Kauhajoen Koskenkylässä sijaitsevaa patoa kutsutaan Koskenkylän padoksi, Sahakosken padoksi ja Kosken myllypadoksi. Pato on Kauhajoessa, joka on yksi Kyrönjoen latva-alueiden päähaaroista. Koskessa on 200 metrin matkalla pudotusta 5 metriä. Alueella on ollut ilmeisesti kaksi myllyä. Poikkesin koskella 2.1.. Padon ympäristössä oli kauniita jäämuodostelmia ja joessa pyöri jäälumpeita.
Vettä virtasi melko mukavasti Myllypurolla runsaiden sateiden jälkeen.
Myllypuron putouksen yläosassa oli tämä mahtavan näköinen vettä suustaan sylkevä kivi!
Olympus TG4:lla napattu kuva Myllypuron pauhuista.
Tampereen Kalkussa sijaitseva Myllypuro tunnettiin aiemmin nimillä Tuohijoki ja Myllyoja. Puro alkaa Juhansuolta ja laskee Vihnusjärveen. Purossa on ilmeisesti kaksi putousta ja kummassakin on ollut 1890-luvulla mylly. Myllypuroon perustettiin pinta-alaltaan 35 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue vuonna 1999. Myllypuro on myös osa valtakunnallista lehtojensuojeluohjelmaa. Alue on pisin yhtenäinen purouoma ja puronvarsilehto Tampereen kantakaupungin alueella. Tampereen Terälahdessa sijaitsee hieno Kalmakurjenkosken putous, missä Kuvakulmilla -blogi käväisi kesällä.
Putous löytyi työkaverin ohjeilla kääntymällä Sarpatintieltä/Nokiantieltä Pitkäniemenkadulle ja ajamalla sitä pitkin Viertokujan risteykseen. Auton pystyy parkkeeraamaan VIertokujan tienhaaraan, putous näkyy tästä risteyksestä. Työreissulla oli tunti aikaa kuvaukselle, joten en kerinnyt etsimään toista putousta. Lehto ja putous oli hieno, vaikka syksy oli vienytkin metsästä kaikki värit vihreitä sammaleita lukuunottamatta. Jos joku blogin lukija tietää toisen putouksen sijainnin, niin kiitos laittakaa vinkkiä tulemaan!
Kolmas kerta toden sanoo. Kuvasin Jyllinkoskella myös Olympuksen Tough TG-4:lla, joka on osoittautunut korvaamattomaksi kaveriksi koskilla ja erittäin hyväksi pokkariksi mm makrokuviin.
Aiemmat kuvat Jyllinkoskelta löydät täältä ja täältä.
Julkaisin eilen ensimmäistä kertaa Kuvakulmilla otoksia Kurikan Jyllinkoskelta. Kuvasin koskella ensimmäistä kertaa Sigman 60mm F/2.8-objektiivilla. Objektiivi istuu hyvin ainakin Panasonic Lumix GX7:aan. Kuvasin eilen linssillä sekä ND64 -suotimella että ilman mitään suotimia. 60 mm oli mielenkiintoinen klasi koskella. Esimerkiksi sammaleisista kivistä saa hienoja lähikuvia ja taustalle vaikka vesiputouksen. Tsekkaa myös eiliset kuvat ja videot.
Sigma poseeraa putouksella. Kuva otettu Olympus TG-4:lla.
Tähän 60 mm Sigma sopii loistavasti. Tarkkaan rajattua kuvaa, etualalla kiviä ja takana putous.
ND 64 -suodin oli liiankin tumma erittäin harmaana, lähes pimeänä päivänä. Vaihtoehtona mukana ND8, mikä ei ollut tarpeeksi tumma.
Poikkesin tänään Kurikassa testaamassa uutta Manfrotton jalustaa ja Sigman 60 mm objektiivia. Jyllinkosken maisema on poikkeuksellinen Etelä-Pohjanmaalla. Kosken korkeusero on 12,5 metriä ja pituus noin 400 metriä. Koski on padottu 1900-luvun alussa ja voimalaitos otettu käyttöön 1912. Pitkämön tekojärven valmistumisen jälkeen 1970-luvulla Jyllinkoskella ei ole tehty sähköä.
Nykyisin koskialue on virkistyskäytössä. Alueella on kaksi uutta ja näyttävää siltaa, kaikki kävelyreitit ja nuotiopaikka ovat erinomaisessa kunnossa. Mukava retkikohde perheenkin kanssa.
Seinäjoen Törnävän puistoalueella vesi virtaa kartanon luona vanhan padon yli. Kävin illalla kuvaamassa pitkillä valotusajoilla taskulampun valossa. Kylmä ledvalo luo kuviin jäisen tunnelman.
Ylistarossa oli ennen Kyrönjoen perkauksia 1900-luvun alussa 17 koskea. Jäljellä olevista suurin on Kirkonkoski. Kävin tänä aamuna Peltokoskella. Koskella on noin 1,5 metriä korkea ja jyrkkä betonipato. Osa ”patoa” on kuitenkin luonnonkalliota, tässä kohtaa on saattanut olla joskus vesiputous. Padon reunalta löytyy myös voimalan rauniot ja ruostuneita voimalalaitteita. Peltokoski kuuluu Kyrönjoen kunnostusohjelmaan, joten voi olla että sen ulkoasu muuttuu lähivuosina. Kosken lisäksi kuvasin Ylistaron kirkkoa ja painia. Painikuvia löytyy kuvia Seinäjoen Painimiesten sivuilta.
Vedenalla kuvaamisen suurin haaste on valon puute. Toisaalta auringon paistaessa saadaan tosi hienoja kuvia valonsäteistä ja värikkäistä vesikasveista. Pokkarillakin saa nykyisin hyvää kuvaa veden alta. Olympuksen tg-4 on ollut erinomainen kaveri vedessä, tarkennus pinnan alla toimii ja RAW-kuvat auttavat värien säästämisessä.
Poikkesin viime viikolla Saarijärven Silmäkoskella. Veden päältä otetut kuvat löytyvät jutusta Autumn at the Silmänkoski rapids.
Kotajoki- ja Konttijoki sijaitsevat Saarijärven Mahlun kylällä. Joissa on noin 10 kilometrin matkalla useita koskia, joiden kokonaiskorkeusero on noin 80 metriä. Poikkesin tänään Silmäkoskella. Vettä joessa ei ollut kovinkaan paljon, vaan koski liplatteli rauhallisesti ja rauhoittavasti. Matala vedenpinta paljasti kivien muodot ja kauniit sammaleet.
Kuvakulmilla on julkaistu jo joitakin vesi- ja lähikuvia Olympuksen TG-4:lla. Testailin Karkkilan Myllykosken putouksella Olympusta sekä yleiskuviin että vedenalaiskuviin. Putouksilla vedenalaisen kuvaamisen tekee erityisen haastavaksi veden virtaus, kaikki vesikasvit liikkuvat jatkuvasti ja veden pinnan vaihtelu pakottaa liikuttamaan myös kameraa halutun kuvakulman saamiseksi. Oheisista kuvista ensimmäiset on otettu auringon ollessa pilvessä ja jälkimmäiset auringon paistaessa. Päinvastoin kuin virtaavaa vettä kuvatessa, veden alla auringonvalo helpottaa kuvaamista parantaen tarkkuutta ja erityisesti värien toistamista. Hienoja kuvia tuli, en luopuisi enää Olympuksesta järkkärin kaverina.
Aivan veden pinnasta otettu kuva tarkentui sammaleiseen kiveen.Noin 20 cm vedenalla. Vaikka vesi oli kirkasta, valoa oli vähän auringon paistaessa vain osittain.Tässä kuvassa aurinko oli kokonaan pilvessä, vesikasvien väri meinaa hävitä kokonaan.Yksi kuva vedenpäältä TG-4:llä.Aurinko alkoi paistaa sopivasti takaapäin. Linssiin roiskahti jostain vettä pari piskoa.Hienoa, että näinkin kovassa virtauksessa on vesikasveja.