Elokuun alku Helvetinjärven kansallispuistossa / The beginning of August in Helvetinjärvi National Park

Pääsin elokuun alkupäivinä ensimmäistä kertaa elämässäni melomaan Helvetinjärven kansallispuiston vesillä Ruovedellä. Jylhien rotkojärvien jyrkät kalliorinteet näyttävät melojan näkökulmasta todella juhlallisilta.

Kallioita on helppo kuvata kanootista, koska risut eivät peitä näköalaa. Luoma järvellä kuvasin vihreää vesikasvia, joka näytti vihreiden hattivattien armeijalta. Laitoin ilmestyksestä kuvan Luontokuvaus Facebook –ryhmään. Yksi ryhmän jäsenistä tiesi kyseessä olevan järvisieni, eikä kasvi.

Tsekkaa myös Kuvakulmilla -blogin muita kohteita kartalla, linkistä kartta.

Kanoottinäkökulma Koverojärven kallioihin.
Tästä olisi hyvä laskea talvella pulkalla jäälle.
Koivut kasvavat sitkeästi kivisellä seinällä.
Rullisaari Koverojärvellä.
Panorama Koverojärveltä.
Panorama Koverojärveltä.
Suomessa on vain 10 keskisyvyydeltään yli 15 metriä syvää järveä. Koverojärvi on niistä yksi 15,9 metrin keskisyvyydellään.
Katse kallioille!
Järvisieni Luoma järven Luomanlahden nuotiopaikan kohdalla.
Järvisienen merkilliset lonkerot.
Kolukorvesta alkunsa saava oja laskee jyrkästi kivien yli ja mutkitellen Luoma järven lounasnurkassa.

Höyhen peilityynellä järvellä / The feather on the calm lake Kyrkösjärvi

Viime päivinä aamut ovat olleet tuulettomia. Toissa päivänä helteinen aamuaurinko paistoi mahtavasti, tuollaisia aamuja ei ole usein satu kohdalle. Koiran kanssa aamulenkillä huomasin Kyrkösjärven pinnalla valkoisia höyneniä. Mahtoivatko olla peräisin lokkien yöllisestä tappelusta. Hienotkin haituvat olivat pysyneet kuivina ja pinnalla peilityynellä järvellä. Kuvissa vesi höyhenten alla näyttää lähes jäältä.

Hieno kontrasti valkoisen haituvan ja tumman veden välillä.
Kuva sopisi unilääke- tai tyynymainokseen?
Uuden laiturin ympärillä kellui myös höyheniä.
Oisivatko nämä lokit kelluvien höyhenten takana?

 

Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuiston upeissa maisemissa

Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuisto Kauhajoella on kävijämäärältään Suomen pienin. Poikkesin eilen Kauhaneva-Pohjankankaalla. Puistossa oli tosi hiljaista, vaikka olin liikkeellä vilkkaimpaan kesäloma-aikaan. Pitkospuureitin varrella olevaan ”vieraskirjaan” oli aikaisemmin eilisen aikana kertynyt vain neljä nimeä.

Pieni kävijämäärä on luontokuvaukselle erinomainen asia. Saa kuvata rauhassa. Erinomaisen haastava, mutta kaunis kuvattava on Rahkahopeatäplä. Oranssi perhonen on varsinainen soiden valopilkku. Rahkahopeatäplän toukat syövät ainoastaan lakkoja, ne eivät olleet vielä aivan kypsiä.

Kauhaneva-Pohjankankaalta illaksi kotiin

Finnairin tv-mainosten slogan Illaksi kotiin iskeytyi vahvasti mieleen paistaessani makkaroita Salomaan nuotiopaikalla. Makkaroita käännellessä huomasin paistoritilässä lukevan Finnair. En tiedä miten on Kauhajoelle tippunut, mutta hyvin makkarat paistuivat.

Katso myös aiemmat Kauhajoen luontokuvat Kuvakulmilta tänä vuonna Katikankanjonista, Lauhanvuoresta ja vähän hyisempiä kuvia Sahakoskelta.

Voiko olla rauhaisampaa näkymää?
Kaunista suomaisemaa pyöröpolarisaatiofiltterillä. Taivaan värit toistuvat hyvin.
Rahkahopeatäplä.
Rahkahopeatäplä.
Lakat eivät olleet ihan kypsiä.
Panorama Kyrönkankaantien ja Salomaan välistä.
Finnairin tähdittämät makkarat.

Härkäahonkoskessa pauhaa kesälläkin

Haapajärven Härkäahonkoski on keskellä heinäkuuta yhtä raivokas kuin monet kosket kevättulvalla. Vettä riittää, koska koski sijaitsee Haittaperän tekojärveen laskevassa kanavassa. Kanava erkanee Kuonanjärvestä laskevasta Kuonanjoesta.

Koski on noin 400 metriä pitkä. Suurempia pudotuksia on heti alussa kosken niskalla, keskivaiheilla ja lopussa. Kaikki niistä ovat hienoja kuvauskohteita. Keskivaiheilla oleva putous on korkein, noin 2,5 metriä, se sijaitsee Haittaperäntien sillan alapuolella.

Koskea ympäröivät penkat ovat jyrkät. Pajuja ja muita puita ei ole leikattu muutamaan vuoteen. Kuvaamisen kannalta suuri lehtipuiden määrä on haaste, on pakko päästä aivan rantaan saadakseen kuviin muutakin kuin lehtiä. Kannattaa varustautua hyvillä saappailla ja tukevalla jalustalla. Sitkeällä etsimisellä jalustalle löytyy tukevia paikkoja. Kuvasin eri filttereillä ja objektiiveilla. Osan kuvista julkaisen myöhemmin kesällä Vesiputousten ja koskien valokuvaamisen perusteita käsittelevässä jutussa.

Sain Härkäahonkosken putouksen ylle kuviin jopa sateenkaaren, missä aarre?
Kosken alajuoksulla sijaitseva luiska. Tästä kuvakulmasta hahmottuu koko kosken korkeus. Taustalla sillan alla suurin putous.
Haittaperäntien sillan alla sijaitseva suurin putous.
Lehtipuustoa todella riittää Härkäahon koskella! Keskellä kuvaa kosken alajuoksun luiska.
Härkäahonkosken niska kuvan yläosasssa.
Jyrkimmän putouksen alapuolinen virtaus.
Kosken niska,
Kosken niska alajuoksulta päin kuvattuna.
Härkäahonkoski Haittaperäntien sillalta alajuoksulle kuvattuna.

Härkäahonkoski oli juhlallisesti 20 vesiputous, jolla Kuvakulmilla blogi vieraili! Katso kuvat muista putouksista täältä. Kartalla putoukset löydät täältä.

Härkäahonkoski löytää ajamalla Haapajärven keskustasta Pyhäjärventietä (tie 27), jolta käännytään tielle 7622. Tien varressa on viitta Härkäahonkoskelle Haittaperäntien risteyksessä. Haittaperäntietä ajetaan 2,1 kilometriä, minkä jälkeen saavutaan suoraan putouksen yläpuolelle. Katso kartta.

Lue lisää Härkäahonkoskesta Suomenvesiputoukset.fi -sivustolta ja kannattaa katsoa myös Pekka Helenin loistava ilmakuvavideo Härkäahonkoskesta sekä muutamasta muusta putouksesta.


Lähiojassa sateen jälkeen / The ditch after the rain

Jatkuvien sateiden jälkeen ojan ovat täynnä (kylmää) vettä. Tulevan viikonlopun koskireissua odotellessa kävin naapureiden iloksi lähiojassa kahlaamassa ja kuvaamassa vesikasveja. Hiekkapohjaisen oja vesi on kirkasta ja ojassakin veden alla kaikki näyttää varsin erilaiselta kuin pinnalla.

Lähiojan vedenalaisnäkymiä TG4:llä.
Lähiojan vedenalaisnäkymiä TG4:llä.
Lähiojan vedenalaisnäkymiä TG4:llä.
Lähiojan vedenalaisnäkymiä TG4:llä.

Satumainen Katikankanjoni Kauhajoella

Kauhajoen Hyypän Kirveskylässä sijaitsee Katikankanjonin rotkolaakso. Jyrkkärinteinen kanjoni on osa Hyypänjokilaaksoa. Kanjonialue on näyttävä retkipaikka. Kanjonin kohokohtia ovat korkeat harjanteet Kolmentuulenlakki, Sianselkä ja Ruissunharju sekä mutkikkaasti virtaava Katikanluoman purouomasto.

25 kilometrin päässä Kauhajoen keskustasta sijaitsevaan Katikankanjoniin pääsee Kiviluomantien varresta löytyvältä parkkipaikalta. Tien varressa on Katikantalon kohdalla opaste parkkipaikalle. Sieltä on noin kilometrin kävely Kolmentuulenlakille. Kanjoniin pääsee myös pyöräilyreittiä Lauhanvuoren kansallispuistosta.

Katikankanjonissa ei vielä ole tulentekomahdollisuutta. Metsähallitus on vuosien 2016-2017 rakentamassa kanjoniin laavun, tulentekopaikan, varaston ja käymälän.

Katikanluoman purouomasto

Kanjoni alue on hiekkamaata, johon vesi on ajan myötä syönyt paikoin jopa 20 metriä syvän uran. Kanjonin pohjalla vallitsee kostea mikroilmasto ja kasvupaikaltaan erityisesti kanjonin pohja on rehevää lehtoa. Kanjoninpohjalla kulkiessa on vaikea uskoa olevansa Etelä-Pohjanmaalla, toisaalla metsä muistuttaa rehevää rantaniittyä ja aivan vierestä saattaa löytyä kuiva paahteinen rinne.

Kanjonin läpi virtaa Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuiston länsiosasta luonnonlähteestä alkunsa saava Katikanluoma. Kyrönjoen vesistöalueeseen kuuluva Katikanluoma yhtyy Kauhajokeen kanjonissa sijaitseva Sianselän harjun jälkeen. Luomassa elää purotaimenia.

Pääuoman lisäksi Katikanluomaan yhtyy paljon pieniä puroja, joista osa virtaa jyrkkiä rinteitä alas. Kesäkuun puolivälin jälkeen pääosa puroista oli lähes kuivia. Kuljin pari puronvartta muutaman sata metriä kanjonista sivulle päin, vähävetiseen aikaan ne olivat pohjiltaan kosteita, mutta vesi ei virrannut niitä pitkin. Tulva-aikaan tai sateiden jälkeen sitkeä retkeilijä voi löytää niistä näyttäviä virtauksia.

Pitkäkoski Katikankanjonissa.
Pitkäkoski Katikankanjonissa.
Katikanluoma.
Pitkäkosken kesäkuohuja Katikankanjonissa.

Pitkäkoski

Yksi Katikanluoman latvahaaroista laskee kanjoniin Pitkäkoskea pitkin. Pekka Tyllilän tekemän Kyröjoen reittiselosteen mukaan Pitkäkosken putouskorkeus muutaman sadan metrin matkalla on noin 10 metriä. Pitkäkoski on erittäin hieno ja monipuolinen kuvauspaikka. Aina siirryttäessä kymmenen metriä eteenpäin löytyy uutta kuvattavaa.

Ilmeisesti vieläkin jyrkemmin vesi laskee Katikanluoman pääuoman alittaessa tien. Sain tiedon tästä paikasta vasta käyntini jälkeen, joten kuvia ei valitettavasti vielä löydy tästä blogista.

Katikankanjoni teki minuun suuren vaikutuksen. Kanjonin ympäristö on poikkeuksellinen monipuolinen kuvauskohde. Kaikkien luonnonystävien kannattaa tutustua kanjoniin viimeistään Metsähallituksen saatua taukopaikan rakennettua.


Myllypuron putous kesällä / The Myllypuro waterfall at summer

Kuvakulmilla kävi aiemman kerran loppusyksystä Myllypuron putouksella Tampereen ja Nokian rajalla Kalkussa. Eilen putouksessa oli tosi vähän vettä. Myllypuron jyrkin kohta muistutti enemmän portaittaista koskea, kuin putousta. Alue on joka tapauksessa hieno lehtomainen metsäalue, jonka puro kruunaa.

Katso aiemmat kuvat Tampereen Kalmakurjenkosken vesiputoukselta ja muut vesiputouskuvat.

Vesi puikkelehtii alas jyrkkää rinnettä kivien välistä.
Myllypuron ympäristö on hyvin vehreä ja lehtomainen.
Myllypuroa muutaman sata metriä jyrkimmästä kohdasta yläjuoksun suuntaan.
Myllypuron jyrkin kohta TG4:lla ja kalansilmälisäkkeellä.

 

Myllyn putous Karhunahtaalla / The Myllyn putous waterfall

Petäjäveden ja Multian rajalla sijaitseva Karhunahtaan rotkovajoama on syntynyt miljoonia vuosia sitten. Rotko sijoittuu pohjois-eteläsuunnassa noin 1 kilometrin matkalle. Karhunahtaan kalliojyrkänne on korkeimmalta kohdaltaan 12 metriä korkea. Karhunahas on saanut nimensä vanhasta karhunmetsästystavasta, jossa karhu ajettiin jyrkkien kallioiden väliin, missä se oli helpompi kaataa.

Karhunahtaalle on rakennettu laavu, nuotiopaikka ja puucee. Alueella luontoon voi tutustua opastetulla n. 700 metrin pituisella opastetulla ”karhunpolulla”, joka kiertää karhunahtaan kanjonin ympäri.

Rotkon pohjalla virtaa Lihajoki. 7 kilometriä pitkä Lihajoki laskee Pengerjokeen ja lopulta Päijänteeseen. Lihajoki muodostaa Karhunahtaan pohjalle suvannon, jonka syvimmässä kohdassa vettä on 8 metriä.

Pengerjoki (Petäjävesi) muuttuu yläjuoksulle mentäessä ensin Ohrajoeksi, sitten ylempänä Liha- ja Ohrajoeksi.

Lihajoki (muodostuu Möllin- ja Sahinpuroista) laskee Karhunahtaaseen rotkon pohjoispäästä. Joki tippuu rotkoon portaittaisesta putouksesta noin 3,5 metrin korkeudelta. Putouksen lähellä on edelleen 1700-luvulla rakennetun Myllyn jäänteet. Tästä syystä putousta kutsutaan nimellä Myllyn putous.

Vihreät sammaleet tekevät putouksen ympäristöstä satumaisen.
Putouksen kokonaiskorkeus on noin 3,5 metriä.
Putouksen niska ylhäältä päin kuvattuna.
Tough TG-4:lla kuvattuna vedenalainen puu Karhunahtaalla. Vesi on hyvin kirkasta.
Karhunahtaan laavu.
Karhunahtaan korkein kohoaa 12 metriä veden pinnasta.

Valokuvaaminen Karhunahtaalla

Karhunahtaalla yhdistyvät jylhät kalliot, virtaava vesi ja kauniin vihreät sammaleet. Lihajoen virtaus ei kesäkuun alussa ollut kovin suuri. Putouksessa sijaitsevien kivien sammalista huomasi, että virtausta on ollut kevättulvalla paljon enemmän. Joissain netistä löytyvissä kuvissa putous on kaksihaarainen, nyt oikea haara oli vain pieni noro.

Nyt Myllyn putouksen kuviin sai yhtaikaa virtaavaa vettä ja kauniita sammalia. Toukokuun alussa putous itsessään olisi varmasti näyttävämpi. Putouksesta ei nouse kuvaamista haittaavaa sumua. Kaiken kaikkiaan Karhunahas on luontokuvaajan unelmapaikka, lyhyen etäisyyden sisällä on monenlaista kuvattavaa.

Miten Karhunahtaalle löytää?

Ajetaan Jyväskylä-Keuruu valtatietä nro. 23, Petäjäveden kohdalta käännytään Multian tielle (nro 18), jota ajetaan n. 3 km. käänytään oikealle Kuivasmäentielle ja ajetaan n. 17 km. suoraan. Käännytään vasemmalle viitan ”karhunahas” kohdalta ja jatketaan n. 900 m metsäautotietä parkkipaikalle. Parkkipaikalta on 700 metrin kävelymatka karhunahtaan kierroksen lähtöpaikalle.