Matkailu / Travelling

Luontoa ja liikuntaa Kuusamossa Osa 3: Kesälaskettelua huippupyörillä

Ajoin muutama viikko takaperin Seinäjoella koeajotapahtumassa Haibiken Sduro Full FatSix -fatbike sähköpyörällä. Koeajosta innostuneena soittelin ennen Kuusamon reissua useampaan Rukalla pyöriä vuokraavaan firmaan. Etsin fatbikeä sähkömoottorilla. Ei löytynyt mistään, joten varasin RukaStoresta kaksi Feltin NINE-e 30 500 Wh maastopyörää. Poika ja vaimo ajoivat M -koon rungolla, minä L rungolla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA — Pyörät rinteessä. Pyörien välistä aukeaa näkymä Konttaiselle.

Felt Bocschin moottorilla – Seniorien apuväline vai maastorallien kiituri?

Bocshin 250 watin sähkömoottori auttaa polkijaa alle 25 km/h nopeuksissa. Voimakkuuden voi valita neljästä tehosta. Lievintä eco-vaihdetta emme käyttäneet Rukan rinteissä. Toinen ja poikani eniten käyttämä voimakkuus oli Tour. Kolmanneksi vahvimmalla Sport-vaihteella pärjäsi lähes tilanteessa kuin tilanteessa. Tehokkain Turbo-vaihde oli jyrkissä nousuissa erinomainen. En ole itse viime aikoina juurikaan pyöräillyt, silti turbolla pystyin ajamaan Rukan ylös leikitellen asvaltilla ja pienellä spurttauksella hiekkapohjaisia reittejä pitkin.

Poluilla pyörä oli uskomaton. Ylämäissä muita pyöräilijöitä tuli vastaan selkäedellä. Saimme pojan kanssa hämmentyneitä katseita muita ohittaessamme. Totesin jo ensimmäisten kilometrien jälkeen pyörän monipuolistavan liikkumista enemmän kuin osasin odottaa. Pyörällä voi surutta kiskaista äärimmäisen raskaassa maastossa 2 tunnin lenkin ja mennä vielä loppupäiväksi Oulangan kansallispuistoon patikoimaan. Jos itse ajaisin normipyörällä pari tuntia hiihtokeskusta ylös ja alas ei sille päivälle voisi mitään muuta ohjelmaa suunnitella.

Vuokraamissamme pyörissä oli 500 Wh akut. Nämä riittävät 5-8 tunnin ajoon Rukan oloissa. Kaupasta ostettaessa pelkästä akusta joutuu pulittamaan yli 1000 euroa. Vuokraus sopi meille hyvin. Pyörät odottivat täysin valmiina käyttöön Ruka Storessa ja palvelu oli todella ystävällinen.

Rukalla loistavat puitteet sähkömaastopyöräilyyn

Rukan maastoissa oli mahtava pyöräillä. Tunturista pääsee alas useita reittejä. Extremepyöräilijöille Ruka Freeriders on rakentanut alamäkiajoreitin. Osalla reiteistä pintakerros on suurikokoista kiveä. Tämä röykkyyttää pyörää melkoisesti. Esimerkiksi yläasemalta kylälle loivaa reittiä laskiessa alkuosa on melkoista kivikkoa. Kannattaa laskea ensimmäinen lasku hitaammin ettei tule yllätyksiä.

Oli mahtavaa nähdä miten hienosti Rukan maastot sopivat kesäkäyttöön. Ajelimme kesäkelkkarataa ja maastopyörillä. Tällä kertaa meidän perheessä voiton vei ehdottomasti pyöräily. Maisemat vaihtuvat nopeammin kuin suksilla talvella, eikä sähkömoottorin tuuppaamina nousutkaan tuntuneet missään.

Feltin NINE-e 30 500 Wh pyörät.

Vauhtia rinteillä.

Feltin NINE-e 30 500 Wh pyörät.

Lue myös juttusarjan aiemmat osat:

Luontoa ja liikuntaa Kuusamossa Osa 2: Suomen ainoa maljaputous Putaanköngäs

Luontoa ja liikuntaa Kuusamossa Osa 1: Pieni Karhunkierros

Luontoa ja liikuntaa Kuusamossa Osa 2: Suomen ainoa maljaputous Putaanköngäs

Luontoa ja liikuntaa Kuusamossa -juttusarjassa vieraillaan hienoissa luontokuvauskohteissa sekä reippaillaan Rukalla. Menossa ovat mukana itseni lisäksi vaimo, poika ja koira sekä ”Martti Luther”. Sarjan ensimmäisen osan Luontoa ja liikuntaa Kuusamossa Osa 1: Pieni Karhunkierros, löydät tästä linkistä.

Putaanköngäs on Suomen ainoa maljaputous. Maljaputouksiksi nimetään vesiputouksia, joissa vesi tippuu maljan muotoiseen altaaseen. Maailmalla tunnettuja maljaputouksia ovat esimerkiksi Hjálparfoss Islannissa, Punch Bowl Falls Oregonissa ja Kauai -vesiputous Hawajilla.

Putaankönkäälle umpimetsää myöten äänen perusteella

Putaankönkäälle ei ole tehty merkittyjä reittejä. Päätimme kävellä putoukselle autolta Nurmisaarenniemen metsätien kääntöpaikalta. Sieltä laskee kanoottiränni alas Oulankajoelle. Ennen jokirantaa lähdimme kulkemaan oikealle kaartavaa polkua. Polkua pitkin voi kulkea alkumatkan kohti putousta. Putaankönkäälle kannattaa patikoida mahdollisimman pitkään samoja korkeuskäyriä pitkin jokilaakson törmän päällä. Alempana maasto on kosteaa ja pusikkoista. Ylempiä käyriä myötäillen välttyy myös monelta nousulta ja laskulta.

Lompsimme eteenpäin pitkin kaunista kangasmetsää. Osassa metsää näkyivät vielä vanhan metsäpalon jäljet. Mustia kantoja törötti siellä täällä. Ehkä jopa yli puolen kilometrin päästä Putaankönkäästä havahduimme kosken etäiseen pauhuun. Päätimme suunnistaa loppumatkan äänen perusteella. Ensin ääni erottui hädin tuskin kuulostaen kaukaiselta taustakohinalta. Muutaman sadan metrin päässä putouksesta ääni voimistui jatkuvaksi pohinaksi, minkä alkuperästä ei ollut enää epäilystä. Olimme lähellä Suomen ainoaa maljaputousta. Kurkimme puiden väleistä joko köngäs näkyy. Poika saapui ensimmäisenä joen rantaan. Putousta ei vielä näkynyt. Ääni sen sijaan muistutti raivoisaa jylinää. Poikani kiihdytti tahtia ja paineli ääneen suuntaan puolijuoksua. Parin minuutin päästä saavuimme vaimon ja koiran kanssa poikamme seuraksi Putaankönkään kupeeseen.

Haukoin henkeäni. Jos vesiputouksille järjestettäisiin Miss Suomi -kilpailut, saattaisi ennakkosuosikki hyvinkin olla silmieni edessä pauhaava Putaanköngäs. Vesi virtaa kallioon kovertamaansa uraa pitkin maljaan, välillä häviten näkyvistä lähes kokonaan. Putouksen alaosassa vesi suorastaa syöksyy eteenpäin. Pohdimme poikani kanssa millaista olisi hellepäivänä mennä uimaan putouksen alle? Osa maailman maljaputouksista on suosittuja uimapaikkoja.

Pesä paraatipaikalla

Pystysuoran putouksen vasemmalla puolella komeili pyöreän, lähes maljan muotoinen linnunpesä. Pienen odottelun jälkeen huomasin koskikaran menevän pesään. Olikohan lintu ottanut mallia pesän rakentamiseen putouksen muodosta?

Putousta ja koskikaraa ihaillessa oli mahtavaa syödä eväät, jotka muistimme tällä kertaa ottaa mukaan. Paluumatkalla lähdimme kulkemaan Putaanojaa Oulankajoelle päin. Totesimme myöhemmin ratkaisun varsin raskaaksi. Purkuputaalta Oulankajoen rannasta itäänpäin autolle palaaminen oli todella kuluttavaa menomatkaan verrattuna. Jatkuvat nousut ja laskut vetivät reidet maitohapoille.

Putaanköngäs on ainutlaatuinen keidas keskellä erämaata. Vesiputousten ystävien kannattaa ehdottomasti Oulangassa käydessään poiketa Putaankönkäällä. Turha mennä ”kalaan” Hawajille asti, kun kotimaisista korpimetsistäkin löytyy kaunis maljaputous!

Olympuksen TG-4 kameralla ja kalansilmälisäkkeellä sai pienessä tilassa koko putouksen sopimaan hyvin kuvaan.

On se hieno!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Koskikarat putouksen yllä.

Anekauppaa ankarasti aikoinaan vastustanut Martti Luther Putaankönkäällä.

Seuraa Kuvakulmilla -blogia tällä viikolla! Lisää reissupäivityksiä luvassa! Lisää putouskuvia ja vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin löydät täältä.

Luontoa ja liikuntaa Kuusamossa Osa 1: Pieni Karhunkierros

Juhannusviikko ja kesäloma alkoi retkivarusteiden pakkaamisella. Lomamatka käynnistyi tiistaiaamuna kotipihasta määränpäänä Ruka, Kuusamo. Matkalla poikkesimme Kalajoen hiekkasärkille jaloittelemaan ja nuuhkimaan meri-ilmaa. Oulun torilla oli toinen pysähdys, jossa nautiskelin kala-annoksesta sillä välin kun vaimo tutustui aittamyymälöiden käsityötarjontaan. Perillä Rukalla majoituimme huokeasti Rukakylän kupeeseen Aurinkorinteelle. Huoneistolta on vain muutaman minuutin kävely Rukakylän keskusaukiolle. Asunnon parvekkeelta aukeni koivujen kehystämä juhannusmaisema Talvijärvelle.

Hyvien yöunien jälkeen heräsimme ensimmäiseen päivään Kuusamossa. Ulkona satoi vuoroin lunta, vuoroin vettä. Päätimme epävakaisesta säästä huolimatta suunnata Pienelle karhunkierrokselle, koska seuraavan viiden vuorokauden sääennuste näytti tasaisen harmaalta. Ajoimme autolla Juuman kylään ja lähdimme patikoimaan.

Pidimme Myllykosken Myllyllä hetken aikaa räntäsadetta ja pohdimme Pienen karhunkierroksen lenkin kulkusuuntaa. Päädyimme kiertämään lenkkiosuuden myötäpäivään ja sovimme taukopaikaksi Harrisuvannon laavun. Sateisena päivänä matkaa sai tehdä rauhassa. Vain muutama patikoija tuli vastaan ja Pyöreälammella oli perhe evästauolla.

Ennen taukoa meitä sykähdytti eniten Kallioportti. Emme olleet kuulleetkaan Kallioportista ennen reissua. Myötäpäivään Pientä karhunkierrosta talsiessa Kallioportille saavutaan suolta. Yhtäkkiä suo päättyy ja edessä on pienehkö kalliosola. Nousimme solan reunalle, mistä aukeni jylhä näkymä alas vapaana virtaavan Kitkajoen suunnassa olevaan laaksoon. Näköala oli vielä huikeampi kivuttuamme Kallioportin päälle. Huipulta voi nähdä kauniin vihreän autiuden. Metsämaisema aaltoilee maan muotoja myötäillen Kitkajoen laaksoa pitkin.

Harrisuvannolla ilman eväitä pyörteiden perässä

Reitin lähtöpisteestä on Harrisuvannolle matkaa noin 6 kilometriä. Kosteassa kelissä ja ylös-alas kumpuilevassa maastossa kulkeminen alkoi väsyttää aakeaan lakiaan tottuneen seurueen jalkoja. Tauko alkoi tuntua hyvältä ajatukselta jo ennen laavua. Ihailimme Harrisuvantoa lähestyttäessä kristallin kirkasta vettä suvantoon laskevassa purossa.

Perille päästyämme avasin repun ja totesin unohtaneeni tekemäni eväsleivät jääkaappiin (onneksi makkarapaketti oli mukana). Vaikka skandaalin ainekset olivat koossa, selvisimme hyvin. Lapsiperheitä haluan kuitenkin muistuttaa eväiden tärkeydessä. Kaikilla on mukavaa kun syötävää on riittävästi. Maasto on sen verran raskaskulkuista ja kaloreita kuluu, että riittävät tauot hyvällä tarjoilulla takaavat matkan onnistumisen.

Harrisuvannon pohjoislaidan kalliolta aukeaa lähes esteetön näkymä suvannolle. Kahvin voimilla kipusin kalliolle ja totesin suvannossa olevan useita erisuuntaisia pyörteitä. Onpa kuvauksellinen paikka! Sää oli edelleen sateinen, räntä oli kyllä vaihtunut vedeksi. Onnistuin saamaan muutaman kohtuullisen otoksen pitkällä valotusajalla ilman pisaroita linssissä. Tämä on ehdottomasti yksi näköala, minkä takia luontokuvausta harrastavan kannattaa Kuusamon metsiä samoilla.

Jyrävää odotellessa

Harrisuvannolta lähtiessä Kitkajoki ylitetään riippusiltaa pitkin. Joen ylityksen jälkeen lähdimme reitin mukana ylävirtaan Kitkajoen kanjonin päällä. Vaikka nälkä hieman kurni suolissa, pääsimme tilanteeseen nähden suotuisasti Jyrävälle. Olin poikani kanssa käynyt Jyrävällä viime talvena. Tuolloin putousta komistivat jääaivot. Toissa talvena kävin putouksella yksinäni. Vaimo oli nyt paikalla ensimmäistä kertaa.

Jokaisen suomalaisen tulisi käydä kerran elämässään hiljentymässä Jyrävän alajuoksulla. Vaikka tulvahuippu oli mennyt jo useampi viikko sitten, vettä oli putouksessa paljon. Olen käynyt kuvaamassa blogiin yli 20 vesiputouksella. Jyrävä on ehdottomasti voimakkain. Putous on suppilon muotoinen, yläosassa vesi tippuu arviolta noin 20 metrin levyisen ensimmäisen portaan yli. Heti perää seuraa uusi pudotus, mihin ympäröivä kallio pakottaa veden vain noin viisi metriä leveän rännin läpi. Ehkä lähimpänä Jyrävää näkemistäni putouksista on Kyröskoski. Hämeenkyrön suuruus virtaa vapaana valitettavasti vain muutaman kerran vuodessa.

Tankkasimme lisää kahvia ja jatkoimme matkaa. Verensokerit saatiin nousuun vasta Rukan Kotipizzassa käynnin jälkeen. Oli erinomainen ja nopea palvelu sekä hyvät pizzat. Lämmitimme Aurinkorinteellä saunan ja totesimme päivän olleen eväiden puutteesta huolimatta erinomainen. Pieni karhunkierros täytti odotukset. Kylmästä ja sateisesta säästä johtuen saimme kulkea reittiä rauhassa, emmekä nähneet koko matkalla yhtään hyttystä.

Jyrävä nuotiopaikalta kuvattuna.

Uskonpuhdistuksen 500 vuotisjuhlavuoden kunniaksi saimme mukaamme Martti Lutherin. Aikanaan kansan omalle kielelle Raamatun kääntänyt Luther Myllykoskella.

Kukkiva lakka Pienellä Karhunkierroksella.

Jyrävä 4 sekunnin valotusajalla.

Harrisuvannon maisemia.

Seuraa Kuvakulmilla -blogia tällä viikolla! Lisää reissupäivityksiä luvassa!

Maaningan Korkeakoski on nimensä veroinen

Suomen korkeimmaksi vesiputoukseksi mainittu Korkeakoski on nimensä mukaisesti erittäin korkea. Enimmillään kosken korkeuden on väitetty olevan 46 metriä. Suomenvesiputoukset.fi -sivuston mukaan koski 36 metriä korkea, mikä on varmasti lähellä totuutta.

Korkeakoski sijaitsee Maaningalla Korkeakoskentien varresta löytyvän parkkipaikan vieressä. Parkkipaikalta metsään astellessa voi jo kuulla kosken pauhun. Ensin vastaan tulee havumetsän läpi pujotteleva Löytynpuro. Kun kääntää katseensa alajuoksulle voi jo nähdä kiihtyvän virran. Putoukseksi Löytynpuro muuttuu syöksyessään tasaiseen metsämaahan aikoinaan revenneeseen kanjoniin.

Helposti ihailtava putous

Korkeakoskea korkeampia putouksia on Suomessa kolme. Kitsiputous Enontekiöllä, Auttinojan putous Posiolla ja Kevolinkka Utsjoella – Kaikki erämaaputouksia tiettömien taipaleiden päässä. Korkeakoskelle pääsee nopeasti ja se sopii hyvin esimerkiksi lapsiperheiden päiväretkikohteeksi.

Putousta pääsee ihailemaan ylhäältä päin koskenniskalle rakennetulta näköalatasanteelta. Putouksen korkeus hahmottuu yläjuoksulta hyvin. Kun kävelee yläjuoksulla kohti koskenniskaa sitä katsellen, tuntuu kuin Löytynpuro olisi leikattu poikki, leikkauskohdan jälkeen on vaan tyhjää. Koskenniskalla odottaa henkeä salpaava näky, vitsi miten korkea putous!

Rinnettä alas johtavia portaita pitkin voi muutamassa minuutissa kipaista putouksen alajuoksulle. Alhaalta katsottuna Korkeakoski on kuin pino pienempiä putouksia. Jos Korkeakoski pilkottaisiin paloihin, siitä saisi kolme tai neljä erillistä vesiputousta.

Kosken yläjuoksulla virran keskelle jäänyt myllynkivi.

Koskenniska näkyy edessä. Koski on kuin poikkileikattu sen kohdalta.

Putous sivulta kuvattuna.

Korkeakoski kanjonin pohjalta kuvattuna.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Putoukseen juuttunut lankku.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Korkeakosken kanjoniin laskeva ”salapuro”.

Korkeakosken lisäksi kanjonista voi ainakin tulva-aikoina bongailla pienempiä putouksia. Kanjonin kiertävän polun varrelta löysin yhden ”salapuron”. Vesi virtasi välillä maan alla, aika-ajoin taas nousi kulkemaan näkyvää uomaa pitkin. Kuvakarusellissa on pari kuvaa ”salapurosta”. Tsekkaa myös video Korkeakoskelta.

Kuvakulmilla -blogista löydät myös yli 20 muuta putousta ja vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin, toivottavasti viihdyt blogissa!

Maailman kaunein kahvila -New york cafe

Mika Waltarin suosikkikahvila Budapestissä oli New York cafe. Waltarin kerrotaan sanoneen, että Wienissä mennään kahviloihin viettämään aikaa, mutta Budapestissä tullaan kahviloihin asumaan. Waltari ”asui” maailman kauneimmaksi valitussa kahvilassa kirjoittaen ja seurustellen aikalaiskirjailijoiden ja -taiteilijoiden kanssa. Olisi mahtavaa tietää miksi vastavalmistunut, reilu 20-vuotias Waltari koki juuri New York cafen niin inspiroivaksi paikaksi?

New York cafe sijaitsee Boscolo -hotellin alakerrassa. Kahvilan koristelu on vähintäänkin riittävän pramea. Kultakoristeiden määrällä sisustaisi kymmenen suomalaista kirkkoa. Sisustus ja koristelu ovat kuin ilotulitus näköaistille.

Palvelu on hyvin ystävällistä ja muodollista, mikä sopii hyvin loisteliaan kahvilan tyyliin. New York kahvilassa kannattaa käydä aistimassa yläluokkaisen taiteellista tunnelmaa, ehkä juuri tämä tunne inspiroi Waltaria?

Tilasimme vaimon kanssa New York choice for 2 persons -annoksen. Tämä sisälsi New Yorkin kakkuvalikoiman sekä unkarilaisen kakkuvalikoiman, yhteensä kuusi kakkupalaa ja juomat.

Annoksen leivokset olivat hyviä, mutta eivät tajuntaa räjäyttäviä. Hinta 43 euroa. New Yorkkiin kannattaa suomen hintatasosta huolimatta mennä. Simppeliin skandinaaviseen tyyliin tottuneelle New York cafe on superfiiniä hohtoa arkeen.

Kahvila on monitasoinen. Parvia ja syvennyksiä riittää.

Esillepano hiveli silmää.

En tiedä mikä tämän keskellä kahvilaa komeilleen kaaren tarina oli?

Parvelta saattaisi heiluttaa prinsessa? Ilmeisesti ei ollut kotona tällä kertaa.

Katon koristelu tarjoaa ihmeteltävää useamman kahvikupin ajaksi.

Kierrepylväät olivat mielenkiintoinen yksityiskohta.

Lue lisää Budapestistä ja tsekkaa mielenkiintoiset kuvat:

Kun mikään ei riitä -Budapestissä loputtomasti kauniita rakennuksia

Taianomainen linnake – Linnavuoren Bastioni

Minä olen tie, totuus ja elämä -Valokuvausta Pyhän Tapanin Kirkolla

Supertarkka aikakone ja tasapainottava tärinänhävittäjä -Ensituntumia Olympus OM-D E-M1 Mark II:sta

Minä olen tie, totuus ja elämä -Valokuvausta Pyhän Tapanin Kirkolla

Roomalaiskatolinen St Stephen’s Basilica -kirkko on valtava. 8500 ihmistä sopii nauttimaan konserteista tai kirkon uskomattoman hienoista koristeista. Kuvasin 96 metriä korkeaa kirkkoa joka päivä Budapestin matkallamme.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kirkko on näkemisen arvoinen ulkoa ja sisältä. Sisälle pääsee vapaaehtoisella pääsymaksulla. Kirkon tornin näköalatasanteelle nousemiseen tarvittava lippu maksaa 600 forinttia (2 euroa).

Kirkkoa on helppoa kuvata ulkopuolelta erityisesti Tonavan puolelta, eli idästä. Länsipuolella kirkkoa kulkee vilkasliikenteinen Bajscy-Zsilinszky katu. Kadun ylikin pystyy kuvaamaan, mutta kuviin osuu helposti busseja ja muita autoja. Tonavan puolelta kirkkoa voi kuvata lähes koko matkalta Tonavalle asti Zrinyi –kadulta. Mikäli kuviin ei halua ihmisiä on Zrinyillä oltava aikaisin aamulla. Zrinyin puolelta kirkon pääoven yläpuolelle on kirjailtu hyvin korkealla fontilla: Ego Sum via veritas et vita – Minä olen tie, totuus ja elämä.

Ulkopuolelta kannattaa kuvata pidemmällä putkella kirkon kauniita yksityiskohtia tai laajakulmalla massiivisia mittasuhteita. Sisätiloissa pärjäsin loistavasti itse 12-40 mm zoomilla, joka kohtuullisen valovoimaisena f2.8 riitti hämärässä kirkossa hyvin.

Sisällä pystyy kuvaamaan hyvin, kunhan linssi on riittävän valovoimainen.

Alttari.

Katon kaaret olivat todella kauniit.

Aamulla aikaisin herännyt palkitaan. Näkymä jättimäiselle kirkolle on rauhoittava.

Lue myös muut jutut Budapestistä:

Kun mikään ei riitä -Budapestissä loputtomasti kauniita rakennuksia

Supertarkka aikakone ja tasapainottava tärinänhävittäjä -Ensituntumia Olympus OM-D E-M1 Mark II:sta

Maailman kaunein kahvila -New york cafe

Taianomainen linnake – Linnavuoren Bastioni

Taianomainen linnake – Linnavuoren Bastioni

Kalastajanlinnake on vanhankaupungin muurin päälle tehty puolustusrakennelma Budan Linnavuorella. Linnake rakennettiin 1895-1902. Linnaketta on sanottu kauniimmaksi ja vanhemmaksi versioksi Disney elokuvien logosta. Linnakkeen tornit toivat mieleen myös Tallinnan puolustuslinnakkeen tornit.

Linnakkeeseen ei peritty viime viikolla pääsymaksua. Kesäkaudella sisäänpääsy on maksullinen. Linnakkeen alue kuuluu UNESCON maailmanperintökohteiden listalle.

Saavuimme vaimoni kanssa linnakkeelle auringon jo laskettua. Paikalla oli vain muutamia muita näköalan katselijoita. Kirkas taivas ja sininen hetki laskeutui voimakkaan värisenä Bastionin päälle. Tunnelma oli taianomainen, ehdottomasti parhaita hetkiä reissulla.

Linnakkeella on paljon mielenkiintoista valokuvattavaa. Lisäksi linnakkeesta aukeaa paras mahdollinen näkökulma kaupungin ylle.

Linnake.

Matiaksen kirkko pienoismalleineen.

Linnakkeesta aukeaa todella kaunis näköala Tonavan yli.

Parlamenttitalo iltavalaistuksessa linnakkeelta kuvattuna.

Lisää kuvia linnakkeesta jutussa:

Supertarkka aikakone ja tasapainottava tärinänhävittäjä -Ensituntumia Olympus OM-D E-M1 Mark II:sta

Lue lisää Budapestistä:

Kun mikään ei riitä -Budapestissä loputtomasti kauniita rakennuksia

Minä olen tie, totuus ja elämä -Valokuvausta Pyhän Tapanin Kirkolla

Maailman kaunein kahvila -New york cafe

Kun mikään ei riitä -Budapestissä loputtomasti kauniita rakennuksia

Otimme vaimoni kanssa katkon arjesta viime viikon lopulla. Tampereelta pääsee taas lentämään suoraan Budapestiin. Halpalennoiksi aikataulut olivat hyvät. Lento lähti Tampereelta keskiviikkona kello 10.30 ja takaisin Tampereella olimme sunnuntaina kello 21.00.

Kumpikaan meistä ei ollut aiemmin käynyt Budapestissä. Suunnitelmamme oli sopivan rennolla otteella käydä päänähtävyyksissä ja Alex Webbin Suffering of Light -näyttelyssä Budapestin valokuvafestareilla.

Loistelias Hotel Moments Budapest

Majoituimme Hotel Momentsissa. Moments sijaitsee paraatipaikalla Budapestin keskustassa. Huoneemme ikkunasta avautui näkymä maailmanperintökohteeksi valitulle Andrássy útille päin. Andrássy út on vuonna 1876 rakennettu 2,5 kilometriä pitkä bulevardi. Vaikka kadulla on aina liikennettä äänieristetyt lasit pitivät melun ulkopuolella.

Andrássy út –bulevardin alla kulkee manner-euroopan ensimmäinen metro. 1800-luvun lopulla metro on saatu kaivettua pinnan alle, mutta kuten kuvasta näkyy, yhtään liian syvälle ei metroa upotettu.

Hotel Moments Budapest 17.jpg

Momentsissa kaikki on tyylikästä. Hotellin sisäänkäynnistä huoneisiin asti viimeinenkin yksityiskohta on harkittu loppuun asti. Aamiainen on yltäkylläinen ja kauniisti esillelaitettu. Aamisella oli saatavilla jopa kuohuviiniä. Aulapalvelu on jatkuvasti saatavilla ja viihtyisästä oleskelutilasta saa aina kahvia sekä pieniä snacksejä.

Hotelli on todella siisti ja siivoukset toimivat erinomaisesti. Henkilökunta pyrki varmistamaan, että asiakkailla on kaikki hyvin.

Moments sijaitsee upeiden matkailuhetkien keskipisteessä

Budapestin matkaoppaan TOP10 -Nähtävyydestä Operatalo ja Roomalaiskatolinen kirkko St Stephen’s Basilica sijaitsivat aivan Moments hotellin nurkilla. Kuusi kohdetta kävelymatkan päässä hotellilta ja jäljelle jäävät kaksikin olivat nopeasti saavutettavissa julkisen liikenteen kulkupeleillä.

Hyviä kahviloita on lukuisia muutaman minuutin kävelymatkan päässä. Viereisessä korttelin kohdalla Andrássy útin varrelta saa kürtöskalács -savupiippukakkuja. Aivan järkyttävän hyviä! Kakku tilataan halutun makuisena, myyjä paistaa taikinasta onton rullan. Tämä savupiippua muistuttava töttörö kuorrutetaan esimerkiksi kanelilla. Uunituore leivonnainen vaihtaa omistajaa alle eurolla.

Momentsin lähettyvillä Andrássy útilla kannattaa poiketa myös ketjuravintola Costa Coffeessa ja perinteikkäässä Muvész Kaféházissa.

Sunnuntaina ennen kotimatkaa Momentstin ohi juoksi lähes 30 000 ihmistä Budapestin jättimäisellä puolimaratonilla. Juoksijat täyttivät leveän ja pitkän kadun kauttaaltaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Momentsista jäi mieleen ikimuistoisia hetkiä. Oli kyllä mahtava hotelli!

Hotel Momentsin huoneisiin kuljetaan keskusaukiota ymräröiviltä ”parvilta”.

Andrássy út -bulevardin alla metroasemat ovat todella kauniita.

Momentsin aula.

Andrássy út -Bulevardin kuva Momentsin ravintolassa.

Aamupalaa voi nauttia kaupungin sydämessä. Hotellin aamupalapöydästä on suora näkymä Andrássy útille.

Momentsin aula.

Momentsissa ikimuistoisia hetkiä riitti. En ole ikinä nähnyt yhtä paljoa juoksijoita, kuin hotellin ohi sunnuntaina painelleet lähes 30 000 puolimaratonille osallistunutta.

Moments juoksijoiden taustalla

Hotellin viereisen Costa Coffeen terassilla.

Lue myös muut jutut Budapestistä:

Minä olen tie, totuus ja elämä -Valokuvausta Pyhän Tapanin Kirkolla

Supertarkka aikakone ja tasapainottava tärinänhävittäjä -Ensituntumia Olympus OM-D E-M1 Mark II:sta

Maailman kaunein kahvila -New york cafe

Taianomainen linnake – Linnavuoren Bastioni

Pienet lapset suurilla koskilla

Poikkesimme alkuviikolla lasten kanssa Oulangan kansallispuistossa. Valitsimme kansallispuistopäiväksi sääennusteen perusteella Kuusamon lomareissumme leudoimman päivän. Lunta oli vähän ja reittien tasaiset osuudet hyvässä kunnossa. Jäiset portaat ja sillat olivat nastakengillä kohtuullisen helposti kuljettavissa.

oulanka-14-2-2017-9 — Myllykosken alajuoksulla Kitkajoen ylittävä riippusilta.

Reitti kannattaa valita lapsen iän mukaan

4-vuotias tyttäremme nauroi pulkassa lähes koko ajan Oulanka BaseCampilta Myllykoskelle. Myllykoskella hän kieltäytyi ensin tulemasta riippusillalle, kunnes sain maaniteltua hänet syliin ja Kitkajoen yli. Parin tunnin päästä palattuamme takaisin sillan kohdalle, hän halusi kävellä itse yli äitinsä käsipuolessa. Harvoin olen nähnyt hänen kasvojaan yhtä voitonriemuisina kuin onnistuneen joen ylityksen jälkeen.

oulanka-14-2-2017-7 — Myllykoski riippusillalta kuvattuna.

11-vuotiaan urheilijapojan kanssa talvisessa Oulangassa kulkeminen ei aiheuta haasteita, jos vaan oma kunto kestää. 4-vuotiaan kanssa runsaat korkeuserot pakottavat tutkimaan luontoa lyhyemmällä matkalla. Kuljimme Aallokkokoskelle yhdessä, mistä jatkoin pojan kanssa eteenpäin Jyrävälle. Vaimo jäi nuoremman lapsen kanssa ”kulkemaan hitaammin” eli ratsastamaan kaatuneilla puunrungoilla ja valokuvaamaan naavaa.

oulanka-14-2-2017 — Poutainen ja riittävän lämmin sää helpottaa huomattavasti kansallispuistovierailuita päiväkoti-ikäisten lasten kanssa.

Matkaopassarja Lonely Planet nosti viime vuonna Oulangan Euroopan luontokohteiden TOP9-listalle. Aiemmin Brittilehti Guardian valitsi Oulangan 10 parhaan Eurooppalaisen kansallispuiston joukkoon ja Daily Mail 11 suostuimman joukkoon.

Oulangan palkittua kauneutta voi ihailla lastenkin kanssa. Talvella vaatetus ja eväät kannattaa suunnitella huolella, eikä matkaa kannata ainakaan 4-vuotiaan kanssa suunnitella liian pitkäksi. Edellistalvena kävimme lasten kanssa Kiutakönkäällä, tuolloin pakkanen oli turhan kova varsinkin pulkassa istuvalle pienemmälle lapselle. Nyt päivä oli lapsille mieluisa ja jäi positiivisena mieleen.

Myllykosken riippusilta Myllyn terassilta kuvattuna. — Koski myllyn portailta kuvattuna. Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen hydrologisen toimiston vuonna 1911 julkaisemassa Suomen tärkeimpien koskien luettelossa mainitaan peräti 110 Myllykoskea, Myllypaikkaa tai koskea jonka nimestä mylly muodostaa osan.

Omaan muistiini porautui erityisesti jälleen yksi vesiputouskeikka poikani kanssa ja tytär katselemassa koskikaraa Myllykoskella. Pieni ihminen ja suuri koski toivat yhdessä tunteet vahvasti pintaan. Kitkajoen koskien äärellä kunnioitus luonnon voimaa kohtaan kasvaa, vaikka olisi liikkeellä yksin. Nyt oman tyttären ihaillessa hyisestä virrasta ruokaa sukeltavaa lintua olin enemmän kuin tyytyväinen.

ruka2017-low-res-37

oulanka-14-2-2017-6

oulanka-14-2-2017-5

Pohjanmaan poika ihmeissään Aallokkokosken rannalla

Aallokkokoski on poikkeuksellisen pitkä yhtämittainen koski. Oulangan kansallispuistossa Kitkajoessa aaltoileva koski putoaa alle kilometrin pituudellaan 10-15 metriä. Harvinaisesta pituudestaan huolimatta koski jää helposti Karhunkierroksen koskipaljoudessa muiden jalkoihin. Osittain syvällä kanjonissa kulkevana Aallokkokoski ei tule yhtä lähelle retkeilijää kuin esimerkiksi Myllykoski.

aallokkokoski-tero-hintsa-2-2017-3 — Tämä ja alla oleva kuva on otettu samalta paikalta ylä- ja alajuoksun suuntaan.

aallokkokoski-tero-hintsa-2-2017-4

Kansainvälisen melojien koskiluokituksen mukaan Aallokkokoski on IV-luokan koski. Hyvin vaikean melojille koskesta tekee ainakin runsas kivien määrä. Pohjanmaalla asuvalle vapaana tyrskyvä Aallokkokoski on ihme. Lakeuksien suurimmat kosket ovat voimalakäytössä ja monia jokia säädellään voimakkaasti tulvien välttämiseksi.

Aallokkokoskelle pääsee kätevästi esimerkiksi Oulanka Basecampista tai pientä Karhunkierrosta pitkin Juumasta.

Jatkuvasti koskea mielen täydeltä

Kävin ensimmäisen kerran Aallokkokoskella valokuvaamassa reilu vuosi sitten. Kävelin kosken länsireunaa Myllykoskelta kohti Jyrävää. Fanaattisena virtaavan veden ystävänä pohdin jo yliannostuksen mahdollisuutta, voiko näin kaunis koski jatkua loputtomiin?

Tämän viikon alussa kuvasin Aallokkokosken itärannalla kirkkaalla talvisäällä. Itäpuolelta koskea pääsee lähemmäs kuin länsirannalta, missä Karhunkierros kulkee korkealla jyrkän kanjonin päällä. Länsirannalta Aallokkokoskea voi ihailla lintuperspektiivistä vihreiden havumetsien keskellä. Itäpuolen polulta voit jopa poiketa lähes suoraan rantaan kosken pauhun keskelle kosken alkuosassa. Läheltä koskea löytyy paljon hienoja yksityiskohtia kuvattavaksi, kuten katajia ja naavaa.

aallokkokoski-tero-hintsa-2-2017-1

aallokkokoski-tero-hintsa-2-2017-5

Kaiken kaikkiaan Aallokkokoski on tyrmäävän hieno paikka. Kosken pituus, suuri korkeusero ja erityisesti poikkeavan kaunis ympäristö tekevät Aallokkokoskesta paikan, jonka rannalla istuessa aika pysähtyy. Istuin kuvausreissulla kahvikuppi kädessä lumisella joenpenkalla virtaavaa vettä katsellen. Aallokko täytti mieleni, muuta ei tarvita.

aallokkokoski-tero-hintsa-2-2017-2 — Aallokkokoski Riipisen matkamuistomyymälän hienossa pienoismallissa.