Koski – Sivu 5

THE KIUTAKÖNGÄS WATERFALL

Kiutaköngäs on saanut täydet viisi tähteä Suomenvesiputoukset.fi -sivustolla. Kiutaköngäs on kokonaisuudessaan noin 300 metrin mittainen koski, joka sijaitsee kilometrin päässä Oulangan luontokeskuksesta. Varsinainen putous on heti kosken alussa, missä vesi putoaa noin neljä metriä ja jatkaa matkaansa kanjonin pohjaa myöten koskea alaspäin. Kaikkiaan koski laskee 13,7 metriä.

Poikkesin toissapäivänä ensimmäistä kertaa Kiutakönkäällä. Koski sijaitsee Oulankajoessa. Jokeen yhtyy alempana Kitkajoki, missä sijaitsevat Jyrävä ja Myllykoski. Kuten Jyrävä, myös Kiutaköngäs oli lähes kokonaan jäässä kovien pakkasten jäljiltä. Rukan nettisivuilta löytyy livekuvaa Kiutakönkäältä.

Kuusamo on vesiputousbongarille varsinainen aarreaitta. Tällä talvisella viikolla kävin Jyrävällä ja Kiutakönkäällä. Näiden lisäksi Kuusamossa sijaitsevat Putaanköngäs, Kuotungin putous ja Saaripuron putous. Viisi vesiputousta samassa kunnassa on Suomen ennätys. Onneksi jaettu sellainen, sillä viisi putousta löytyy myös Enontekiöltä, Utsjoelta ja Posiolta.

Panoramakuva Kiutaköngäältä.

Putous oli lähes kokonaan jäässä.

Panoramakuva Kiutaköngäältä.

Kertakaikkiaan mahtava luontoelämys oli talviasuinenkin Kiutaköngäs.

THE MYLLYKOSKI RAPIDS (KITKAJOKI, KUUSAMO)

Myllykoski on yksi Kuusamon Kitkajoen monista koskista. Koski alkaa könkäällä ja loppuu leveään suvantoon. Koski oli ilmeisesti jäätynyt tammikuun puolessa välissä lähes -40’C asteen pakkasilla. Tammikuun viimeisen viikon -10-20’C pakkasilla koski oli auki könkäältä suvantoon.

Suvannossa oli hieno jääpyörre, jonka liike näkyy parhaiten pitkällä valotusajalla otetuissa kuvissa. Könkäälle kosken alkuun on rakennettu vuonna 1926 mylly, joka nyt on entisöity matkailukäyttöön. Kosken keskivaiheilta voi ylittää joen riippusiltaa pitkin.

Tsekkaa myös kuvat Kitkajoen Jyrävän vesiputoukselta ja muut jokikuvat sekä videot.

Kitkajoen jääpyörre Myllykosken alapuolisessa suvannossa. GX7, 20 mm. 60 s valotusajalla.

Todella, todella mahtava paikka.

Myllykosken mylly, koski alkaa oikealla olevan puskan takaa.

Myllykosken riippusilta.

Vesilintuja ei pakkanen näkynyt haittaavan.

KITKAJOKI, THE RIVER OF WARS AND SPECIALITIES

Kuusamossa sijaitseva Kitkajoki saa alkunsa Yli- ja Ala-Kitkajärvistä. Kitkajärvet ovat kokonaisuutena Suomen ainoa säännöstelemätön suurjärvi. Järviä on sanottu Euroopan suurimmaksi lähteeksi. Järvistä laskeva Kitkajoki on noin 30 km:n pituinen. Tästä on koskea jopa yli 5 km, kuten Myllykoski. Joki yhtyy Oulankajokeen aivan Venäjän rajan tuntumassa. Joessa asuu ainutlaatuinen taimenkanta ja joki laskee yhden Suomen suurimman vesiputouksen Jyrävän läpi.

Aallokkokoski kalliolta kuvattuna, GX7 20 mm.

Kitkajokea Jyrävän yläpuolella GX7 20mm.

Kitkajoen koskisodat 1950-1960 luvuilla

Kuusamon kuuluista koskisodista tarinaa riittää. Hurjimpien mukaan isännät myivät koskiosuutensa kahteenkin kertaan ja yhtiöt kuljettivat helikoptereilla sekä rahaa että juotavaa Kuusamoon.

Koskisotaa kävivät voimaloiden rakentamista ajaneet Imatran Voima ja Pohjolan Voima sekä koskien suojelemista vaatineet. Voimayhtiöt ostivat koskia kilpaa 1951-1956. Koskien suojelun äänekkäimpiä puolestapuhujia oli Koillissanomien päätoimittaja Reino Rinne.

1950-luvun kuluessa kuusamolaisten mielipide kääntyi koskien säilyttämisen kannalle. Kanta sai lopullisen vahvistuksen 1961 Iijokisuunitelman vuodettua julkisuuteen. Sen mukaan Pohjois-Kuusamon vedet olisi käännetty virtaamaan päinvastaiseen suuntaan. Vesi olisi virrannut Iijokea pitkin Perämereen. Voimalaitokset olisi rakennettu Iijoen ala- ja keskijuoksulle, siis Kuusamon ulkopuolelle.

Koskisotien myötä perustettiin Oulangan kansallispuisto 1956. Nykyiseen kokoonsa se laajeni 1980-luvulla. Koskisodat ovat nousseet viime vuosina usein esille meneillään olevien kaivoshankkeiden yhteydessä. Lähellä Kitkajärviä sijaitseviin Kouver- ja Naatikkavaaroihin sekä Juomasuolle on suunniteltu kultakaivosta.

Kitkajoesta tekeillä elokuva

Kitkajoki -rakas joki elokuva kertoo Reino Rinteen syvällisten aforismien kautta luonnon ainutlaatuisuudesta ja siitä mitä luonto voi merkitä ihmiselle. Aforismit koskettavat luonnon käyttöä sen eri muodoissa. Kitkajoki – rakas joki kertoo tarinan myös siitä, miten valokuvaaja Tauno Kohonen, on löytänyt luonnossa olemisen itsessään. Elokuva on Tauno Kohosen videokuvaama.

Katso myös kuvat ja videot Kitkajoen Myllykoskesta sekä Jyrävältä.

ICE HOLE AT THE HIIRIKOSKI (VÄHÄKYRÖ, FINLAND)

Vähäkyrössä on neljä Kyröjoen koskea. Tämän jutun kuvat ovat Hiirikoskelta. Se laskee 4,1 metriä 300 metrin matkalla. Kyröjoen pituus (Kauhajoen ja Jalasjoen yhtymäkohdasta) mereen on noin 127 km ja putouskorkeutta tällä matkalla on noin 40 metriä.

Hiirikosken vuonna 1921 rakennettua voimalaitosta on viime vuosina uudistettu ja tehty koskeen kalatie sekä uusittu koskella sijaitseva pato. Vähäkyrön muut kosket ovat Perkiönkoski, Annalankoski ja Kolkinkoski. Vähäkyrö kuuluu nykyisin Vaasaan.

Poikkesin Hiirikoskella 6.1. Pakkasta oli -26,5 astetta. Vesi oli jäädyttänyt koskelle esimerkiksi hienoja jääonkaloita. Vesi virtasi edelleen keskellä koskea ja jään alla.

Jääonkalon kylmä maisema.

Hienoja ”hiutaleita”.

Jääonkalon reunalla oli myös hienoja kiteitä.

Jään alla oli myös pieni vesiputous, joka näkyy oheisella videolla. Jutun kuvat jääonkalosta ja lumikiteistä on otettu Olympuksen Tough TG-4:lla. Hyvin toimi pakkasessakin.

THE SAHAKOSKI RAPIDS ON KAUHAJOKI

Kauhajoen Koskenkylässä sijaitsevaa patoa kutsutaan Koskenkylän padoksi, Sahakosken padoksi ja Kosken myllypadoksi. Pato on Kauhajoessa, joka on yksi Kyrönjoen latva-alueiden päähaaroista. Koskessa on 200 metrin matkalla pudotusta 5 metriä. Alueella on ollut ilmeisesti kaksi myllyä. Poikkesin koskella 2.1.. Padon ympäristössä oli kauniita jäämuodostelmia ja joessa pyöri jäälumpeita.

Myllypuron putous Tampereen Kalkussa

Vettä virtasi melko mukavasti Myllypurolla runsaiden sateiden jälkeen.

Myllypuron putouksen yläosassa oli tämä mahtavan näköinen vettä suustaan sylkevä kivi!

Olympus TG4:lla napattu kuva Myllypuron pauhuista.

Tampereen Kalkussa sijaitseva Myllypuro tunnettiin aiemmin nimillä Tuohijoki ja Myllyoja. Puro alkaa Juhansuolta ja laskee Vihnusjärveen. Purossa on ilmeisesti kaksi putousta ja kummassakin on ollut 1890-luvulla mylly. Myllypuroon perustettiin pinta-alaltaan 35 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue vuonna 1999. Myllypuro on myös osa valtakunnallista lehtojensuojeluohjelmaa. Alue on pisin yhtenäinen purouoma ja puronvarsilehto Tampereen kantakaupungin alueella. Tampereen Terälahdessa sijaitsee hieno Kalmakurjenkosken putous, missä Kuvakulmilla -blogi käväisi kesällä.

Putous löytyi työkaverin ohjeilla kääntymällä Sarpatintieltä/Nokiantieltä Pitkäniemenkadulle ja ajamalla sitä pitkin Viertokujan risteykseen. Auton pystyy parkkeeraamaan VIertokujan tienhaaraan, putous näkyy tästä risteyksestä. Työreissulla oli tunti aikaa kuvaukselle, joten en kerinnyt etsimään toista putousta. Lehto ja putous oli hieno, vaikka syksy oli vienytkin metsästä kaikki värit vihreitä sammaleita lukuunottamatta. Jos joku blogin lukija tietää toisen putouksen sijainnin, niin kiitos laittakaa vinkkiä tulemaan!

THE SILMÄKOSKI UNDERWATER AT SAARIJÄRVI

Vedenalla kuvaamisen suurin haaste on valon puute. Toisaalta auringon paistaessa saadaan tosi hienoja kuvia valonsäteistä ja värikkäistä vesikasveista. Pokkarillakin saa nykyisin hyvää kuvaa veden alta. Olympuksen tg-4 on ollut erinomainen kaveri vedessä, tarkennus pinnan alla toimii ja RAW-kuvat auttavat värien säästämisessä.

Poikkesin viime viikolla Saarijärven Silmäkoskella. Veden päältä otetut kuvat löytyvät jutusta Autumn at the Silmänkoski rapids.

Katso myös videot Silmäkoskelta.

Silmäkoski rapids underwater Tero Hintsa — Väriä veden alla Silmäkoskella.

AUTUMN AT THE SILMÄKOSKI RAPIDS

Kotajoki- ja Konttijoki sijaitsevat Saarijärven Mahlun kylällä. Joissa on noin 10 kilometrin matkalla useita koskia, joiden kokonaiskorkeusero on noin 80 metriä. Poikkesin tänään Silmäkoskella. Vettä joessa ei ollut kovinkaan paljon, vaan koski liplatteli rauhallisesti ja rauhoittavasti. Matala vedenpinta paljasti kivien muodot ja kauniit sammaleet.

Katso myös videot.

THE LAHANKOSKI WATERFALLS

Kuvakulmilla -blogissa esittelyssä neljäs vesiputous. Pornaisten Lahankoskelta löytyy nelisen metriä korkea putous idyllisestä maalaismaisemasta. Putousta alempi osa koskesta on padottu ja vesi johdetaan pääosin voimalaan paikalle rakennettua putkea pitkin. Ylempi osa on luonnontilassa. Keskellä kesäkuuta putouksessa oli yksi vuolaampi kohta ja pari vähemmän virtaavaa paikkaa. Putoukselta tavoittamani paikallinen lenkkeilijä kertoi putouksen eniten virtaavaan kohtaan murtuneen jonkin aikaa sitten osa vanhan myllyn perustuksista.

Lahankoski waterfalls Tero Hintsa — Putousalue koko leveydeltään.

Tero Hintsa — Lahankosken uusi, vuonna 2010 rakennettu ylisyöksypato.

FINNISH CORAL REEF part 2 = HERRASKOSKI RAPIDS

Kuvakulmilla aikaisemmin keväällä julkaistu Finnish Coral Reef -juttu saa jatkoa. Käväistiin tänään synttäreillä Virroilla ja poikettiin samalla Herraskoskella. Vesi oli laskenut viime visiitistä, mutta edelleen koskessa on liikaa vettä esimerkiksi perhokalastukseen. Melontaan voisi olla sopivasti vettä? Ilma oli todella kirkas, eikä järkkäriin löytynyt tarpeeksi tummaa suodinta virtaavan veden kuvaamiseen. Tilanteen pelasti kännykkä, jota uittamalla tuli taas hauskoja kuvia. Kussakin kuvaparissa on ensin kuva pinnalta ja toisena kuva samasta kohdasta veden alta.