Vuoroveden voimaa ja rapsuttelevia lampaita

Kaukaa horisontista, harmaan sateiselta mereltä lähestyvät aallot pyrkivät yhä lähemmäs, kastellen jokaisella pyyhkäisyllä rantakivet yhä korkeammalta. Katselin häkeltyneenä nopeasti nousevan vuoroveden alle jääviä kiviä. Kuinka vesi voi nousta noin nopeasti?

Nousuvesi huuhtoi rantaa kylmällä vedellä.

Poikkesimme perheen kanssa monille Lofoottien kävijöille tutuilla Haukland beachillä ja Uttakleiv beachillä. Jälkimmäinen nousi lasten suosikiksi. Kivisellä rannalla vuorovesivirtausta oli mielenkiintoista seurata. Lapset seisoivat kivillä jännittyneenä odottaen kuinka korkealle seuraava aalto yltäisi ja kastuvatko lenkkarit.

Vuolaan vuoksen videointia

Vesi kurottautui aalto aallolta lähemmäs rantanurmikkoa. Ajattelin saavani nousevasta vedestä, eli vuoksesta, hyvän timelapsevideon. Löysin kameran jalustalle paikaksi jykevän kiven. Arvelin sen olevan tarpeeksi kaukana vesirajasta. Meri ei ehtisi kivelle asti videon kuvauksen aikana.

Aliarvioin vuoksen voiman. Vesi jatkoi nopeaa nousuaan. Jalustan aluskivi alkoi olla jo veden ympäröimä. Mietin, joudunko hakemaan kameran pois kesken kuvauksen? Tällöin timelapse menisi todennäköisesti piloille. Päätin mennä kamerakivelle odottamaan vielä hetkeksi toivoen aaltojen pysyvän riittävän etäällä videon kuvauksen loppuun. Kamera sai kuin saikin työnsä tehtyä. Vesiraja oli edennyt jo metrejä kuvauspaikalta rannan suuntaan. Hypin kameroineni kiveltä kivelle tyytyväisenä kuvauksen onnistumisesta ja vedennousun voimasta haltioituneena.

Rannalta napattu Timelapse löytyy tältä videolta.

Kesyttämätöntä kauneutta kamaralta korkeuksiin

Lahden pohjukan rantaviiva muodostui vaaleasta hiekasta ja kivistä. Meriluonnon takana ja molemmilla sivuilla taivasta kohti kurkottivat korkeat vuoret. Ne kehystivät rannan ja toimivat aitana lampaille.

Uttakleivin rantaa reunustavat jylhät vuoret.

Lahden pohjukassa elelevät lampaat näyttivät tottuneen turisteihin. Eläimet jolkottelivat ihmisten seassa välillä ruohoa syöden. Muutamat olivat keksineet rannan jykeville betonipöydille oman käyttötarkoituksensa. Lampaat raapustivat itseään pöytiä vasten.

Lammas ja pöytä.

Katselin ihmetellen ympärilleni. Nousuveden mutkittelua rantakivien välissä. Lempeitä lampaita rantanurmikolla ja taustalla vuorilta virtaava vesiputous. Luonto näytti yhtaikaa kauneutensa ja mahtinsa. Meren mahti ja vuorten jylhä korkeus ylittivät ihmisen voimat. Tätä kauneutta ei niin vain kesytetä.

Meren mahti.

Uttakleivissä ja Hauklandilla useita patikkareittejä

Haukland beachille kulkee Uttakleivistä mertamyötäilevä patikkareitti ja tunneli. Haastavampaa haikkia kaipaava voi nousta Veggen (Uttakleivin puolelta) tai Mannen (Hauklandin puolelta) vuoren huipulle katselemaan rantoja lintuperspektiivistä.

Näkymä Hauklandilta Uttakleiviin päin.

Uttakleiv beachillä voi myös yöpyä. Sekä pysäköinti että yöpyminen maksetaan parkkiautomaattiin. Alueelta löytyy wc ja vesipiste.

Norjasta tulossa vielä monta mielenkiintoista juttua! Tsekkaa myös jo julkaistut Norja jutut ja videot:

Silverfallet -Miljoonien kauniiden kivien ja kristallinkirkkaan veden valtakunta

Lammasputous, Risteilijäputous, Shellputous, Karavaanariputous, L.O.L. -putous ja 7 putousta kerralla!

Pieni askel norjalaisille, mutta valtava harppaus Pohjanmaan pojille – Nousu Offersøykammenille

Lammasputous, Risteilijäputous, Shellputous, Karavaanariputous, L.O.L. -putous ja 7 putousta kerralla!

Suomi on tuhansien järvien – Norja tuhansien vesiputousten maa. Maailman 30 korkeimmasta vesiputouksesta 10 sijaitsee Norjassa. Norjan putoukset nousevat kerta toisensa jälkeen kärkisijoille matkailusivustojen listatessa maailman kauneimpia putouksia. Vietimme perheen kanssa Norjassa viikon heinäkuussa ihailemassa toinen toistaan komeampia koskia.

Narvikin Shellin pihasta kuvattu putous.

White Tank Mountaisin kautta Palsankoskelle ja edelleen Lofooteille Näin vesiputouksen ensimmäistä kertaa vuonna 2001 White Tank Mountains -Patikointireitillä Arizonassa. Loppukeväästä putous oli lähes kuiva. Se oli kuitenkin paikallisille luonnossa liikkujille tärkeä retkikohde. White Tankin retken jälkeen vesiputoukset unohtuivat minulta pitkäksi aikaa. Hurahdin putouksiin ja virtaavaan veteen Palsankosken ansiosta. Otin vuosien 2012-2013 aikana tavakseni pysähtyä hetkeksi katselemaan Palsankosken kuohuja siitä ohi ajaessani.

Lammasputous Haukland beachillä.

Jossain vaiheessa aloin kuvata koskea ensin kännykällä ja sitten hankin kameran. Etsin tietoa virtaavan veden kuvaamisesta ja valokuvauksesta ylipäätään. Keväällä 2015 kävin Suomen Vesiputoukset -nettisivuston innoittamana ensimmäistä kertaa parilla putouksella. Rakkaus vesiputouksiin syttyi. Tuntui ihmeelliseltä, että Suomen luonnosta löytyi niin mahtavia vesiputouksia, joita en tiennyt olevan olemassakaan. Vesiputousten kuvaamisesta erityisesti Suomessa on muodostunut minulle suuri intohimo. Suomessa on kuutisenkymmentä putousta. Kuluneen neljän vuoden aikana olen nähnyt niistä puolet. Kaikki nämä putoukset löydät jutusta Vinkkejä eeppisiin vesiputouskuviin. Onneksi on vielä monta putousta näkemättä!

Karavaanariputous autosta apukuskinpaikalta kuvattuna.

Norjassa ensimmäistä kertaa autoillessa eniten ihmetytti putousten määrä. Norjassa voi nähdä päivässä helposti yhtä paljon putouksia, joiden kuvaamiseen Suomessa on minulta kulunut neljä vuotta. Vesiputouksia on Norjassa niin paljon, ettei kukaan ole pystynyt laskemaan niiden tarkkaa määrää.

Enää ei pysähdytä, vaikka joku näkisi lentävän lehmän

Ajoimme menomatkan Norjaan Ruotsin Lapin läpi. Norjan rajan lähestyessä saimme esimakua putousten kasvavasta määrästä. Katselimme ihmetellen vieri vieressä valuvia vesiputouksia. Tämän tästä joku seurueestamme huudahti: Tuollakin on vesiputous! Välillä pysähdyimme ihailemaan bongaamamme joen tyrskyjä. Pisimpään viivähdimme Silverfalletilla. Toisinaan tyydyimme päivittelemään virtaavan veden kauneutta autosta.

Azamara Journey -Laiva Tengelfjord -vuonossa taustanaan vesiputouksia.

Koska ilta alkoi olla jo pitkällä sanoin lopulta, että enää ei pysähdytä, vaikka joku näkisi lentävän lehmän. Vaikka emme nähneet edes kävelevää lehmää pysähdyimme silti tyttären Lolliska -putoukseksi L.O.L -hahmojen mukaan nimeämän virran kohdalle.

Lolliskaputous nuken vasemmalla puolella auton ikkunan läpi kuvattuna.
Lolliskaputous lähempää.

Seuraavana päivänä Lofooteilla laskimme erästä vuonon perukkaa kiertävällä tiellä näkevämme viisi putousta kerralla. Narvikista pohjoiseen matkustaessamme laskimme erästä vuoren seinää kohisevan alas peräti seitsemän koskea.  

Pikkuputous patikkareitin varrella Tengelfjordin varrella.

Julkaisen myöhemmin erilliset jutut muutamasta putouksesta. Luvassa todella mielenkiintoisia juttuja esimerkiksi kielekeputouksesta ja todella voimakkaasta putouskoskesta. Tässä jutussa kuvia autosta tai parkkipaikoilta satunnaisesti kuvatuista putouksista.

Tsekkaa myös aiemmat Norjan reissusta kertovat jutut:

Silverfallet -Miljoonien kauniiden kivien ja kristallinkirkkaan veden valtakunta

Pieni askel norjalaisille, mutta valtava harppaus Pohjanmaan pojille – Nousu Offersøykammenille

Pieni askel norjalaisille, mutta valtava harppaus Pohjanmaan pojille – Nousu Offersøykammenille

Offersøykammen kohoaa ylös Norjanmerestä kohti sinistä taivasta. Otamme ensimmäiset askeleet vuoren laelle vievällä polulla. Kuulemme vielä aaltojen liplatuksen rantakivikossa. Aavistus odotuksen kihelmöintiä vatsan pohjassa: millainen kiipeämisurakka meillä onkaan edessä? Millaisia maisemia huipulta avautuu vai ehtiikö nopeasti muuttuva sää puskea pilvet peittämään näköalan?

Pohjanmaalla vuori = Norjassa kumpu

444 metriä korkea Offersøykammen on Lofoottien mittakaavassa pieni huippu. Norjaan matkaavan kannattaa huomioida, että Norjassa pieni on ainakin Pohjanmaan mittakaavassa suuri tai jopa valtava. Kotikunnassamme Seinäjoella on useita karttaan merkittyjä vuoria, kuten Jouppilanvuori, Kyrkösvuori ja Tikkuvuori. Korkein niistä on Jouppilanvuori (118 metriä merenpinnasta ja 68 metriä juurelta huipulle). Tikkuvuoren korkeus lienee parikymmentä metriä. Näiden rinnalla Offersøykammen on jättiläinen.

Nousu merenrannasta ja Mikki Hiiri -Järvi

Vietimme perheen kanssa viikon päivät Pohjois-Norjassa. Majoituimme muutaman yön Lofooteilla kalastajamökissä Leknesin lähellä. Köpöttelimme mökiltä Offersøykammenille johtavan reitin alkuun. Reitin lähtöpiste on aivan E10-tien kupeessa. Katsahdimme vielä rannalle päin ja lähdimme kiipeämään vuoren rinnettä.

Nousimme askel toisensa jälkeen puiden välissä kulkevaa reittiä. Ennen puurajaa reitti on paikka paikoin hyvinkin jyrkkää ja kivikkoista. Niistä pääsee kyllä lapsetkin nousemaan, kunhan varautuu taukoihin ja varaa mukaan sopivia retkieväitä. Jo rinteen puolenvälin paikkeilla aukeaa huikeita näkymiä. Istuimme koko perhe pitkään reilun parin sadan metrin korkeudessa kivien päällä ihailemassa maisemia. Viereisen matalamman huipun päällä välkehtii lampi. Hauskan muotonsa vuoksi lapset nimesivät sen Mikki Hiiri -Järveksi. Meri kimmeltää kalastajamökkien takana. Vaimoa ja nuorempaa lasta vaivannut flunssa pakotti heidät kääntymään taukopaikalta takaisin. Pojan kanssa jatkoimme kohti huippua.

Näkymä puurajan tuntumasta.

Huiputus kannattaa -Turkoosia vettä, kultaisia biitsejä ja vuoren huippuja lintuperspektiivistä

Instagram on pullollaan toinen toistaan näyttävämpiä kuvia vuorten huiputuksista Lofooteilta ja muualta Norjasta. Katselimme näitä ennen reissua ja pohdimme miltä mahtaa tuntua, kun pääsee itse paikan päälle.

Matkalla huipulle pidimme vielä pienen hengähdystauon noin 300 metrin korkeudessa. Sen jälkeen reitti loiveni. Mietimme kävellessämme, joko edessä olisi jo määränpää vai avautuuko kumpareen päältä jälleen uusi nousu. Ei ilmaantunut uutta nousua. Pääsimme huipulle, josta aukesi näköalat, joita on vaikea sanoin kuvailla. Joka suunnassa oli jotain poikkeuksellisen kaunista nähtävää. Pohjoisessa Hauklandin pitkän vaalean hiekkarannan edustalla vesi kimmelsi turkoosina ja sinisenä. Kaakon suunnalla Leknes ja sitä ympäröivä taajama-alue näytti miniatyyrikaupungilta. Kuin oikeita rakennuksia ja autoja, mutta liian pieniä. Ympäröivien vuorten jyrkät rinteet piirsivät jylhiä muotokuviaan taivasta vasten.

Hetken suu auki tilannetta taivasteltuamme kaivoimme kamerat repuista ja rupesimme kuvaamaan. Kuviin tallentui todella paljon yksityiskohtia riippumatta siitä mihin suuntaan kameran linssin käänsi. Päätin ottaa jalustalta high resolution kuvia yksityiskohtien tallentamiseksi. Olin varautunut tähän jo ennen reissua. Ostin Foto-Formasta käytetyn langallisen kaukolaukaisimen, mikä osoittautui erinomaiseksi lisävarusteeksi HR-Kuvien ja pitkänvalotusajan kuvien ottamisessa. Poika kuvasi lensball -kuvia ja timelapse -videoita.

Leveä panoramanäkymä vuoren huipulta.
Leveä panoramanäkymä vuoren huipulta.

Merituuli tuntui kasvoilla, kunnes heikkeni ja lähes tyyntyi. Kellon lähestyessä kymmentä totesimme pojan kanssa olevamme vuoren huipulla yksin! Kaikki nämä näkymät ympärillämme. Olo tuntui samaan aikaan sekä tyhjältä että täydeltä. Nautimme vielä jonkin aikaan hetkestämme maailman katolla ennen paluuta merenrantaan.

Offersøykammenille autolla

Jatka Leknesistä E10 -tietä Å:ta kohti. Ohitettuasi keskustan jatka oikealle kääntyvää E10 -tietä. Ylitettyäsi sillan käänny vasemmalle ”Skreda” -tienviitan osoittamalle tielle (Offerøyveien). Parkkipaikka löytyy Offersøyveienin varrelta E10-tien ja rannan välistä. Matkaa Leknesistä kertyy noin 6,5 km. Autolta nouse E-10 -tielle. Polun alkua ei ole juurikaan merkitty, mutta sen kyllä näkee helposti. Reittikuvaus löytyy myös mm. 68north.com -sivuilta.

Lue myös aiempi juttu Silverfallet -Miljoonien kauniiden kivien ja kristallinkirkkaan veden valtakunta samalta reissulta. Useampi juttu Pohjois-Norjan reissulta ilmestyy lähiaikoina.

Katso video Offersoykammenilta Youtubesta.

Offersoykammenin ja muut blogin huippukohteet löydät myös kartalta!