Poikkesin viime viikolla Palsankoskella tekemässä juttua Retkipaikkaan. Ohessa muutamia kuvia reissulta. Retkipaikan juttu julkaistaan lähiaikoina.
Olipa uskomattoman kaunis aamu! Aste pakkasta, aivan tyyni ja sumuinen ilma. Täysi kuu laski horisonttiin kun köpöttelin koiran kanssa Kyrkösjärven rantavallia. Kuvasin kuuta ja sumua, joka liikkui veden päällä kuin kevyesti tanssien.
Leivonmäen kansallispuisto on erinomainen virkistyspaikka Joutsassa. Puistosta löytyy kaunista koskimaisemaa, suota ja ainutlaatuinen hiekkaharjusta muodostuva niemi. Pari syyspäivää kului puistossa mukavasti, vaikka vettä satoi välillä melko reippaasti.
Rutajoki
Puiston pohjoisosassa sijaitseva Rutajoki on pieni ja osittain hyvin jyrkästi laskeva. Joen ehdottomasti näyttävin kohta on Rutalahdessa sijaitseva Korvenkoski. Tsekkaa myös alkukesällä otetut kuvat ja video Rutajoelta.
Joutsniemi
Joutsniemi on Rutajärven kahteen osaan halkaiseva noin 1,5 kilometriä pitkä hiekkaharju. Harjun pituutta ja kapeutta on mahdoton käsittää muuten kuin paikan päällä. Kävelimme Joutsniemeen Selänpohjan parkkipaikalta. Matka taittui mukavasti kangasmetsässä hienoja järvenrantanäkymiä ja siirtolohkareita ihaillen. Joutsniemelle tultaessa tuntuu ensin siltä, että nyt vain käännytään ja vaihdetaan hieman kävelysuuntaa järven muotoa myötäillen. Jo muutaman sadan metrin päässä odottaa yllätys, vettä on molemmilla puolilla ja kapea sekä korkea harju jatkuu eteenpäin.
Pääosin harjun päällä kulkeva polku tarjoaa upeat näköälat joka suuntaan. Sateesta johtuen otin mukaan vain kameran. Jalustat ja oheistarvikkeet jäivät autoon. Kuvasin kantojen päältä muutamia panoramakuvia, joista näkee parhaiten millaisesta luonnonmuodostelmasta Joutsniemessä on kyse. Erittäin kostea sää vei parhaan terävyyden kuvista, mutta komea paikka sateesta huolimatta.
Rutajärven vesi on kirkasta, jos aikoo kuvata rantakuvia kannattaa varata mukaan polarisaatiosuodin. Suotimella rantojen kirkkaiden vesien kätkemät kivet ja pohjan muodot voi vangita kuviin ilman häiritseviä vedenpinnan heijastuksia.
Pääsin elokuun alkupäivinä ensimmäistä kertaa elämässäni melomaan Helvetinjärven kansallispuiston vesillä Ruovedellä. Jylhien rotkojärvien jyrkät kalliorinteet näyttävät melojan näkökulmasta todella juhlallisilta.
Kallioita on helppo kuvata kanootista, koska risut eivät peitä näköalaa. Luoma järvellä kuvasin vihreää vesikasvia, joka näytti vihreiden hattivattien armeijalta. Laitoin ilmestyksestä kuvan Luontokuvaus Facebook –ryhmään. Yksi ryhmän jäsenistä tiesi kyseessä olevan järvisieni, eikä kasvi.
Tsekkaa myös Kuvakulmilla -blogin muita kohteita kartalla, linkistä kartta.
Viime päivinä aamut ovat olleet tuulettomia. Toissa päivänä helteinen aamuaurinko paistoi mahtavasti, tuollaisia aamuja ei ole usein satu kohdalle. Koiran kanssa aamulenkillä huomasin Kyrkösjärven pinnalla valkoisia höyneniä. Mahtoivatko olla peräisin lokkien yöllisestä tappelusta. Hienotkin haituvat olivat pysyneet kuivina ja pinnalla peilityynellä järvellä. Kuvissa vesi höyhenten alla näyttää lähes jäältä.
Haapajärven Härkäahonkoski on keskellä heinäkuuta yhtä raivokas kuin monet kosket kevättulvalla. Vettä riittää, koska koski sijaitsee Haittaperän tekojärveen laskevassa kanavassa. Kanava erkanee Kuonanjärvestä laskevasta Kuonanjoesta.
Koski on noin 400 metriä pitkä. Suurempia pudotuksia on heti alussa kosken niskalla, keskivaiheilla ja lopussa. Kaikki niistä ovat hienoja kuvauskohteita. Keskivaiheilla oleva putous on korkein, noin 2,5 metriä, se sijaitsee Haittaperäntien sillan alapuolella.
Koskea ympäröivät penkat ovat jyrkät. Pajuja ja muita puita ei ole leikattu muutamaan vuoteen. Kuvaamisen kannalta suuri lehtipuiden määrä on haaste, on pakko päästä aivan rantaan saadakseen kuviin muutakin kuin lehtiä. Kannattaa varustautua hyvillä saappailla ja tukevalla jalustalla. Sitkeällä etsimisellä jalustalle löytyy tukevia paikkoja. Kuvasin eri filttereillä ja objektiiveilla. Osan kuvista julkaisen myöhemmin kesällä Vesiputousten ja koskien valokuvaamisen perusteita käsittelevässä jutussa.
Härkäahonkoski oli juhlallisesti 20 vesiputous, jolla Kuvakulmilla blogi vieraili! Katso kuvat muista putouksista täältä. Kartalla putoukset löydät täältä.
Härkäahonkoski löytää ajamalla Haapajärven keskustasta Pyhäjärventietä (tie 27), jolta käännytään tielle 7622. Tien varressa on viitta Härkäahonkoskelle Haittaperäntien risteyksessä. Haittaperäntietä ajetaan 2,1 kilometriä, minkä jälkeen saavutaan suoraan putouksen yläpuolelle. Katso kartta.
Lue lisää Härkäahonkoskesta Suomenvesiputoukset.fi -sivustolta ja kannattaa katsoa myös Pekka Helenin loistava ilmakuvavideo Härkäahonkoskesta sekä muutamasta muusta putouksesta.
Jatkuvien sateiden jälkeen ojan ovat täynnä (kylmää) vettä. Tulevan viikonlopun koskireissua odotellessa kävin naapureiden iloksi lähiojassa kahlaamassa ja kuvaamassa vesikasveja. Hiekkapohjaisen oja vesi on kirkasta ja ojassakin veden alla kaikki näyttää varsin erilaiselta kuin pinnalla.
Vaahteranlehti poseerasi eilen Strömbergin kosken cityvesiputouksella Helsingissä. Edellisen kerran kuvat putoukselta viime vuoden toukokuulta löydät täältä.
Petäjäveden ja Multian rajalla sijaitseva Karhunahtaan rotkovajoama on syntynyt miljoonia vuosia sitten. Rotko sijoittuu pohjois-eteläsuunnassa noin 1 kilometrin matkalle. Karhunahtaan kalliojyrkänne on korkeimmalta kohdaltaan 12 metriä korkea. Karhunahas on saanut nimensä vanhasta karhunmetsästystavasta, jossa karhu ajettiin jyrkkien kallioiden väliin, missä se oli helpompi kaataa.
Karhunahtaalle on rakennettu laavu, nuotiopaikka ja puucee. Alueella luontoon voi tutustua opastetulla n. 700 metrin pituisella opastetulla ”karhunpolulla”, joka kiertää karhunahtaan kanjonin ympäri.
Rotkon pohjalla virtaa Lihajoki. 7 kilometriä pitkä Lihajoki laskee Pengerjokeen ja lopulta Päijänteeseen. Lihajoki muodostaa Karhunahtaan pohjalle suvannon, jonka syvimmässä kohdassa vettä on 8 metriä.
Pengerjoki (Petäjävesi) muuttuu yläjuoksulle mentäessä ensin Ohrajoeksi, sitten ylempänä Liha- ja Ohrajoeksi.
Lihajoki (muodostuu Möllin- ja Sahinpuroista) laskee Karhunahtaaseen rotkon pohjoispäästä. Joki tippuu rotkoon portaittaisesta putouksesta noin 3,5 metrin korkeudelta. Putouksen lähellä on edelleen 1700-luvulla rakennetun Myllyn jäänteet. Tästä syystä putousta kutsutaan nimellä Myllyn putous.
Valokuvaaminen Karhunahtaalla
Karhunahtaalla yhdistyvät jylhät kalliot, virtaava vesi ja kauniin vihreät sammaleet. Lihajoen virtaus ei kesäkuun alussa ollut kovin suuri. Putouksessa sijaitsevien kivien sammalista huomasi, että virtausta on ollut kevättulvalla paljon enemmän. Joissain netistä löytyvissä kuvissa putous on kaksihaarainen, nyt oikea haara oli vain pieni noro.
Nyt Myllyn putouksen kuviin sai yhtaikaa virtaavaa vettä ja kauniita sammalia. Toukokuun alussa putous itsessään olisi varmasti näyttävämpi. Putouksesta ei nouse kuvaamista haittaavaa sumua. Kaiken kaikkiaan Karhunahas on luontokuvaajan unelmapaikka, lyhyen etäisyyden sisällä on monenlaista kuvattavaa.
Miten Karhunahtaalle löytää?
Ajetaan Jyväskylä-Keuruu valtatietä nro. 23, Petäjäveden kohdalta käännytään Multian tielle (nro 18), jota ajetaan n. 3 km. käänytään oikealle Kuivasmäentielle ja ajetaan n. 17 km. suoraan. Käännytään vasemmalle viitan ”karhunahas” kohdalta ja jatketaan n. 900 m metsäautotietä parkkipaikalle. Parkkipaikalta on 700 metrin kävelymatka karhunahtaan kierroksen lähtöpaikalle.
Korvenkoski on yksi Rutajoen monista koskista. Korvenkoski sijaitsee Joutsan Rutalahdessa Leivonmäen kansallispuiston alueella. 5,7 kilometriä pitkä Rutajoki alkaa Rutajärvestä ja laskee Päijänteeseen. Joen korkeusero on peräti 44 metriä.
Korvenkoskelle on helppo saapua autolla. Auton voi parkkeerata esimerkiksi Koskikaran koulun pihaan. Koulun pihaa vastapäätä alkaa 3,5 kilometriä pitkä patikointireitti Koskikaran kierros. Korvenkoski on heti kierroksen alussa. Heti polun alussa on myös nuotiokatos.
Rutajoessa on oma järvitaimen kanta. Kalojen nousun helpottamiseksi Korvenkoskeen on tehty Suomen ensimmäinen kallioon louhittu kalatie. Kalatie sopii koskimaisemaan hyvin.
Rutajoki on hyvin kirkas vetinen. Vesi ei näytä kuvissa keltaiselta, vaan valkoiselta. Valkoista väriä korosti erittäin kirkas ja aurinkoinen ilma, joka pakotti pitämään valotusajat lyhyinä harmaasuotimien kanssakin.
Onko Korvenkoski vesiputous?
Suomenvesiputoukset.fi -sivustolla vesiputoukseksi määritellään kosket, jotka suoraan edestä katsottuna näyttävät putoukselta. Korkeus tulee olla vähintään 2 metriä. Korvenkosken korkeus on 2-3 metriä, suurin pudotus noin 2 metriä. Kuten Kauhavan Jylhänkoski, Korvenkoskikin on joko vesiputous tai erittäin jyrkkä koski. Joka tapauksessa Rutajoki ja Korvenkoski ovat todella kaunis retkipaikka. Kannattaa käydä tsekkaamassa paikka ja päättää itse, koski vai putous?
kuvakulmilla.com 