Kalansilmäkuvakulma veden alle ja päälle – Olympus TG-4 + Kalansilmälisäke

Kuvakulmilla -blogin kuvat on otettu pääosin Panasonic GX7 ja Olympus Tough TG-4 -kameroilla. TG-4 poikkeaa monista muista pokkareista kestävyytensä ja laajentamismahdollisuuksista takia. Kameraan voi liittää erilaisia lisävarusteita, kuten kalansilmän.

Olympuksen kalansilmän tekniikkaa

FCON-T01 Fisheye Converter on TG-1,2,3 ja 4 kameroihin suunniteltu kalansilmälisäke. Laajakulmainen lisäke kiinnitetään kameraan soviterenkaalla CLA-T01. Kumpaakin tuotetta löytyi suoraan hyllystä Seinäjoella Fotoformasta. Soviterengas mahdollistaa myös 40,5 mm suotimien kiinnittämisen kameraan.

Kalansilmän kuvakulma on 130 astetta. TG-4 kameran polttoväli ilman lisäkettä on 25 mm ja lisäkkeen kanssa 19 mm. FCON-TO1 painaa 125 grammaa. Lisäke vaikuttaa kädessä jämäkältä ja laadukkaalta. Se on 27,2 mm korkea ja halkaisija on 65 mm. Linssin suurennussuhde on 0,74*. Lähin tarkennusetäisyys 6 cm. Linssi koostuu kolmesta erillisestä elementistä. Lisäke ei heikennä kameran (f2.0) valovoimaa.

Mikä parasta, kalansilmä on nimensä veroinen ja kestää ohjekirjan mukaan veden painetta 20 metrin syvyydessä 60 minuuttia. Olympuksen verkkosivuilla maksimisyvyyskestoksi on ilmoitettu varovaisemmin 12 metriä.

Valmistajan mukaan vedenpitävyys vastaa IP-luokituksen tasoa IPX8. Eurooppalaisen luokituksen nimi on lyhenne sanoista Ingress Protection. Luokitus on osa IEC:n (International Electrotechnical Commission) standardia 529. Luokka 8 on toiseksi korkein, sen yläpuolella on ainoastaan 9. Tämän luokan laitteet kestävät suurella paineella läheltä ruiskutettua kuumaa vettä ja höyryä.

Kuvaamista kalansilmällä

Kalansilmälisäkkeellä voi kuvata läheltä ja kuvaan sopii silti kohteita poikkeuksellisen suurelta alalta. Haittapuolena on tynnyrivääristymä, eli kuva vääntyy reunoistaan. Suorat viivat kääntyvät ulospäin varsinkin kuvan reuna-alueilla. Tynnyrivääristymää voi korjata photoshopilla.

Seinäjoen kirjasto 28.5.2016 Tero Hintsa.
Seinäjoen kirjaston lukupaikkoja. Ilman lisäkettä otettu käsittelemätön jpeg-kuva.
Seinäjoen kirjasto 28.5.2016 Tero Hintsa.
Sama paikka ja etäisyys kuin ilman lisäkettä. Jpeg-kuva, ei mitään käsittelyä. Tynnyrivääristymä näkyy hyvin kaareutuvina linjoina.
Seinäjoen kirjasto 28.5.2016 Tero Hintsa.
Seinäjoen kirjaston lastenosaston lukupaikka ilman lisäkettä. Jpeg-kuva, ei mitään käsittelyä.
Seinäjoen kirjasto 28.5.2016 Tero Hintsa.
Kalansilmällä samalta etäisyydeltä kuin ilman lisäkettä otettu käsittelemätön jpeg-kuva.
Seinäjoen kirjasto 28.5.2016 Tero Hintsa.
Seinäjoen kirjaston lastenosaston lukupaikka kalansilmällä samalta etäisyydeltä kuvattuna, kuin ilman lisäkettä otettu kuva. Tämän kuvan tynnyrivääristymää korjasin photoshopilla ja kontrastia lisätty.

Kalansilmälisäkkeellä voi kuvata läheltä ja paljon. Tästä on hyötyä erityisesti ahtaissa paikoissa. Zoomi kannattaa pitää minimissä, jolloin valovoima säilyy maksimaalisena ja kalansilmästä saadaan paras hyöty irti.

Itselläni suurin ennakko-odotus kohdistui kuvaamiseen veden pintakalvon tuntumassa niin, että osa kuva-alasta on veden alla ja osa veden yläpuolella. Tämä onnistuu Tough TG-4:lla ilman lisäkettäkin, mutta vaatii tarkkuutta linssin pienen halkaisijan takia. Pienikin heilahdus vie kuva-alaa joko veden alle tai päälle. Kalansilmällä tämä ongelma häviää. Testasin lisäkettä pari viikkoa sitten Puolangan Hepokönkäällä. FCON-T01:n avulla Suomen ehkä kuuluisimpaan vesiputoukseen saa helposti uusia kuvakulmia, joita olisi muuten mahdoton vankita kuviin. Iso etu juuri Hepokönkäällä on myös laajakulmaisuus, kuvausetäisyyden ollessa joka tapauksessa maksimissaan muutama kymmenen metriä.

Kuvassa näkyy hyvin kalansilmän etu kuvattaessa vedenpintakalvon tasolta. Kuvan keskiosassa oleva kivi yltää juuri ja juuri pinnan yläpuolelle, ilman kalansilmää pääosa kivestä olisi jäänyt kuvaamatta. Tynnyrivääristymää ei ole korjattu.
Hieno peilaus Hepokönkäästä. Tynnyrivääristymää ei ole korjattu.
Hepoköngäs kalansilmällä. Tynnyrivääristymää ei ole korjattu.
Kalansilmäkuvakulma Hepokönkäälle. Testasin tässä salamaa. Tynnyrivääristymää ei ole korjattu.

Alkuvaikutelma FCON-T01 kalansilmästä on hyvin positiivinen. Vesitiiviinä se on luonteva lisävaruste TG-4 kameraan. Seuraa kesän aikana blogia, lisää kalansilmäkuvakulmia ja opettelun jälkeen mahdollisesti myös Photoshop-vinkkejä.

Valokuvausta Hepoköngään vesiputouksella / Photographing at the waterfall Hepoköngäs (Puolanka, Finland)

Puolangan Hepoköngäs on yksi Suomen korkeimmista vesiputouksista. Putous sijaitsee Heinijoessa luonnonsuojelualueella noin 16 kilometriä Puolangalta Hyrynsalmelle päin. Putous on noin 20 metriä korkea. Halki Suomen kulkevaa UKK vaellusreittiä pitkin pääsee sekä Hepokönkäälle että läheiselle Komulankönkäälle. Ympäristö on rakennettu suuria matkailijamääriä varten. Se on helppo saavuttaa, eikä ympäristö kulu ihmisten liikkuessa rakennettua reittejä pitkin.

Hepoköngäs valittiin vuonna 2014 Suomenvesiputoukset.fi -sivuston yleisöäänestyksessä Suomen kauneimmaksi vesiputoukseksi. Juuri uudistuneen sivuston tähtiluokituksessa Hepoköngäs on saanut saanut 4/5 tähteä.

Putous laskee pieneen suvantoon. Vastapäätä putousta samaan suvantoon laskee puro. Sen virtaus on erisuuntainen kuin Heinijoen ja tästä aiheutuu pyörteitä putouksen alapuoliseen suvantoon. Pitkällä valotusajalla pyörteet saa esille myös valokuviin.

Kuvasin Hepokönkäällä jalustalla Panasonic Lumix GX7:lla ja ilman jalustaa Olympus Tough TG-4:lla. Putouksen vastarannalle nousee valtava kosteus. Kannattaa laittaa objektiiviin uv-suodin. Uv-suotimen voi ilman pelkoa objektiivin linssin naarmuuntumisesta kuivata maasto-olosuhteissa tai ottaa pois kamerasta linssin sumennuttua.

Käytin Lumixissa Panasocin 20 mm pannukakkuobjektiivia. Kuvausetäisyys vastarannalta oli sopiva. Jos sinulla on vieläkin laajakulmaisempi objektiivi, kannattaa käyttää sitä. Esimerkiksi Panasonic Leican 15 mm laajakulmalla olisi todella mielenkiintoista kuvata Hepoköngästä.

Käytin vastavalosuojaa sekä vähentämään auringon heijastuksia että vesipisaroita. Aurinko paistoi kuvaushetkellä takaa keskelle putousta, joka lisäsi valtavasti putouksessa virtaavan veden ja ympäröivän maaston kontrastia. Parhaat kuvat sain yhdistelmällä ND64 + ND8 + UV-suotimet. Valotusaikana käytin 1-2 sekuntia.

Suuri putous ja veden lämpötilan vaihtelu muokkaa putouksen lähiympäristön mikroilmastoa. Viime viikonloppuna putouksen niskalla oli noin +20’C. Putouksen vieressä, sen alapuolisessa suvannossa, ilma oli paljon viileämpää. Putouksen vastarannalla oli vielä kylmempää kuin sen vieressä, mihin ei nouse yhtä paljon kosteutta kuin vastarannalle.

Ihanteellinen kuvausajankohta Hepokönkäällä saattaisi olla toukokuun lopussa. Viime viikonloppuna vettä oli putouksessa vielä paljon. Parin viikon päästä kuviin olisi saanut enemmän vihreyttä. Hepokönkäällä on eri vuoden aikoina kuvannut esimerkiksi Otso Keränen, kannattaa tsekata kuvat Keräsen nettisivuilta.

Tough TG-4:lla kuvasin ensimmäistä kertaa kalansilmälisäkkeellä. Palaan näihin kuviin ja tunnelmiin toisessa jutussa.

Hepoköngäs oli elämys ja täytti kovat odotukset, joita lukuisten nettijuttujen lukeminen putouksesta oli herättänyt. Hepoköngäs oli Suomessa 17 ja paras tähän mennessä näkemäni vesiputous. Kuvakulmien muut vesiputoukset löydät täältä.

Hepoköngään putous vastarannan kalliolta kuvattuna.
Hepoköngäs putouksen vierestä kuvattuna. 1/250 s valotusajalla.
Sama kuvauspaikka kuin edellä, mutta 2 sekunnin valotusajalla.
Putouksella oli viime viikonloppuna vettä sen verran runsaasti, että pääuoman lisäksi vettä tippui kalliolta muistakin kohdista.
1/800 s valotusaika riittää pysäyttämään näinkin voimakkaan putouksen.


Komulanköngäs kaksihaarainen vesiputous Hyrynsalmella / Waterfall of two streams at the Hyrynsalmi

Komulanköngästä kutsuttiin aikaisemmin Lauttakönkääksi. Putous sijaitsee Lauttajärvestä lähtevässä Syväjoessa Hyrynsalmella. Komulankönkääksi putousta ruvettiin kutsumaan puukkomestari Setti Keräsen omistaman Komulan tilan mukaan.

Putous on alle 10metriä korkea, pystysuora ja kaksihaarainen. Eteläisempi haara on leveämpi ja runsaampi vetinen kuin pohjoisempi haara. Pohjoiseen haaraan vesi tulee kallioon louhitusta uomasta, jossa sijaitsee vuonna 1888 rakennettu mylly. Uomaa kutsuttiin aiemmin nimellä “rosvohotu”.

Putous on erittäin helposti saavutettava. Putous sijaitsee suoraan Hallanmaantien varressa. Patikoimalla putoukselle pääsee UKK-reittiä pitkin.

Paras paikka ihailla putousta on sen alapuolella. Putouksesta ei tule juurikaan sumua, joka haittaisi kuvaamista. Putouksen ympäristö on erittäin kaunis ja mieltä rauhoittava. Ehdottomasti yksi kauneimmista vesiputouksista, joilla olen tähän mennessä päässyt käymään. Suomenvesiputoukset.fi -sivustolla Komulanköngäs on saanut 4/5 tähteä.

15 sekunnin valotuksella Komulankönkään kuohut ja alajuoksun pyörteitä.
Komulankönkään pienempi putous.
Komulankönkään isompi putous.
Panorama Komulankönkäältä vesi laskee vasemmalle alajuoksulle.
Komulankönkään isompi putous Olympuksen TG-4:lla.
Komulankönkään pienempi putous Olympuksen TG-4:lla.


 

TSEKKAA MUUTKIN VESIPUTOUKSET KUVAKULMILLA

Kangasjoen putous Suomussalmella

Varisköngäs Suomussalmella

Jägalan vesiputous Virossa

Sahakoski Kauhavalla

Kiutaköngäs Kuusamossa

Jyrävä Kuusamossa

Myllypuron putous Tampereella

Kyröskosken putous Hämeenkyrössä

Risslan putous Fiskarissa

Myllykosken putous Karkkilassa

Myllykosken putous Karkkilassa osa 2

Koskenpään putous Salossa

Kalmakurjenkosken putous Tampereella

Kettuojan putous Kurussa

Kuhankosken putous Nurmijärvellä

Lahankosken putous Pornaisissa

Strömbergin kosken putous Helsingissä

Juveninkosken putous Jämsässä

Kangasjoen putous Suomussalmella / The Kangasjoki waterfall at the Suomussalmi

Kangasjoki alkaa Kangasjärvestä Suomussalmen Lehdonvaarassa. Noin 10 kilometrin mittainen Kangasjoki laskee Emäjokeen Aittokosken voimalaitoksen läheisyydessä. Emäjoki virtaa Kangasjoen putouksen kohdalla jylhien kallionseinämien välissä. Paras kuvauspaikka putoukselle on Emäjoen vastarannalla kohdassa missä Kangasjoki laskee Emäjokeen. Kangasjoen putouksen lisäksi Suomussalmella sijaitsee Variskönkään vesiputous. Kangasjoen putous on saanut Suomenvesiputoukset.fi -sivustolla 2/5 tähteä.

Emäjoki alkaa Suomussalmen Kiantajärvestä ja virtaa Hyrynsalmen Hyrynjärven kautta Iijärveen Ristijärvellä. Sieltä joki jatkuu Kiehimänjokena Paltamoon saakka, jossa se laskee Oulujärveen.

Kangasjoen putouksen ympäristöllä on mielenkiintoinen historia. 1900-luvun alussa Aittokoskeen rakennettiin hätäaputöinä Möljä. Möljä on kivistä rakennettu veneiden vetotie. Möljää pitkin voitiin kiskoa vene ylös reissusta palattaessa ja siitä oli varmasti melkoisesti apua tukinuitossa sekä tervaveneiden vedossa. Möljä erottuu maastosta hyvin edelleen ja sen vieressä sijaitsee laavu.

Möljän rakentajia on mahtanut melkoisesti harmittaa 1950-luvulla, jos vielä elivät. Tuolloin Oulujoki oy rakensi Aittokoskelle voimalaitoksen, joka valmistui 1960. Nykyisin Fortumin omistaman voimalaitoksen teho on 47 MW. Sekä koski että Möljä jäivät kuivalle maalle.

Kangasjoen putous on keskellä jylhää rotkomaisemaa.
Kangasjoen putous laskee Emäjokeen. Lumix GX7, 60 s valotusaika. F5,6.

 

TSEKKAA MUUTKIN VESIPUTOUKSET KUVAKULMILLA

Varisköngäs Suomussalmella

Jägalan vesiputous Virossa

Sahakoski Kauhavalla

Kiutaköngäs Kuusamossa

Jyrävä Kuusamossa

Myllypuron putous Tampereella

Kyröskosken putous Hämeenkyrössä

Risslan putous Fiskarissa

Myllykosken putous Karkkilassa

Myllykosken putous Karkkilassa osa 2

Koskenpään putous Salossa

Kalmakurjenkosken putous Tampereella

Kettuojan putous Kurussa

Kuhankosken putous Nurmijärvellä

Lahankosken putous Pornaisissa

Strömbergin kosken putous Helsingissä

Juveninkosken putous Jämsässä

Jägalan vesiputous Virossa / The waterfall Jägala at Estonia

Jägalan vesiputous sijaitsee Jägalajoen alajuoksulla noin 4 kilometriä ennen kuin joki laskee Suomenlahteen. Jägalajoki on 97 kilometriä pitkä. Se saa alkunsa Pandiveren ylängöltä.

Viron Niagaraksi kutsuttu putous on 8 metriä korkea ja yli 50 metriä leveä. Jägala on Viron levein vesiputous. Putoava vesi on vuosituhansien aikana kuluttanut rantatörmää, jonka seurauksena on syntynyt lähes 300 metriä pitkä ja 12-14 m syvyinen jyrkkärinteinen laakso.

Kalkkikivilippa.
Jägalan putouksen taaksekin pääsee.
Jägalan vesiputous oli 4.5.2016 n 20 metriä leveä. Vihreää sammalta oli putouksen niskalla leveämmälti, joten vielä aivan lähiaikoina kevättulva leventänyt putous nykyistä suuremmaksi.

 


Kevään auringonlaskuja / Spring sunsets

Viikon aikana on ollut useampi todella hienoja auringonlaskuja Seinäjoen Kyrkösjärvellä. Joitakin olen jakanut Instagramissa, paras sai yli 9000 tykkäystä. Tekojärvenkin auringonlaskut voivat siis olla näyttäviä!

Muilusenpuron kevät 2016 / The spring in the stream Muilusenpuro

Lähes vuosi vierähti edellisestä käynnistä Muilusenpurolla. Puro on todellinen helmi metsän keskellä. Puroon laskee pienempiä puroja. Olin kuullut kalliota pitkin laskevasta ja Muilusenpuroon yhtyvästä virrasta, jonka onnistuinkin löytämään tänään. Todella hieno paikka. Edellisen käynnin kuvia löydät täältä.

Muilusenpuron kallioilta puroa kohti Heininevalta laskeva puro.
Muilusenpuron kallioilta puroa kohti Heininevalta laskeva puro.
Muilusenpuron kallioilta puroa kohti Heininevalta laskeva puro.
Muilusenpuron mutkitteleva uoma.
Muilusenpuron grillikatoksen takana hakkuuaukean läpi virtaa oja, mihin jätetyn kaivuukatkon jälkeen vesi laskee kohti puroa tippuen portaittain puron penkereeltä.