 + 8 harmaasuotimet.
Kallioon louhitun kalatien alku. 30 sekunnin valotusaika. ND 8-400 säädettävä filtteri maksimi tummennuksella.
Vasemmalle laskee kalatie, oikealla putous. Kuvattu Tough TG-4 pokkarilla + kalansilmälisäkkeellä. Ilman kalansilmää olisi ollut mahdotonta saada näkymä samaan kuvaan.
Putouksen korkein yksittäinen porras.
Kirkas auringonpaiste on haastava ilma putouksen kuvaamiselle. Ilman harmaasuotimia kuvaamisesta ei tulisi mitään.
Kuvakulmilla -blogin kuvat on otettu pääosin Panasonic GX7 ja Olympus Tough TG-4 -kameroilla. TG-4 poikkeaa monista muista pokkareista kestävyytensä ja laajentamismahdollisuuksista takia. Kameraan voi liittää erilaisia lisävarusteita, kuten kalansilmän.
Olympuksen kalansilmän tekniikkaa
FCON-T01 Fisheye Converter on TG-1,2,3 ja 4 kameroihin suunniteltu kalansilmälisäke. Laajakulmainen lisäke kiinnitetään kameraan soviterenkaalla CLA-T01. Kumpaakin tuotetta löytyi suoraan hyllystä Seinäjoella Fotoformasta. Soviterengas mahdollistaa myös 40,5 mm suotimien kiinnittämisen kameraan.
Kalansilmän kuvakulma on 130 astetta. TG-4 kameran polttoväli ilman lisäkettä on 25 mm ja lisäkkeen kanssa 19 mm. FCON-TO1 painaa 125 grammaa. Lisäke vaikuttaa kädessä jämäkältä ja laadukkaalta. Se on 27,2 mm korkea ja halkaisija on 65 mm. Linssin suurennussuhde on 0,74*. Lähin tarkennusetäisyys 6 cm. Linssi koostuu kolmesta erillisestä elementistä. Lisäke ei heikennä kameran (f2.0) valovoimaa.
Mikä parasta, kalansilmä on nimensä veroinen ja kestää ohjekirjan mukaan veden painetta 20 metrin syvyydessä 60 minuuttia. Olympuksen verkkosivuilla maksimisyvyyskestoksi on ilmoitettu varovaisemmin 12 metriä.
Valmistajan mukaan vedenpitävyys vastaa IP-luokituksen tasoa IPX8. Eurooppalaisen luokituksen nimi on lyhenne sanoista Ingress Protection. Luokitus on osa IEC:n (International Electrotechnical Commission) standardia 529. Luokka 8 on toiseksi korkein, sen yläpuolella on ainoastaan 9. Tämän luokan laitteet kestävät suurella paineella läheltä ruiskutettua kuumaa vettä ja höyryä.
Kuvaamista kalansilmällä
Kalansilmälisäkkeellä voi kuvata läheltä ja kuvaan sopii silti kohteita poikkeuksellisen suurelta alalta. Haittapuolena on tynnyrivääristymä, eli kuva vääntyy reunoistaan. Suorat viivat kääntyvät ulospäin varsinkin kuvan reuna-alueilla. Tynnyrivääristymää voi korjata photoshopilla.
Seinäjoen kirjaston lukupaikkoja. Ilman lisäkettä otettu käsittelemätön jpeg-kuva.Sama paikka ja etäisyys kuin ilman lisäkettä. Jpeg-kuva, ei mitään käsittelyä. Tynnyrivääristymä näkyy hyvin kaareutuvina linjoina.Seinäjoen kirjaston lastenosaston lukupaikka ilman lisäkettä. Jpeg-kuva, ei mitään käsittelyä.Kalansilmällä samalta etäisyydeltä kuin ilman lisäkettä otettu käsittelemätön jpeg-kuva.Seinäjoen kirjaston lastenosaston lukupaikka kalansilmällä samalta etäisyydeltä kuvattuna, kuin ilman lisäkettä otettu kuva. Tämän kuvan tynnyrivääristymää korjasin photoshopilla ja kontrastia lisätty.
Kalansilmälisäkkeellä voi kuvata läheltä ja paljon. Tästä on hyötyä erityisesti ahtaissa paikoissa. Zoomi kannattaa pitää minimissä, jolloin valovoima säilyy maksimaalisena ja kalansilmästä saadaan paras hyöty irti.
Itselläni suurin ennakko-odotus kohdistui kuvaamiseen veden pintakalvon tuntumassa niin, että osa kuva-alasta on veden alla ja osa veden yläpuolella. Tämä onnistuu Tough TG-4:lla ilman lisäkettäkin, mutta vaatii tarkkuutta linssin pienen halkaisijan takia. Pienikin heilahdus vie kuva-alaa joko veden alle tai päälle. Kalansilmällä tämä ongelma häviää. Testasin lisäkettä pari viikkoa sitten Puolangan Hepokönkäällä. FCON-T01:n avulla Suomen ehkä kuuluisimpaan vesiputoukseen saa helposti uusia kuvakulmia, joita olisi muuten mahdoton vankita kuviin. Iso etu juuri Hepokönkäällä on myös laajakulmaisuus, kuvausetäisyyden ollessa joka tapauksessa maksimissaan muutama kymmenen metriä.
Kuvassa näkyy hyvin kalansilmän etu kuvattaessa vedenpintakalvon tasolta. Kuvan keskiosassa oleva kivi yltää juuri ja juuri pinnan yläpuolelle, ilman kalansilmää pääosa kivestä olisi jäänyt kuvaamatta. Tynnyrivääristymää ei ole korjattu.
Hieno peilaus Hepokönkäästä. Tynnyrivääristymää ei ole korjattu.
Hepoköngäs kalansilmällä. Tynnyrivääristymää ei ole korjattu.
Kalansilmäkuvakulma Hepokönkäälle. Testasin tässä salamaa. Tynnyrivääristymää ei ole korjattu.
Alkuvaikutelma FCON-T01 kalansilmästä on hyvin positiivinen. Vesitiiviinä se on luonteva lisävaruste TG-4 kameraan. Seuraa kesän aikana blogia, lisää kalansilmäkuvakulmia ja opettelun jälkeen mahdollisesti myös Photoshop-vinkkejä.