Kauhajoen Koskenkylässä sijaitsevaa patoa kutsutaan Koskenkylän padoksi, Sahakosken padoksi ja Kosken myllypadoksi. Pato on Kauhajoessa, joka on yksi Kyrönjoen latva-alueiden päähaaroista. Koskessa on 200 metrin matkalla pudotusta 5 metriä. Alueella on ollut ilmeisesti kaksi myllyä. Poikkesin koskella 2.1.. Padon ympäristössä oli kauniita jäämuodostelmia ja joessa pyöri jäälumpeita.
Joulun myrskyt ja vielä silloin jäätymätön Kyrkösjärvi hyydyttivät rantojen kasvit paksuun jäähän. Rantakivet ovat myös paksun jään peitossa, kuvissa kiviä auringonlaskussa Olympuksen TG4:lla ikuistettuna.
25.12.2015 Täysikuu Seinäjoen Jouppiskalta GX-7:lla ja Panasonicin 100-300 zoomilla.
25.12.2015 laajakulma Jouppiskalta GX-7:lla 20 mm Panasonicin objektiivilla.
24.12.2015 kuu Seinäjoen Kyrkösjärvellä.
24.12.2015 kuu Seinäjoen Kyrkösjärvellä.
Kuu 24-25.12.2015 välisenä yönä.
Monivalotuksella kaksi valotusta samassa kuvassa. Eka 300 mm zoomilla ja toinen 20 mm linssillä, kumpikin Panasonicin ja kamera GX-7.
Täysikuu osui joululle edellisen kerran 1977. Eilen jouluaattona osa kuunnoususta näkyi Seinäjoella pilvien lomasta ja jouluyönä ajoittain. Joulupäivänä kuvasin Jouppiskalta kaupunkia ja kuuta kuuden jälkeen illalla.
Vettä virtasi melko mukavasti Myllypurolla runsaiden sateiden jälkeen.
Myllypuron putouksen yläosassa oli tämä mahtavan näköinen vettä suustaan sylkevä kivi!
Olympus TG4:lla napattu kuva Myllypuron pauhuista.
Tampereen Kalkussa sijaitseva Myllypuro tunnettiin aiemmin nimillä Tuohijoki ja Myllyoja. Puro alkaa Juhansuolta ja laskee Vihnusjärveen. Purossa on ilmeisesti kaksi putousta ja kummassakin on ollut 1890-luvulla mylly. Myllypuroon perustettiin pinta-alaltaan 35 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue vuonna 1999. Myllypuro on myös osa valtakunnallista lehtojensuojeluohjelmaa. Alue on pisin yhtenäinen purouoma ja puronvarsilehto Tampereen kantakaupungin alueella. Tampereen Terälahdessa sijaitsee hieno Kalmakurjenkosken putous, missä Kuvakulmilla -blogi käväisi kesällä.
Putous löytyi työkaverin ohjeilla kääntymällä Sarpatintieltä/Nokiantieltä Pitkäniemenkadulle ja ajamalla sitä pitkin Viertokujan risteykseen. Auton pystyy parkkeeraamaan VIertokujan tienhaaraan, putous näkyy tästä risteyksestä. Työreissulla oli tunti aikaa kuvaukselle, joten en kerinnyt etsimään toista putousta. Lehto ja putous oli hieno, vaikka syksy oli vienytkin metsästä kaikki värit vihreitä sammaleita lukuunottamatta. Jos joku blogin lukija tietää toisen putouksen sijainnin, niin kiitos laittakaa vinkkiä tulemaan!
Kolmas kerta toden sanoo. Kuvasin Jyllinkoskella myös Olympuksen Tough TG-4:lla, joka on osoittautunut korvaamattomaksi kaveriksi koskilla ja erittäin hyväksi pokkariksi mm makrokuviin.
Aiemmat kuvat Jyllinkoskelta löydät täältä ja täältä.
Julkaisin eilen ensimmäistä kertaa Kuvakulmilla otoksia Kurikan Jyllinkoskelta. Kuvasin koskella ensimmäistä kertaa Sigman 60mm F/2.8-objektiivilla. Objektiivi istuu hyvin ainakin Panasonic Lumix GX7:aan. Kuvasin eilen linssillä sekä ND64 -suotimella että ilman mitään suotimia. 60 mm oli mielenkiintoinen klasi koskella. Esimerkiksi sammaleisista kivistä saa hienoja lähikuvia ja taustalle vaikka vesiputouksen. Tsekkaa myös eiliset kuvat ja videot.
Tähän 60 mm Sigma sopii loistavasti. Tarkkaan rajattua kuvaa, etualalla kiviä ja takana putous.
ND 64 -suodin oli liiankin tumma erittäin harmaana, lähes pimeänä päivänä. Vaihtoehtona mukana ND8, mikä ei ollut tarpeeksi tumma.
Sigma poseeraa putouksella. Kuva otettu Olympus TG-4:lla.
Poikkesin tänään Kurikassa testaamassa uutta Manfrotton jalustaa ja Sigman 60 mm objektiivia. Jyllinkosken maisema on poikkeuksellinen Etelä-Pohjanmaalla. Kosken korkeusero on 12,5 metriä ja pituus noin 400 metriä. Koski on padottu 1900-luvun alussa ja voimalaitos otettu käyttöön 1912. Pitkämön tekojärven valmistumisen jälkeen 1970-luvulla Jyllinkoskella ei ole tehty sähköä.
Nykyisin koskialue on virkistyskäytössä. Alueella on kaksi uutta ja näyttävää siltaa, kaikki kävelyreitit ja nuotiopaikka ovat erinomaisessa kunnossa. Mukava retkikohde perheenkin kanssa.
Tänä aamuna Seinäjoen Kyrkösjärvi oli lähes peilityyni. Ruskan värit heijastuivat kauniisti veden pinnasta. Nyt lehdet ovat jo tummemman värisiä, kuin aiemmissa ruskakuvissa.