Etelä-Pohjanmaan suurimpiin yhtenäisiin suoalueisiin kuuluvan Levannevan reunalla seistessä nöyryys valtaa mielen. Tätä lähes horisonttiin jatkuvaa suota ei jaksaisi kävellen ylittää.
Levannevan suolakeudella ”ei silimä pökkää!”
Suolla liikkujien onneksi Metsähallitus on rakentanut Levanevalle pitkospuut. Reitille pääsee Maalarinmaan ja Peräkylän pysäköintipaikoilta.
Olin jo pitkään ihaillut netistä Jurvan, Laihian ja Ilmajoen rajamailla sijaitsevan Levanevan kuvia. Paikan päälle pääsin 2018 toukokuun helteiden lämmössä. Kävelin parkkipaikalta Maalarinmaalle, sieltä pitkospuita Kiimakalliolle ja takaisin.
Kiimakallio, Vetelänkiimansaari ja Kiimakallionmaa sijaitsevat lähekkäin pitkospuureitin varrella.
Levaneva rauhoitti erämaisuudellaan ja suuruudellaan. Mieleeni jäivät myös lukuisat kiima -alkuiset paikannimet. Soitin tutulleni Jurvaan ja tiedustelin Kiimanimien alkuperää. Ystäväni tarjoutui selvittämään asiaa. Muutaman päivän kuluttua hän palasi asiaan. Useista tiedusteluista huolimatta kiimaiset paikannimet jäivät mysteeriksi. Jos jollain lukijoista on tietoa asiasta, ole kiitos yhteydessä! Erikoisista paikannimistä kiinnostuneiden kannattaa lukea myös juttu Hävyttömän idyllinen Mulkkujärvi.
Laajempi juttu Levanevasta julkaistaan lähiaikoina Retkipaikassa.
Maalarinmaan lintutorni.
Reitti mutkittelee Kiimakalliolla.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Lahopuu Kiimakalliolla.
Taukopaikka Kiimakalliolla.
Kiimakallion portti?
Pitkospuita on todella pitkästi. Ovatko Levanevan pitkokset Suomen pisimmät?
Paalijärven patikka on 23 kilometrin mittainen rengasreitti, joka kulkee läpi peltojen ja hyvin hoidettujen talousmetsien. Retin varrelta löytyy useita paikallishistorian merkkipaikkoja. Paalijärven kierroksella on useita luonnonkauniita kallioita ja ”Eiffeltorni”.
Reitin avajaisia vietettiin 10.5.2018 osana valtakunnallista Unelmien liikuntapäivä -Kampanjaa. Reitin varrelle oli järjestetty taukopaikkoja.
Yli 300 ihmistä tutustui reittiin heti avajaispäivänä.
Kivenpesän kallion kivenpesä.
Kivenpesän kallion laavu.
Reitiltä pääsee pistoa pitkin Hoiskon Nesteelle.
Vihreää kultaa Paalivuoren näkötornin perspektiivistä.
Myllypuron virtauksia.
Myllypuron taukopaikka.
Oli hienoa päästä kiertämään Etelä-Pohjanmaan uusin luontoreitti heti avajaispäivänä. Päällimmäisenä mieleeni painuivat hienot kalliot, hyvät taukopaikat ja vapaaehtoisten valtava panos reitin rakentamisessa.
Suuntasin toissaviikolla Juveninkoskelle. Halusin nähdä Keski-Suomen korkeimman vesiputouksen huhtikuussa. Vuonna 2015 kirjoitin putouksesta toukokuisessa asussaan jutun The Juveninkoski waterfalls 2015 Kolmen vuoden takainen käynti Juveninkoskella muuti vapaa-ajanelämäni. Olin ensimmäistä kertaa Suomessa vesiputouksella. Jäin koukkuun heti. Juveninkosken synnyttämän vesiputouslumouksen vallassa olen tähän päivään tmennessä nähnyt 28 suomalaista vesiputousta. Useamman niistä monta kertaa. Tulevan kesän suunnitelmien toteutuessa syksyyn mennessä lukema kasvaa lähes kymmenellä.
Lumien nopea sulaminen keskisessä Suomessa sai kosket kuohuamaan tavanomaista rajummin. Kolmisen viikkoa sitten pääsin ensimmäistä kertaa katsastamassa Hörhänkosken Kuhmoisissa. Se osoittautui ponnekkaaksi putoukseksi pienestä koostaan huolimatta.
Myös Juveninkoskella virta oli aiempiin vierailuihin verrattuna paljon vuolaampi. Vesi ryöppysi voimalla alas pystysuoraa kallionseinämää. Tuntui, että putous ärjyi innostuneena vapauduttuaan koko talven ajan itseään sitoneesta jääpeitteestä.
Näkymän kosken niskalta alaspäin.
Vettä tulvi putouksesta leveänä seinänä kallionseinämää alaspäin.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Tämä on ihmeellinen kivi. Olin melko varma siitä, ettei se voi pysyä paikoillaan. Mutta siinä vain könötti, vaikka vettä tuntui virtaavan sen yli, ympäri ja jopa ali.
Katselin eilen iltana yhdeksän aikoihin läntiselle taivaanrannalle. Näytti taas tyyntyvän illaksi. Horisontin yläpuolelle kerääntyi pilviä. Mahdollisuudet kauniille auringonlaskulle vaikuttivat hyviltä.
Nappasin kamerarepun selkään ja kävelin Kyrkösjärven rantaan. Pidän eniten auringonlaskuista, joissa taivaanrannalla on hatara pilviverho. Tällöin iltarusko pääsee maalaamaan vain osan taivaasta. Se värjää pilvien reunat sekä raot milloin oransseiksi, milloin punertaviksi. Osa taivaanrannasta saattaa samaan aikaan jäädä syvän siniseksi, jopa mustaksi.
Eilen taivas oli lähellä täydellistä. Voimakkaimmat värit jäivät syntymättä, koska pilviverho oli paksuin juuri siinä kohdassa, missä aurinko painui horisontin taa. Kuitenkin auringonlaskun ”molemmin puolin” taivaanranta värjäytyi vaaleankeltaiseksi ja oranssiksi. Peilityyneen järven pintaan piirtyneet pilvien muodot ja värit mykistivät. Kouraisi vatsanpohjasta. Ajattelin, että voi elämäni kevät kun on kaunis auringonlasku.
Huhtikuun lähestyessä loppuaan aurinko laskee Seinäjoella ilta yhdeksän kieppeillä. Kauniit värit värjäävät illat. Tyynen veden ja jäälauttojen ylle laskeva aurinko on uskomaton näky pimeän talven jälkeen. Tätä kannattaa odottaa vuosi vuoden jälkeen!
Kyröjoen vedenpinta on noussut viime päivinä rajusti sulamisvesien virratessa kilvan merta kohti. Poikkesin lasten kanssa Malkakoskella ihmettelemässä tulvivaa jokea.
Edellisellä visiitillä loppusyksystä vedenpinta oli normaalia korkeammalla silloinkin, mutta ei mitään verrattuna tämän päivän lukemiin. Parkkipaikan metsän puoleisessa reunassa oleva grillikatos oli nyt joen partaalla. Opastetaulu ja pelastusrengas veden ympäröimänä joessa.
Malkakosken tulvia 22.4.2018.
Malkakosken tulvia 22.4.2018.
Malkakosken tulvia 22.4.2018.
Malkakosken tulvia 22.4.2018.
Malkakosken tulvia 22.4.2018.
Edellisellä reissulla otin lintutornista alla olevan kuvan. Katso kaikki loppusyksyn kuvat täältä.
Nyt samasta paikasta. Koko pato on peittynyt. Ylläolevan kuvan parkkipaikka on myös pääosin muuttunut joen lahdeksi.
Keskisessä Suomessa on hyvin vähän vesiputouksia. Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa ei yhtään. Keski-Suomen maakunnassa tiedossani oli viime vuoteen asti tiedossani vain yksi putous, Juveninkoski Jämsässä.
Aamukahvit olivat eräänä viime syystalven sunnuntaina mennä väärän kurkkuun Suomenvesiputoukset.fi -sivustoa lukiessa. Kuhmoisista oli löytynyt uusi vesiputous. Olin ällikällä lyöty! Ja tyytyväinen. Päätin painua Hörhänkoskelle heti kevään tultua.
Kuhmoisten Hörhänkosken kevätkuohuja.
Kuhmoisten Hörhänkosken kevätkuohuja.
Kuhmoisten Hörhänkosken kevätkuohuja.
Kuhmoisten Hörhänkosken kevätkuohuja.
Kuhmoisten Hörhänkosken kevätkuohuja.
Kuhmoisten Hörhänkosken kevätkuohuja.
Runsaslumisen talven jälkeen vettä virtasi Hörhänkoskella todella paljon viime torstaina. Putouksen yläjuoksulla virta koetteli uomansa reunoja. Kuin testaten miten paljon vettä uoma kestää. Putouksen niskalta vesi ryöppysi alas kivikkoista rinnettä jättäen yhden suuren kivipaaden veden ympäröimäksi virran keskelle.
Muutaman metrin korkuinen Hörhänkoski on pieni, mutta ainakin keväisin pippurinen putous. Hienoa, että Suomenvesiputoukset.fi -sivuston Jussi Laine onnistui löytämään tämänkin kauniin kosken!
Eivätkö kaikki sopineet kuvaan? Kuvasitko videota edestäsi ja paras tapahtuma takanasi jäi taltioimatta? Samsungin GEAR 360 -kameralla nämä huolet ovat historian havinaa. Laite kuvaa kaiken ympärillään olevan.
Kaunis ja helppokäyttöinen
Samsungin muotoilijat ovat osuneet GEAR 360:stä suunnitellessaan napakymppiin. Voisiko kamera näyttää paremmalta?
GEAR360 ja talvinen haloilmiö.
GEAR 360 on todella helppokäyttöinen. Kameraa voi käyttää kännykkään ladattavalla sovelluksella tai laitteen omista painikkeista. Se käynnistyy Power-näppäimestä. Menu näppäimestä valitaan Settings, Video, Photo, Time lapse, Video looping tai HDR-kuva. Valinnan jälkeen OK-näppäimestä kamera ottaa kuvan, aloittaa videon tai valitsee asetuksista halutun kohdan. Äärimmäisen helposti ja loogisesti toimiva laite!
Ensimmäistä kertaa kännykän sovellusta avattaessa puhelin ja kamera tulee yhdistää. Myöhemmin kamera yhdistyy automaattisesti kännykkään kytkettäessä virta GEAR 360:een. Sovelluksella voi esikatsella kuvia. Kännykällä voi käyttää kameran kaikkia ominaisuuksia, kuten säätää valkotasapainoa, valotusta, ISO-Herkkyyden ylärajaa ja terävyyttä. Sovelluksella voi myös lukea kameran suomenkielistä käyttöohjetta.
GEAR 360 -videon ja kuvan laatu
Muiden 360 -kameroiden tapaan GEAR 360 muodostuu useammasta ”kamerasta”. Kaksi f/2,2-valovoimalla varustettua erittäin laajakulmaista linssiä kuvaavat päinvastaisiin suuntiin. Linssien takana kuvat tallentuvat 8,4 megapikselin kennoille. GEAR 360 tekniikka yhdistää kennoille tallentuneet kuvat tai videot yhdeksi 360-asteen stillkuvaksi tai videoksi. Tarkkasilmäinen voi erottaa kuvista katkoksen niiden yhdistymiskohdassa.
Kahden yhdistetyn stillkuvan tarkkuus on maksimissaan 15 megapikseliä. GEAR 360 ottaa valoisassa kamerakännykän tasoisia kuvia. Vähemmässä valossa kuvissa alkaa näkyä rakeisuutta. Voit lukea lisää kennojen koon merkityksestä kuvaan täältä.
Videokuvassa GEAR 360 (2017) yltää 4K-tarkkuuteen (4096 x 2048 pikseliä). 4K termi kuvaa kameran kennon pikselimäärää eli kuvatarkkuutta (resolution). GEARin 4K:sta puhuttaessa on muistettava, että tarkkuus saavutetaan kahden kameran yhteistuloksena. Koko 360 asteisessa ympyrässä pikseleiden määrä ylittää 4000 rajan.
GEAR 360 pystyy tallentamaan 4K-videota 24 ruutua (fps = frames per second) sekunnissa. Toisin sanoen 4K:na kamera ottaa 24 kuvaa sekunnissa. Näistä muodostuu video. Tämä riittää hyvin kuvattaessa hitaasti liikkuvia kohteita. Nopeissa urheiluvideoissa suurempi tallennusnopeus takaisi jouhevamman kuvan. Suuremmalla tallennusnopeudella yhteen sekuntiin sopii enemmän kuvia. Tällöin videota pystyy hidastamaan kuvanlaadun kärsimättä. Jos esimerkiksi 60 fps videon hidastaa puoleen, niin ollaan kuitenkin vielä 30 fps nopeudessa. Alla olevaan koiravaljakkoajelun vauhtiin 4K ja 24 ruutua sekunnissa riitti vielä melko hyvin.
Lisää tietoa resoluution ja tallennusnopeuden merkityksestä täältä. Alla lasketteluvideo Rukalta.
Kuvien katselu
Kännykällä voi valita viidestä eri tavasta näyttää 360-kuvia ja videoita. Itse tykkään katsoa kuvaa koko näytöltä (360-Näkymä) ja liikuttaa näkymää sormella tai kääntämällä puhelinta. Näkymä on samanlainen kuin Googlen streetview. Jutussa olevat videoissa on 360-näkymä.
Kuva on otettu musta hanska kädessä ”pyöreä tila” -näkymällä.Keittiön pöytä ja huone sen ympärillä ikuistettuna GEAR360:llä.
Zoomattu 360-näkymä Riisitunturin maisemista.
Kameroiden kuvatessa ympäriltään kaiken kuviin saattaa helposti tulla ylimääräisiä asioita. Hatusta irronnut karva tai langan pätkä linssillä sai aikaa kuvaan keskelle lentokoneen ”vanaa” muistuttavan jäljen.
Action Director -Tietokoneohjelma
Kameran mukana toimitettavalla koodilla voi ladata tietokoneelle Samsung Action Director -ohjelman. Ohjelmalla pystyy leikkaamaan, yhdistämään ja muokkaamaan 360-videoita.
Plussat:
– Erinomainen hintalaatusuhde.
– Kännykkäsovellus ja tietokoneohjelma sisältyvät hintaan.
– Yhteensopiva uusimipien Iphone ja Samsung –mallien kanssa.
– Helppokäyttöisyys.
– Livestreemausmahdollisuus.
– 4K resoluutio.
– Pieni koko.
Miinukset:
– Stillkuvien laatu.
– Videon tallennusnopeus.
– Samsung Action Director -Ohjelmalla ei voi käsitellä kuvia. Kuvat käsiteltävä kännykkäsovelluksella.
Vedetön meri ihmetytti kulkijoita Muumipeikko ja pyrstötähti -kertomuksessa. Muumit vaelsivat vedetöntä pohjaa puujaloilla. Kauniiden maisemien lisäksi muumit löysivät pohjalta aarteita.
Ikikanto on pitänyt pitänyt varansa jäätä vasten.
Seinäjoen Kyrkösjärvi muistuttaa tällä hetkellä muumien merta. Tekojärven pintaa on laskettu metri normaalin parin metrin vaihteluvälin alarajan alapuolelle. Järven rannalla sijaitsevaa voimalaitosta kunnostetaan matalan veden aikana.
Veden nopea vetäytyminen painoi jään pohjan kiviä ja kantoja vasten. Näkymä on parhaimmillaan kuin Marssista. Tasaisen jäälakeuden tilalle ilmestyi yhtäkkiä kumpuileva ja kivikkoinen vaalea pinta.
Jos jää sulaa matalan veden aikana, voi järven pohjalta muumien tapaan löytää myös aarteita. Lukemattomissa kannoissa täytyy olla paljon järven pohjaan juuttuneita uistimia.
Jään läpi työntyvä kivi.
Rantajäätikkö on sulanut alleen muodostuneeseen tyhjään tilaan.
Järven pohjan harjanne on saanut jääkannen.
Vasemmalla rannan jääpinta. Vettä löytyy noin 3 metriä alempaa oikealta.
Talvi on kaunis ja kuvauksellinen vuodenaika. Lumi kuorruttaa maisemat ja yksityiskohdat. Järvien aallot tyyntyvät ja tasoittuvat jääkansiksi. Päivällä taianomaisesti taivaalle kaartuvat haloilmiöt tai yöllä tanssivat revontulet ovat ainutlaatuisia talvisia kokemuksia kokeneemmallekin kuvaajalle.
Toivottavasti oheiset vinkit kannustavat kuvaamaan kovemmassakin kelissä ja antavat ideoita talven ikuistamiseen kuviksi.
Kuusamon Kitkajoen Myllykosken jääpyörre 60 sekunnin valotusajalla.
1) Älä anna sään pysäyttää sinua
Kova pakkanen tai lumisade eivät välttämättä herätä intohimoa lähteä ulos kuvaamaan. Äärimmäisellä kelillä kuvista pakkaa kuitenkin tulemaan komeampia. Silloin saa myös todennäköisemmin kuvata rauhassa.
Kuusamon Kitkajoen Aallokkokoski lähes 30 asteen pakkasessa.
Vaatetukseen kannattaa panostaa. Sormien jäätyessä hyytyy myös kuvaamisen ilo. Lumikengät ovat erinomainen apu syvässä lumessa. Jyrkissä patikkareittien nousuissa kenkien jääpiikit ovat korvaamattomat. Esimerkiksi Kuusamon Konttaiselle on vaarallista nousta ilman jääpiikkejä tai nastallisia kenkiä.
Lähiluonnossakin kuvaamiseen kannattaa etsiä itselle sopiva hanskasetti. Käytän itse paljon ohuita villahanskoja ja niiden päällä suurempia nahkarukkasia, jotka voi ottaa pois kameran säätämisen ajaksi.
2) Lunta Linssissä? Huolehdi laitteistostasi
Mitä kylmempi keli, sitä nopeammin akut kuluvat. Akkuja kannattaa olla useampi. Jos viimeinenkin akku hyytyy kesken kuvaamisen, on jäljellä vielä yksi keino. Akku irti kamerasta ja housuihin haaroihin lämpiämään. Ei tunnu hääviltä, mutta viiden minuutin lämmityksen jälkeen akulla pystyy taas kuvaamaan.
”Jäälumpeita” Kauhajoella.
Kaikki mahdollinen säätäminen ja sormilla näprääminen kannattaa tehdä valmiiksi sisällä. Lumikenkien säädöt, kameran testaus yms. Varmista myös laitteidesi sään kestävyys. Olen itse investoinut Olympuksen TG-4 –pokkariin ja OM-D Mark II -järkkäriin. Kuvaan paljon luontokuvia, kuten vesiputouksia. Kuvaamisessa säilyy ilo, kun ei tarvitse murehtia laitteiston sään kestävyyttä.
Kylmää kameraa ei voi tuoda suoraan sisälle lämpimään. Kylmä metalli ja lasi keräävät lämpimässä ilmassa olevaa kosteutta pinnalleen. Ilmiö on tuttu silmälasien käyttäjille. Kosteus saattaa tunkeutua kameran sisälle aiheuttaen sähköosien hapettumista tai kerääntyen linssin pinnalle. Ongelman voi välttää sulkemalla kameran tai koko laukun ilmatiiviiseen pussiin 2-3 tunniksi sisälle mentäessä. Kannattaa napata muistikortti kamerasta ennen sisälle menoa!
3) Syväterävyydellä pehmeyttä kuviin
Ulkona kuviin saa pitkiä etäisyyksiä sisätiloja helpommin. Suurella aukolla (F-luku) kuvaamalla voi pehmentää kuvattavan kohteen taustan. Aukko on sitä suurempi mitä pienemmän F-luvun valitset. Lue lisää syväterävyydestä jutusta Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin.
Näyttääkö kuvan puu Konttaisen laelta keskisormea Rukan rinteille? Kuva on otettu Olympuksen 300 mm objektiivilla. Aukko f4. Taustalla näkyvät Rukan rinteiden valot pehmenevät värikkäiksi palloiksi.
4) Ylivalota
Kameran automaattivalotus ei välttämättä osaa tulkita oikein kirkasta lumimaisemaa. Kamera saattaa olettaa ympäröivät hanget niin kirkkaiksi, että ne polttaisivat valollaan kuvan puhki. Tämän välttääkseen kamera korjaa kuvaa tummentamalla. Kuvasta tulee liian pimeä. Pulmasta selviää kuvaa ylivalottamalla.
Tutustu etukäteen valotuksen korjaukseen kamerassasi. Todennäköisesti joudut ylivalottamaan kuvaa kääntämällä Exposure Compensation EV+/EV- -säädintä plussalle tai suurentamalla aukkoa (pienentämällä F-lukua). Tavoittele kirkasta, mutta ei puhki palanutta kuvaa.
Koira lumenpeittämällä järvenjäällä. Taivas ei ole palanut puhki kirkkaasta säästä huolimatta, mutta koira ja koko kuvan etuala on jäänyt hyvin tummaksi.
Kuusamolainen poro on jäänyt hyvin tummaksi kameran automaattiasetuksilla.
5) Hyödynnä valot ja varjot
Suvi Teräsniskan laulussa elämä on varjoja ja valoa. Talvella varjot ovat pitkiä ja kontrastit suuria. Etsi varjoja ja valoja, saat hienoja kuvia.
Talvi on parhaimmillaan valojen ja varjojen juhlaa. Haloilmiö Seinäjoen Lakeuden Ristin lähettyvillä tammikuussa 2018.
Lyhyinä päivinä pimeä tulee aikaisin. Jalustan avulla voit kuvata pimeälläkin pitkiä valotusaikoja tai kameran erikoisohjelmia käyttämällä. Esimerkiksi valkeiden puiden valomaalailu on mukavaa puuhaa. Jutusta Satumaan kylmät puut löydät kotimme takapihalla valomaalattuja mäntyjä. Jos ei ole luonnonvaloa, kannattaa testailla erinlaisia keinovaloja.
Seinäjoen Kyrkösjärvellä talvimyrskyn jäädyttämät rantakasvit vihreinä.
5) Kuvaa RAWina
Jos sinulla on jo järkkäri, mutta et kuvaa RAW-kuvia, kannattaa harkita RAW-kuviin siirtymistä nyt. Useat kamerat ja osa kännyköistäkin tallentavat jpeg -tiedostojen lisäksi kuvia RAW-muodossa. RAW-kuvaan tallentuu kaikki kuvainformaatio sellaisenaan ilman pakkaamista tai värikorjauksia. RAW-kuvia ei voi käyttää sellaisenaan, vaan ne on aina kehitettävä tietokoneella, esimerkiksi Lightroom tai Photoshop –ohjelmalla. Uusimmista puhelimista, kuten Samsung s8 löytyy valmiiksi editori RAW-kuville.
Lumikuvissa RAW-tiedostoista on erityisen paljon hyötyä. RAW-tiedostot mahdollistavat valkotasapainon säätämisen jälkikäteen. Kameran automatiikan usein siniseksi tulkitsema lumi on RAW-kuvassa säädettävissä tietokoneella helposti valkoiseksi. Valotusvirheitä voi myös korjata enemmän kuin jpeg –kuvissa.
6) Lisää rohkeasti väriä lumeen
Puhtaan valkeasta lumesta voi nostaa yksityiskohtia esille värien avulla.
Jäätynyt saippukupla on kaunis yksityiskohta jäisellä jäälakeudella. Auringoslasku värittää taivaanrannan.
Talviaamuisin sininen hetki voi olla todella sininen. Valkoisen ja sinisen kontrasti on kaunis.
Talvimyrskyn jäädyttämät rantakaislat kaartuvat sinisen taivas ja auringonlasku taustanaan.
Talvimyrskyjen jälkeen kannattaa kuvaamaan lähteä heti. Jäätyneet rantakasvit ja kivet eivät säily kirkkaina montaa päivää. Kuvan kivi auringoslaskun värjäämänä.
Jäälehmän utareet?
Värejä voi löytyä ”valmiina” maisemasta tai voit luoda niitä itse. Alla olevassa panoraamassa auringonlaskuun katsova poika ja lyhty tuovat tunteikkaan lisäelementin valkoisen lumen keskelle.
Lasten kanssa voi lumen sekaan luoda värejä esimerkiksi jäädyttämällä vesivärivettä mehupurkeissa. Värijäät voi ripustaa puuhun jos niihin jäädyttää narun tai niistä voi tehdä vaikka taidenäyttelyn parvekkeen kaiteelle.
Väripläjäys hangen keskelle syntyy kätevästi värjättyä vettä jäädyttämällä.
Jäät voisivat olla myös pimeällä hienoja taskulampun valossa?
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
7) Aina on kuvattavaa, vaikka ei sitä mitä odotit
Nauti siitä mitä luonto kulloinkin tarjoaa, vaikka se ei aina vastaisikaan omia odotuksia. Olen ollut kolmena peräkkäisenä vuotena tammi-helmikuiden vaihteessa viikon Kuusamossa. Yhtenäkään yönä ei näkynyt revontulia. Ne ovat joko jääneet pilviverhon taa tai eivät ilmaantuneet ollenkaan. Tänä vuonna kelit olivat selkeitä. Revontulia kuvattiin viimeisen kerran saapumistamme edellisenä yönä ja seuraavaksi kaksi päivää kotiinpaluumme jälkeen. Kaikkeen ei voi vaikuttaa.
Maaliskuun täysikuu 2018. Tuplavalotus Olympuksen 300 mm + 7-14 mm objektiiveilla.
kuvakulmilla.com 