Kolmas kerta toden sanoo. Kuvasin Jyllinkoskella myös Olympuksen Tough TG-4:lla, joka on osoittautunut korvaamattomaksi kaveriksi koskilla ja erittäin hyväksi pokkariksi mm makrokuviin.
Aiemmat kuvat Jyllinkoskelta löydät täältä ja täältä.
Julkaisin eilen ensimmäistä kertaa Kuvakulmilla otoksia Kurikan Jyllinkoskelta. Kuvasin koskella ensimmäistä kertaa Sigman 60mm F/2.8-objektiivilla. Objektiivi istuu hyvin ainakin Panasonic Lumix GX7:aan. Kuvasin eilen linssillä sekä ND64 -suotimella että ilman mitään suotimia. 60 mm oli mielenkiintoinen klasi koskella. Esimerkiksi sammaleisista kivistä saa hienoja lähikuvia ja taustalle vaikka vesiputouksen. Tsekkaa myös eiliset kuvat ja videot.
Poikkesin tänään Kurikassa testaamassa uutta Manfrotton jalustaa ja Sigman 60 mm objektiivia. Jyllinkosken maisema on poikkeuksellinen Etelä-Pohjanmaalla. Kosken korkeusero on 12,5 metriä ja pituus noin 400 metriä. Koski on padottu 1900-luvun alussa ja voimalaitos otettu käyttöön 1912. Pitkämön tekojärven valmistumisen jälkeen 1970-luvulla Jyllinkoskella ei ole tehty sähköä.
Nykyisin koskialue on virkistyskäytössä. Alueella on kaksi uutta ja näyttävää siltaa, kaikki kävelyreitit ja nuotiopaikka ovat erinomaisessa kunnossa. Mukava retkikohde perheenkin kanssa.
Tsekkaa myös videot Kuvakulmilla Youtubesta. Julkaisen lisää kuvia Jyllinkoskelta huomenna.
Ylistarossa oli ennen Kyrönjoen perkauksia 1900-luvun alussa 17 koskea. Jäljellä olevista suurin on Kirkonkoski. Kävin tänä aamuna Peltokoskella. Koskella on noin 1,5 metriä korkea ja jyrkkä betonipato. Osa ”patoa” on kuitenkin luonnonkalliota, tässä kohtaa on saattanut olla joskus vesiputous. Padon reunalta löytyy myös voimalan rauniot ja ruostuneita voimalalaitteita. Peltokoski kuuluu Kyrönjoen kunnostusohjelmaan, joten voi olla että sen ulkoasu muuttuu lähivuosina. Kosken lisäksi kuvasin Ylistaron kirkkoa ja painia. Painikuvia löytyy kuvia Seinäjoen Painimiesten sivuilta.
Video Peltokoskelta youtubessa.
Satuin eilen bongaamaan Instagramista kuvan hashtageilla #vesiputous ja #jyväskylä. Pienen selvittelyn jälkeen paikan nimeksi tarkentui Korkeakoski. Pienen etsimisen jälkeen löysin tänäiltana paikan livenä. Vettä koskessa virtasi näin syysaikaan todella vähän. Aiemmin vesimäärä on ollut kautta vuoden suurempi. 1700-luvulla putouksella oli mylly ja 1800-luvulla väkijuomatehdas. Putouksen lähellä pitkään asunut ja siellä tänään tapaamani mies kertoi vettä olleen vielä 1970-luvulla kymmenkertainen määrä nykyiseen mennessä.
Putous on ”keinotekoinen”, koska sitä on rakennettu ja veden kulkuun vaikutettu ihmisen toimesta. Paikka on kuitenkin tosi hieno ja veden ääni peittää liikenteen melun. Vesi putoukselle tulee rautatien alittavasta tunnelista, mikä tekee paikasta erityisen. Putous sijaitsee Korkeankoskentien ja Keljon välissä.
Tsekkaa myös videot putoukselta.
Suomessa sähkövoiman tuotantoon valjastetuissa joissa järjestetään koskinäytöksiä ainakin Imatralla ja Hämeenkyrön Kyröskoskella. Näistä Kyröskoski on ollut aikoinaan yksi Suomen näyttävimpiä vesiputouksia. Sen putouskorkeus on 22 metriä ja putous on lähes pystysuora. Imatrankosken putoaa 18 metriä 1300 metrin matkalla.
Kyröskoskella rakennettiin 4 myllyä jo 1500-luvulla. Ne olivat suuri tekninen edistysaskel, aikaisemmin naiset olivat jauhaneet jauhoja käsikivillä. 1800-luvulla koskella oli 9 myllyä. Pappilalla oli oma mylly suuren peltopinta-alan takia. Muut myllyt olivat talonpoikien yhteisomistuksessa.
1860-luvulla Kyröskoskelle rakennettiin kutomo viiden Tampereelta muuttaneen Finlaysonin työntekijän toimesta. Sähköä ei vielä ollut, vesi pyöritti mekaanisia kangaspuita. USA:n sisällissota romautti puuvillan tuotannon ja räjäytti hinnat pilviin. 1870-luvulla perustettu KYRÖ-yhtiö osti puuvillatehtaan. Tehdas muutettiin tuottamaan paperia vuoteen 1878 mennessä.
Video vesiputoukselta löytyy kuvakulmien facebook-sivuilta.
Risslan putous sijaitsee Fiskarsin ruukin pohjoispuolella. Putous on 18 metriä korkea tai oikeastaan useiden pienten putousten sarja noin 100 metrin matkalla metsän siimeksessä luonnonsuojelualueella. Fiskars Oyj esitti luonnonsuojelualueen perustamista vuonna 2004 yli 200 vuotta vanhojen puiden suojelemiseksi. Vanhat sammaloituneet puut, kostea mikroilmasto, aurinkoisenakin päivänä varjoisa ”kanjoni” ja sinne laskeva vesiputous muodostavat Risslasta satumaisen paikan. Aika tuntuu pysähtyneen putouksen äärellä.
Video putoukselta löytyy https://www.facebook.com/kuvakulmilla
Kuvakulmilla on julkaistu jo joitakin vesi- ja lähikuvia Olympuksen TG-4:lla. Testailin Karkkilan Myllykosken putouksella Olympusta sekä yleiskuviin että vedenalaiskuviin. Putouksilla vedenalaisen kuvaamisen tekee erityisen haastavaksi veden virtaus, kaikki vesikasvit liikkuvat jatkuvasti ja veden pinnan vaihtelu pakottaa liikuttamaan myös kameraa halutun kuvakulman saamiseksi. Oheisista kuvista ensimmäiset on otettu auringon ollessa pilvessä ja jälkimmäiset auringon paistaessa. Päinvastoin kuin virtaavaa vettä kuvatessa, veden alla auringonvalo helpottaa kuvaamista parantaen tarkkuutta ja erityisesti värien toistamista. Hienoja kuvia tuli, en luopuisi enää Olympuksesta järkkärin kaverina.
Poikkesin eilen Karjaanjoen Myllykosken vesiputouksella. Koski sijaitsee Karkkilan keskustassa. Putoukselle on helppo kulkea ja sen yli pääsee kävelysiltaa pitkin. Kirkasvetisessä joessa virtasi paljon vettä, jopa nyt keskikesällä. Myllykosken leveä putous ympäristöineen on tosi hieno nähtävyys. Putouksen luo pääsee suoraan shortseilla ja sandaaleilla. Kirkas vesi ja paksu hiekkakerros joen pohjalla tekevät saappailla liikkumisen helpoksi innokkaimmille putouksen katsejoille.
Kuvia vedenalta Myllykoskelta löydät täältä.
Kuvakulmilla on aikaisemmin esitelty Koskenpään kosken putous, Kalmankurjen kosken putous, Kettuojan putous, Lahankosken putous, Kuhankosken putous, Strömbergin kosken putous ja Juveninkosken kosken putous.
Kuvakulmilla -blogi vieraili 9.7.2015 Salossa Koskenpään kosken putouksella. Vaskion kylässä sijaitseva putous on kuudes blogissa mukana olleista putouksista. Suomessa on yhteensä 53 vesiputousta.
Koskenpään kosken vesiputouksen vesi virtaa syvällä kalliosolassa. Juuri putousta ympäröivät kalliot tekevätkin siitä erittäin hienon. Jyrkät ja märät kalliot ovat haaste putouksella liikuttaessa. Totesin tänään kahden pääputouksen välisen ”lammen” melko syväksi tiputtuani siihen. Pojalla oli hauskaa kuvatessaan tästä videota.
Koskenpään vesiputous on varmasti hyvin toisenlainen keväällä lumien sulamisen jälkeen, kun se oli nyt. Putouksella oli hyvin vähän vettä. Pienikin vesi määrä virtaa putouksella useista eri kohdista kallion koloista ja syvänteistä. Syvät kalliot erottavat pienet putoukset toisistaan ja muodostavat hienoja syvänteitä, joissa vesi voi virrata.
kuvakulmilla.com 