Jyväskylän Laajavuoren Rantasipin takana kalliorinteessä on pirun luolaksi nimetty paikka. Luolaan löytää helposti kiertämällä kylpylän ympäri. Luolan suuaukosta sopii aikuinen mies juuri ja juuri sisälle. Luola on noin metrin leveä ja kolme pitkä. Tästä luola jatkuu vielä kapeampana muutaman metrin. Sisälle pääsee valoa sekä suuaukosta että muutamista muista kallionhalkeamista. Ihan hauska paikka ja helppo käydä vaikka lasten kanssa.
Laajavuoren luolan suuaukko on hotellin kylpyläosaston kohdalla kylpylän alapuolisessa kalliorinteessä.Luola on noin metrin levyinen ja muutaman metrin pituinen.Luonnonvaloa pääsee kauniisti luolaan useista kohdista.
Sateinen kesä on pitänyt monet suot erittäin kosteina. Turveyrittäjille tilanne on painajaismainen. Luontokuvaajalle unelma. Kuvasin viikko sitten Lehtimäellä vedenalla olevia rahkasammalia. Sammalet muodostavat todella hienoja vedenalaisia maisemia. Vesihämäkkikin osui kuviin.
Kuvauspaikalla rahkasammalta oli sekä veden alla että päällä.Vedenpintakalvosta hausta heijastuskuva.Ilmakuplia vedenalaisissa sammalissa.Sammalmetsää.
Suomessa sähkövoiman tuotantoon valjastetuissa joissa järjestetään koskinäytöksiä ainakin Imatralla ja Hämeenkyrön Kyröskoskella. Näistä Kyröskoski on ollut aikoinaan yksi Suomen näyttävimpiä vesiputouksia. Sen putouskorkeus on 22 metriä ja putous on lähes pystysuora. Imatrankosken putoaa 18 metriä 1300 metrin matkalla.
Kyröskoskella rakennettiin 4 myllyä jo 1500-luvulla. Ne olivat suuri tekninen edistysaskel, aikaisemmin naiset olivat jauhaneet jauhoja käsikivillä. 1800-luvulla koskella oli 9 myllyä. Pappilalla oli oma mylly suuren peltopinta-alan takia. Muut myllyt olivat talonpoikien yhteisomistuksessa.
1860-luvulla Kyröskoskelle rakennettiin kutomo viiden Tampereelta muuttaneen Finlaysonin työntekijän toimesta. Sähköä ei vielä ollut, vesi pyöritti mekaanisia kangaspuita. USA:n sisällissota romautti puuvillan tuotannon ja räjäytti hinnat pilviin. 1870-luvulla perustettu KYRÖ-yhtiö osti puuvillatehtaan. Tehdas muutettiin tuottamaan paperia vuoteen 1878 mennessä.
Lehtimäkeläisessä lammessa uiminen ja sieltä otetut kuvat saivat minut ihastumaan lumpeisiin. Lumme on mystisen kaunis kukka suomalaisella karulla suolammella. Lumpeen tieteellinen nimi Nymphaea cándida juontaa ilmeisesti juurensa ikivanhaan taruun rakkauden tuskasta. Lumme syntyi Herakleen takia mustasukkaisuuteen kuolleesta nymfistä. Rakkauden liekkejä lumpeissa voi nähdä vieläkin. McKeen puutarha Floridassa järjestää Lumpeenkukka aiheisia valokuvakilpailuja. Kilpailussa muokattuja kuvien sarjan voitti pari vuotta sitten ”lumme liekeillä”.
Liekkejä löytyy lumpeista lähempääkin. Jokainen lumpeen kukka näyttää olevan erilainen, kuten lumihiutaleet. Ainakin itse pystyn hyvin kuvittelemaan nuotion näihin kukkiin! Tämänkin jutun kuvat on muiden Kuvakulmilla -blogin vesikuvien tapaan otettu Olympuksen TG-4:lla. Tutustumisen arvoinen kamera, jonka löytää Seinäjoella ainakin Fotoformasta. Aikasemmat lummekuvat voit katsoa täältä.
Lähikuva kukasta. Olympuksen TG-4 tarkentaa tosi lähelle ja tosi hyvin.Puolittain auki oleva kukka ikään kuin kurkottaa aurinkoa kohti.Aukeamassa oleva kukka on vielä ”tiiviissä paketissa”.
Käväistiin aamulla katsomassa Neste Rally Finlandissa Jukojärven erikoiskokeella. Erikoiskokeen alku oli täysin uutta tietä, mihin sisältyi myös yksi todella iso hyppyri. Osa kuskeista uskalsi ajaa hyppyriin varsin kovaa, erityisesti Sebastian Ogier hyppäsi todella korkealle. Olimme hyvällä katselupaikalla, mutta muutavat männyt tekivät kuvaamisesta haastavaa. Kannattaa katsoa myös YLE Keski-Suomen tosi hyvä kuvat.
Sebastian Ogier ja hänen autonsa varjo.Auto puiden raameissa.Renkaat koetuksella?Mini tulee puun takaa.
Sain eilen kokeneemman lampikuvaajan seuraksi Lehtimäelle pienelle suolammelle. Kaverilla oli mukana märkäpuku ja snorklausvarusteet sekä minulle kahluuhousut. Poikani oli myös mukana reissussa varusteena pelastusliivit. Kiskaisin kahluuhousut jalkaan ja lähdin Olympuksen Tough TG-4:n kanssa lampeen. Suolammen turvemätäsreuna petti heti alkuun ja kaaduin lampeen. Tuli samalla uitua ensimmäistä kertaa tänä kesänä ja täysillä kahluuhousuilla! Olimme lammella sateen jälkeen tarkoituksena kuvata sadepisaroita lumpeen kukkien päällä ja lumpeita veden alta. Sadepisarakuvista tuli tosi hyviä, Olympuksen kehuttu makrokuvaus on kyllä tosi tarkka, vaikka kädet rupesivat loppuajasta jo melkolailla tärisemään.
Lumpeet kukkivat todella kauniisti ja sadepisarat kruunasivat kukinnan.Lummetta on mahdotonta päästä kuvaamaan läheltä ellei mene itse veteen, vaiva kuitenkin kannattaa, kukat ovat tosi kauniita.Veden pintakalvon tuntumasta kuvattu kukka.
Yritin kuvailla lentäviä pääskysiä Seinäjoen Kyrkösjärvellä. Pääskyset tuntuvat lentävän läheltä ja ajattelinkin niiden olevan helppoja kuvattavia. Totuus osoittautui päinvastaiseksi, ilmeisesti sekä haara- että tervapääsky lentävät yli 100 km/h. Lisäksi pääskyset pystyvät tekemään tosi jyrkkiä ja nopeita mutkia lentäessään.
Tämä pääskynen vaihtoi äkisti lentosuuntaa alaspäin.Sininen taivas on tosi hieno tausta lentävälle pääskylle.Tämä kuva olisi ollut paras tästä sarjasta, mutta ei tarkentunut kunnolla.
Vauhtiajoen katuradalla oli jälleen tauko-ohjelmassa drirftingnäytös. Näytökset ovat tosi hyvä tauko-ohjelma vauhtiajoilla, vaikka varsinaista kisaa ei saadakaan kisapäiviin sopimaan. Seinäjoella järjestetään Driftingin SM-osakilpailu 22.8.2015.
Savu ja pilvet sopivat hyvin yhteen tänä päivänä.Taaemapana kaasuttelee Black smoke racingin diesel mersu.Seinäjoen Juha Pöytälaakso jäähdyttelykierroksella.
Eilen iltainen (22.7.2015) auringonlasku oli ehdottomasti kesän tähän mennessä näyttävin. Peilityyni järvi, kauniita pilviä sopivilla raoilla ja erinomaiset värit loivat lähes maagiset näkymät. Paras hetki kesti noin minuutin. Ohessa pari kuvaa eilisistä näkymistä.
22.7.2015 auringonlasku noin 22.30.Varttia vaille yksitoista aurinko oli jo laskenut kokonaan. Peilityyni järvi tarjosi mahtavan peilin pilville.
Risslan putous sijaitsee Fiskarsin ruukin pohjoispuolella. Putous on 18 metriä korkea tai oikeastaan useiden pienten putousten sarja noin 100 metrin matkalla metsän siimeksessä luonnonsuojelualueella. Fiskars Oyj esitti luonnonsuojelualueen perustamista vuonna 2004 yli 200 vuotta vanhojen puiden suojelemiseksi. Vanhat sammaloituneet puut, kostea mikroilmasto, aurinkoisenakin päivänä varjoisa ”kanjoni” ja sinne laskeva vesiputous muodostavat Risslasta satumaisen paikan. Aika tuntuu pysähtyneen putouksen äärellä.
Risslan putousten maisema on kuin satukirjasta.Uskomattoman kaunis sammaloitunut puu putouksen yllä.Putous on todella pitkä, koska se käytännössä muodostuu sarjasta pieniä peräkkäisiä putouksia.Kaunista on!Ensimmäistä kertaa oli keskellä päivää niin pimeää, että ND64-suodin meinasi olla liian tumma.