Kerkisimme iltamyöhään poikkeamaan pojan kanssa Lahankosken putouksella Pornaisissa eilen iltana. Testasimme SKYRAY 17000 lumenin taskulamppua. Putouksella oli mahdollista valaista jäätyneitä pystysuoria jäämuodostelmia niiden takaa. Tarkemmat tiedot putouksesta ja lisää kuvia löydät Suomenvesiputoukset.fi sekä Kuvakulmien viime kesän Lahankoski visiitiltä. Sain eilen otettua pari mielenkiintoista kuvaa suoraan putouksen niskalta alaspäin Manfrotton jalustalla, millä keskijalan pystyy kääntämään vaakatasoon.
Lahankosken putouksen peittää osittain jääkerros. Tässä iltapimeällä tuon jääkerroksen alta kuva SKYRAYlla valaistuna.
Putouksen vuolain kohta, tästä löydät enemmän kuvia viime kesän Lahankoskivisiitiltä, linkki tekstissä.
Pitkällä valotusajalla putouksen niskalta alaspäin otettu kuva Manfrotton kääntyvällä keskiputkella varustetulla jalustalla.
Pitkällä valotusajalla putouksen niskalta alaspäin otettu kuva Manfrotton kääntyvällä keskiputkella varustetulla jalustalla.
Kiutaköngäs on saanut täydet viisi tähteä Suomenvesiputoukset.fi -sivustolla. Kiutaköngäs on kokonaisuudessaan noin 300 metrin mittainen koski, joka sijaitsee kilometrin päässä Oulangan luontokeskuksesta. Varsinainen putous on heti kosken alussa, missä vesi putoaa noin neljä metriä ja jatkaa matkaansa kanjonin pohjaa myöten koskea alaspäin. Kaikkiaan koski laskee 13,7 metriä.
Poikkesin toissapäivänä ensimmäistä kertaa Kiutakönkäällä. Koski sijaitsee Oulankajoessa. Jokeen yhtyy alempana Kitkajoki, missä sijaitsevat Jyrävä ja Myllykoski. Kuten Jyrävä, myös Kiutaköngäs oli lähes kokonaan jäässä kovien pakkasten jäljiltä. Rukan nettisivuilta löytyy livekuvaa Kiutakönkäältä.
Kuusamo on vesiputousbongarille varsinainen aarreaitta. Tällä talvisella viikolla kävin Jyrävällä ja Kiutakönkäällä. Näiden lisäksi Kuusamossa sijaitsevat Putaanköngäs, Kuotungin putous ja Saaripuron putous. Viisi vesiputousta samassa kunnassa on Suomen ennätys. Onneksi jaettu sellainen, sillä viisi putousta löytyy myös Enontekiöltä, Utsjoelta ja Posiolta.
Panoramakuva Kiutaköngäältä.
Putous oli lähes kokonaan jäässä.
Panoramakuva Kiutaköngäältä.
Kertakaikkiaan mahtava luontoelämys oli talviasuinenkin Kiutaköngäs.
KitkanjoenJyrävä on yksi Suomen suurimmista vesiputouksista. Jyrävä on erittäin runsasvetinen ja voimakas putous. Kitkajoki puristuu putoukseen ikään kuin kouruun ja tippuu sitten 9 metriä alas. Hurja pudotus estää Venäjän Paanajärven taimenien nousemisen putouksen ylitse, vaikka hyppivätkin kuohuihin innolla. Ylä- ja alapuolisen osuuden taimenet ovatkin eri kantaa.
Jyrävä putouksen alapuolisen suvannon alapäästä Panasonicin GX7:lla 100-300 mm objektiivilla.
Välittömästi putouksen alapuolelta kuvattu Jyrävä GX7 20 mm.
Sininen taivas pilkahti näkyville.
Putouksen niska suoraan putouksen yläpuolelta.
Jyrävälle pääsee hyvin esimerkiksi Basecamp Oulangalta pientä Karhunkierrosta pitkin. Ajoin itse Basecamp Oulangalle, mistä sain erinomaiset viime hetken vihjeet reitin kunnosta ja parhaista katselupaikoista. Basecampilta Jyrävälle kävellessä voi ihailla esimerkiksi Myllykoskea. Poislähtiessä poikkesin kahvilla Basecampissa ja totesin myös korvapuustit erinomaisiksi!
Tammikuun viimeisellä viikolla Jyrävä oli jäätynyt lukuunottamatta putouksen niskaa. Niskalla vesi pauhasi ja tippui siitä alas jäätyneen vesiseinän taakse. Pohdin putousta katsellessa mistä syystä sama joki jäätyy jyrkimmässä putouksessa, mutta pysyy sulana loivemmissa koskissa?
Vettä virtasi melko mukavasti Myllypurolla runsaiden sateiden jälkeen.
Myllypuron putouksen yläosassa oli tämä mahtavan näköinen vettä suustaan sylkevä kivi!
Olympus TG4:lla napattu kuva Myllypuron pauhuista.
Tampereen Kalkussa sijaitseva Myllypuro tunnettiin aiemmin nimillä Tuohijoki ja Myllyoja. Puro alkaa Juhansuolta ja laskee Vihnusjärveen. Purossa on ilmeisesti kaksi putousta ja kummassakin on ollut 1890-luvulla mylly. Myllypuroon perustettiin pinta-alaltaan 35 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue vuonna 1999. Myllypuro on myös osa valtakunnallista lehtojensuojeluohjelmaa. Alue on pisin yhtenäinen purouoma ja puronvarsilehto Tampereen kantakaupungin alueella. Tampereen Terälahdessa sijaitsee hieno Kalmakurjenkosken putous, missä Kuvakulmilla -blogi käväisi kesällä.
Putous löytyi työkaverin ohjeilla kääntymällä Sarpatintieltä/Nokiantieltä Pitkäniemenkadulle ja ajamalla sitä pitkin Viertokujan risteykseen. Auton pystyy parkkeeraamaan VIertokujan tienhaaraan, putous näkyy tästä risteyksestä. Työreissulla oli tunti aikaa kuvaukselle, joten en kerinnyt etsimään toista putousta. Lehto ja putous oli hieno, vaikka syksy oli vienytkin metsästä kaikki värit vihreitä sammaleita lukuunottamatta. Jos joku blogin lukija tietää toisen putouksen sijainnin, niin kiitos laittakaa vinkkiä tulemaan!
Kolmas kerta toden sanoo. Kuvasin Jyllinkoskella myös Olympuksen Tough TG-4:lla, joka on osoittautunut korvaamattomaksi kaveriksi koskilla ja erittäin hyväksi pokkariksi mm makrokuviin.
Aiemmat kuvat Jyllinkoskelta löydät täältä ja täältä.
Julkaisin eilen ensimmäistä kertaa Kuvakulmilla otoksia Kurikan Jyllinkoskelta. Kuvasin koskella ensimmäistä kertaa Sigman 60mm F/2.8-objektiivilla. Objektiivi istuu hyvin ainakin Panasonic Lumix GX7:aan. Kuvasin eilen linssillä sekä ND64 -suotimella että ilman mitään suotimia. 60 mm oli mielenkiintoinen klasi koskella. Esimerkiksi sammaleisista kivistä saa hienoja lähikuvia ja taustalle vaikka vesiputouksen. Tsekkaa myös eiliset kuvat ja videot.
ND 64 -suodin oli liiankin tumma erittäin harmaana, lähes pimeänä päivänä. Vaihtoehtona mukana ND8, mikä ei ollut tarpeeksi tumma.
Tähän 60 mm Sigma sopii loistavasti. Tarkkaan rajattua kuvaa, etualalla kiviä ja takana putous.
Sigma poseeraa putouksella. Kuva otettu Olympus TG-4:lla.
Poikkesin tänään Kurikassa testaamassa uutta Manfrotton jalustaa ja Sigman 60 mm objektiivia. Jyllinkosken maisema on poikkeuksellinen Etelä-Pohjanmaalla. Kosken korkeusero on 12,5 metriä ja pituus noin 400 metriä. Koski on padottu 1900-luvun alussa ja voimalaitos otettu käyttöön 1912. Pitkämön tekojärven valmistumisen jälkeen 1970-luvulla Jyllinkoskella ei ole tehty sähköä.
Nykyisin koskialue on virkistyskäytössä. Alueella on kaksi uutta ja näyttävää siltaa, kaikki kävelyreitit ja nuotiopaikka ovat erinomaisessa kunnossa. Mukava retkikohde perheenkin kanssa.
Suomessa sähkövoiman tuotantoon valjastetuissa joissa järjestetään koskinäytöksiä ainakin Imatralla ja Hämeenkyrön Kyröskoskella. Näistä Kyröskoski on ollut aikoinaan yksi Suomen näyttävimpiä vesiputouksia. Sen putouskorkeus on 22 metriä ja putous on lähes pystysuora. Imatrankosken putoaa 18 metriä 1300 metrin matkalla.
Kyröskoskella rakennettiin 4 myllyä jo 1500-luvulla. Ne olivat suuri tekninen edistysaskel, aikaisemmin naiset olivat jauhaneet jauhoja käsikivillä. 1800-luvulla koskella oli 9 myllyä. Pappilalla oli oma mylly suuren peltopinta-alan takia. Muut myllyt olivat talonpoikien yhteisomistuksessa.
1860-luvulla Kyröskoskelle rakennettiin kutomo viiden Tampereelta muuttaneen Finlaysonin työntekijän toimesta. Sähköä ei vielä ollut, vesi pyöritti mekaanisia kangaspuita. USA:n sisällissota romautti puuvillan tuotannon ja räjäytti hinnat pilviin. 1870-luvulla perustettu KYRÖ-yhtiö osti puuvillatehtaan. Tehdas muutettiin tuottamaan paperia vuoteen 1878 mennessä.
Risslan putous sijaitsee Fiskarsin ruukin pohjoispuolella. Putous on 18 metriä korkea tai oikeastaan useiden pienten putousten sarja noin 100 metrin matkalla metsän siimeksessä luonnonsuojelualueella. Fiskars Oyj esitti luonnonsuojelualueen perustamista vuonna 2004 yli 200 vuotta vanhojen puiden suojelemiseksi. Vanhat sammaloituneet puut, kostea mikroilmasto, aurinkoisenakin päivänä varjoisa ”kanjoni” ja sinne laskeva vesiputous muodostavat Risslasta satumaisen paikan. Aika tuntuu pysähtyneen putouksen äärellä.
Risslan putousten maisema on kuin satukirjasta.Uskomattoman kaunis sammaloitunut puu putouksen yllä.Putous on todella pitkä, koska se käytännössä muodostuu sarjasta pieniä peräkkäisiä putouksia.Kaunista on!Ensimmäistä kertaa oli keskellä päivää niin pimeää, että ND64-suodin meinasi olla liian tumma.
Kuvakulmilla on julkaistu jo joitakin vesi- ja lähikuvia Olympuksen TG-4:lla. Testailin Karkkilan Myllykosken putouksella Olympusta sekä yleiskuviin että vedenalaiskuviin. Putouksilla vedenalaisen kuvaamisen tekee erityisen haastavaksi veden virtaus, kaikki vesikasvit liikkuvat jatkuvasti ja veden pinnan vaihtelu pakottaa liikuttamaan myös kameraa halutun kuvakulman saamiseksi. Oheisista kuvista ensimmäiset on otettu auringon ollessa pilvessä ja jälkimmäiset auringon paistaessa. Päinvastoin kuin virtaavaa vettä kuvatessa, veden alla auringonvalo helpottaa kuvaamista parantaen tarkkuutta ja erityisesti värien toistamista. Hienoja kuvia tuli, en luopuisi enää Olympuksesta järkkärin kaverina.
Aivan veden pinnasta otettu kuva tarkentui sammaleiseen kiveen.Noin 20 cm vedenalla. Vaikka vesi oli kirkasta, valoa oli vähän auringon paistaessa vain osittain.Tässä kuvassa aurinko oli kokonaan pilvessä, vesikasvien väri meinaa hävitä kokonaan.Yksi kuva vedenpäältä TG-4:llä.Aurinko alkoi paistaa sopivasti takaapäin. Linssiin roiskahti jostain vettä pari piskoa.Hienoa, että näinkin kovassa virtauksessa on vesikasveja.